Askeleita kohti nuorten mielenterveyskriisin ratkaisuja
Nuorten mielenterveyskriisin ratkaisujen löytäminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja monialaisia, rohkeitakin kokeiluja. Niin MIELI ry:n strategian kuin valtakunnallisen Mielenterveysstrategian painopisteiden toteuttaminen on edelleen aikaisempien vuosien tapaan relevantti ja akuuttikin kokonaisuus.
Nuorten mielenterveyskriisin ratkaisujen löytäminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja monialaisia, rohkeitakin kokeiluja. Niin MIELI ry:n strategian kuin valtakunnallisen Mielenterveysstrategian painopisteiden toteuttaminen – lasten ja nuorten mielenterveyden vahvistaminen – on edelleen aikaisempien vuosien tapaan relevantti ja akuuttikin kokonaisuus useiden eri indikaattoreiden näyttäessä erityisesti nuorten pahoinvoinnin olevan edelleen korkealla tasolla.
Opetus- ja kasvatus sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten mielenterveysosaamisen lisääminen on tehokas keino varmistaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on ympärillään aikuisia, jotka osaavat tukea heitä. Myös muiden lasten ja nuorten arjessa olevien aikuisten, kuten vanhempien ja harrastustoimijoiden osaamisen vahvistaminen on tärkeää. Nuorten pahoinvointi näkyy päivittäin kouluissa ja muissa nuorten arkiympäristöissä, ja opettajat sekä muut kasvattajat kaipaavat tukea pahoinvoinnin kohtaamiseen. Nuoria kohtaaville ammattilaisille suunnattujen koulutusten kautta lähes nuorta 289 000 sai arkeensa lisää mielenterveystaitoja ja mielenterveyttä edistävää kohtaamista.
Mielenterveyden edistämisen perus- ja teemakoulutuksiin sekä avoimiin webinaareihin osallistui lähes 8300 ammattilaista. Erityisen paljon kysyntää oli teemakoulutuksille, joiden tavoitteena on tarjota nuoria kohtaaville ammattilaisille lisäosaamista ja keinoja nuorten pahoinvoinnin kohtaamiseen. Uusia teemakoulutuskokonaisuuksia olivat Sosiaalinen media ja nuorten mielenterveyden tukeminen, Oppimisen tuen uudistus ja mielenterveyden tukeminen sekä Koulukiusaaminen ja mielenterveys.
Varhaiskasvattajille suunnattuihin koulutuksiin osallistui yhteensä lähes 900 ammattilaista. Eniten ammattilaisia koulutettiin Mielenterveystaitoja Eläinlasten Rauhametsä -koulutuskokonaisuuden kautta, joka on suunnattu varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa työskenteleville ammattilaisille.
Perhe- ja psykoterapian asiantuntemukseen pohjautuviin, ammatillisiin täydennyskoulutuksiin osallistui yhteensä lähes 2800 henkilöä. Keskeisiä koulutuksia olivat Perhearviointi- ja Perhekompassi -koulutukset, Kriisityön-koulutukset sekä uutena Kriisityö lastensuojelussa koulutus. Erityisesti Vaativat kohtaamiset asiakastyössä sekä Kriisit ja selviytyminen koulutuksien kysyntä kasvoi vallitsevan maailman tilanteen vuoksi. Perustyön helpottamisen lisäksi koulutuksilla haluttiin lisätä ja vahvistaa myös henkistä kriisinkestävyyttä.
Erilaisten puheenvuorojen ja tilauskoulutusten kautta vahvistettiin lähes 1500 henkilön mielenterveysosaamista. Tilaisuuksia järjestettiin mm. suoraan nuorille, vapaaehtoisille, seurakunnan ja nuorisoalan ammattilaisille mm. nuorten ahdistuksesta, sosiaalisen median vaikutuksista mielenterveyteen, ulkopuolisuuden tunteesta sekä toiveikkuudesta nuoruudessa.
Nuori mieli urheilussa ja Nuori mieli harrastuksessa -toiminnalla vahvistettiin nuorten kasvuympäristöissä tärkeiden valmentajien, harrastusohjaajien ja harrastavien nuorten vanhempien mielenterveysosaamista kannustamalla heitä ottamaan käyttöön verkkokurssien opit. Tietoisuutta verkkokursseista levitettiin monikanavaisella viestinnällä sekä laajalla verkostoyhteistyöllä. Verkkokurssien suorittaneita oli vuoden aikana yhteensä yli 5 500. Lisäksi valmistui Huolen puheeksi ottaminen harrastuksissa -verkkokurssi.
Vanhemmille tarjottavaa tukea ja mielenterveysosaamisen lisäämistä vahvistettiin monin eri tavoin. Vanhemmille tarjottiin valtakunnallisia verkkovanhempainiltoja teemoista: Eniten ahdistaa kaikki, Nuori somen syövereissä ja Pamahtiko ovi kiinni? -kysy silti mitä kuuluu. Etätoteutusten lisäksi toteutettiin tilauksesta vanhempainiltoja yhteistyökumppaneiden (SOS-Lapsikylä, Aseman lapset ja IE-keskus) ja eri kuntien varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa. Vanhempainillat tavoittivat yhteensä lähes 1100 osallistujaa.
Toimintavuonna tuotettiin kahdeksan Kuule ja näe minut -lyhytvideota vanhemmille sekä kolme asiantuntijavideota nuorten mielenterveyden tukemisesta. Videot tavoittivat Instagramissa keskimäärin 10 000 tiliä per video. Lisäksi hankeyhteistyönä tuotettiin vanhempainiltojen video- ja tehtävämateriaaleja koulujen käyttöön perheen hyvinvoinnista arjessa, perhedynamiikasta ja kunnioittavasta vuorovaikutuksesta. Toimintavuonna käynnistyi myös Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen kanssa yhteistyössä NUORVA-tutkimus vanhempien hyvinvoinnista ja tuen tarpeista (2025–2027), kun perheessä on 12–22-vuotias mielenterveyden oireita tai neuropsykiatrisia haasteita kokeva nuori.
Palautteiden perusteella kokemus vanhempia tukevasta työstä oli rohkaisevaa ja työtä jatketaan tulevana toimintavuonna.
”Myös hiljainen ja näkymätön teini voi olla ihan normaali ja ok”
”Vanhemmat tarvitsevat rohkaisua keskustella nuoren kanssa hankalilta tuntuvista asioista”
”Läsnä olemista ei voi olla liikaa ja että oman puhelimen käyttöön pitää puuttua enemmän”
Hankkeista lisäosaamista erityiskysymyksiin
Ympäristökriisin haitallisia mielenterveysvaikutuksia torjuttiin Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hankkeella (2023–2025), joka pyrkii vahvistamaan nuorten ympäristötunnetaitoja, tarjoamaan nuorille tukea sekä lisäämään aikuisten valmiuksia kohdata nuorten ympäristöahdistusta. Hanketta toteuttivat MIELI ry, Tunne ry ja Nyyti ry. Toimintavuonna hankkeen eri tilaisuuksissa kohdattiin lähes 2 000 henkilöä, joista nuoria oli 41 prosenttia. Hankkeen keskeisimpiin toimintavuoden tuloksiin kuuluivat Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -verkkokurssin valmistuminen, joka sisällytettiin osaksi Helsingin yliopiston koulutustarjontaa. Lisäksi uusina materiaaleina tuotettiin muun muassa Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -keskustelukortit ja Kestävän arjen keskustelutuokio -konsepti.
Monikulttuuristen nuorten hyvinvointia vahvistettiin MIELI ry:n ja Diakonissalaitoksen Vamos Mieli -yhteishankkeessa (2023–2025). Hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja levitettiin ammattilaisille ja vapaaehtoisille koulutusten avulla ja niiden tueksi tuotettiin Nuoret ja mielenterveys -verkkokurssi kulttuurisensitiivisiin kohtaamistyöhön ja Monikulttuuriset nuoret ja mielenterveys -opas kohtaavan työhön. Hankkeen toimintaan osallistui yhteensä lähes 390 nuorta, vanhempaa ja ammattilaista.
Nuorisotyö liikuttajana -hanke (2024–2025) on MIELI ry:n ja Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden yhteishanke. Hankkeessa tuettiin nuorten mielen hyvinvointia nuorisotyössä liikkumisen keinoin. Vuonna 2025 hankkeessa tuotettiin Liikutaan! -digityökalu ja Liikkuva nuori, hyvinvoiva mieli -verkkokurssi nuorisotyöhön sekä koulutettiin nuorisoalan ammattilaisia. Kehittämistyö tehtiin yhteistyössä nuoriso-ohjaajien kanssa ja toiminnassa kohdattiin lähes 1200 nuorisoalan ammattilaista.
YLVA – ylivelkaantuneiden vanhempien mielenterveyden tukeminen -hankkeessa (2022–2025) käynnistyi viimeinen hankevuosi, jonka aikana kohdattiin ja koulutettiin lähes 1400 kirkon, järjestön ja sote-alan ammattilaista ja vapaaehtoista sekä ammattikorkeakoulun sote-alan opiskelijaa. Talousvaikeuksissa oleville vanhemmille suunnattiin, Jos velka valvottaa -vaikuttamiskampanja, jonka yhteydessä järjestettiin kaksi kaikille avointa teema-chatia. Kampanjaa edeltävänä aikana järjestettiin somekysely (n=441) talousvaikeuksien mielenterveys vaikutuksista ja hoitoon pääsystä.
”Kiitos hyvästä tietoiskusta. Käyn tämän läpi tukitoimijoittemme kanssa mielelläni, sillä peruskoulutuksessahan ei juurikaan talousasioihin ole puututtu.”
Välmående barnfamiljer -hankkeen tavoitteena on levittää mielenterveysosaamista sekä juurruttaa menetelmiä, materiaaleja ja työotteita ruotsinkielisille ammattilaisille ja vanhemmille. Kehittämis- ja kouluttamistyön kautta kohdattiin yli 130 sosiaali-, terveys- ja kasvatuksen alan ammattilaista sekä tapahtumissa ja tilaisuuksissa lähes 900 lasta, nuorta ja vanhempaa.
Lapset puheeksi ®-työssä on levitetty, kehitetty ja juurrutettu Lapset puheeksi -toimintamallia eri organisaatioille, kunnille ja hyvinvointialueille. Toiminnassa kohdattiin yli 2500 johtajaa, päättäjää, ammattilaista ja muuta verkostoihin kuuluvaa eri tilaisuuksissa. Työssä kehitettiin Mielenterveystalon omahoito-ohjelmiin Perheen mielenterveyden omahoito-ohjelma, joka perustuu Lapset puheeksi -lähestymistapaan. Uusia Lapset puheeksi -kouluttajien kouluttajia valmistui seitsemän, kouluttajia kuusi ja menetelmäosaajia 1500. Hyvinvointialueilta saadun menetelmäkoulutuspalautteen (n 564) mukaan 93 prosenttia vastanneista kokee, että sai koulutuksesta tarvitsemaansa osaamista ja 75 prosenttia koki mielenterveysosaamisensa lisääntyneen. Uusien valmistuneiden Lapset puheeksi -osaajien kautta tavoitettiin lähes 2400 vanhempaa. Lapset puheeksi työhön kohdentuvan Let´s talk about children EU hankkeen päättyessä alkuvuodesta 2026 työ siirtyy MIELI ry:n omaksi perustyöksi ja jatkamme Lapset puheeksi työn kansallisena kotipesänä.
Kesällä 2025 käynnistettiin uusi innovatiivinen kehittämishanke Sekasin Live. Hanke hyödyntää Sekasin-chatissa ja Sekasin Gamingissä toimivaksi havaittua kohtaamistapaa sekä nuorten tuntemaa toimivaa Sekasin brändiä. Toimintaa toteutetaan kahdeksalla kriisikeskusalueella, joihin kiinnittyi nuoria heidän omissa ympäristöissään kohtaava projektityöntekijä. Tavoitteena on edistää toimintaa, joka normalisoi omista ongelmista tai pahasta olosta puhumista ja löytää skaalattavia ja kestäviä ratkaisuja ja toimintamalleja nuorten mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi. Toiminnan kautta tavoitettiin viime vuonna jo lähes 5800 nuorta yksilökohtaamisten, ryhmien ja erilaisten tapahtumien kautta.
Vahvistetut resurssit mahdollistivat ennätysmäärän keskusteluita nuorten kanssa Sekasin-chatissa
Sekasin-chatissa kohdattiin nuoria vuonna 2025 jälleen ennätyksellinen määrä. Yhteydenottoja tuli yhteensä yli 130 000 ja keskusteluja käytiin lähes 55 000. Ruotsinkielisessä Sekasin-chattenissa yhteydenottoja oli 1450 ja keskusteluja käytiin 1073. Sekasin-chatin yhteydenottajista 15-19-vuotiaita ja 20-24-vuotiaita on jo lähes yhtä paljon eli noin kolmannes. Näin ollen palvelu on tärkeä myös nuorille aikuisille.
Sekasin-chatin ja chattenin yhteydenottojen aiheet olivat pitkälti samoja kuin edellisinä vuosina: paha olo, ahdistuneisuus ja masentuneisuus sekä ihmissuhdeongelmat olivat eniten puhuttaneita teemoja. Kolmanneksi yleisimmäksi keskustelunaiheeksi Sekasin-chatissa on noussut vuoden 2025 aikana itsetuhoisuus. Hätäpuheluita soitettiin vuoden aikana 300, joista selkeä valtaosa koski akuutteja itsemurhatilanteita.
Nuorten antaman palautteen perusteella myös Sekasin-chatin laatu on kasvanut vuoden 2025 aikana. 68 prosenttia antoi heti keskustelun jälkeen positiivisen palautteen keskustelun hyödystä itselleen, joka on 5 prosenttiysikköä enemmän kuin vuonna 2024. Palautekyselyyn vastanneista yli 91 prosenttia suosittelisi palvelua muille ja 86 prosenttia arvioi, että ilman Sekasin-chatia olisi jäänyt yksin pahan olon kanssa. Sekasin-chat on onnistunut vaikuttamaan monin tavoin nuorten tilanteeseen keskustelun aikana. Esimerkiksi 36 prosenttia vastaajista kertoo, että olisi satuttanut itseään ilman Sekasin-chattia ja 62 prosenttia koki, että mieliala parani ja olo helpottui keskustelun ansiosta.
Sekasin-chatin sivustolla avattiin tammikuussa 2025 tekoälyapuri, jonka kanssa nuoret voivat pallotella ajatuksiaan esimerkiksi jonottaessaan ihmisavun pariin tai yöaikaan, kun chat on kiinni. Tekoälyapurin kanssa käytiin lähes 30 000 keskustelua ja aiheet myötäilivät ihmisten kanssa keskusteluissa nousseita aiheita.
Sekasin Kollektiivin koordinoimassa verkostossa oli toimintavuonna mukana 58 toimijaa eri järjestöistä, kunnista ja seurakunnista. Pirkanmaan hyvinvointialue oli mukana ensimmäisenä hyvinvointialueena ja vuonna 2025 ryhdyttiin aktiivisesti tavoittelemaan myös muita hyvinvointialueita toimintaan mukaan. Kollektiivin koordinaatiosta vastasivat edelleen MIELI ry, Suomen Punainen Risti, SOS-Lapsikylä sekä Setlementtiliitto (Sekasin Gaming).
“Oli paljon apua että pääsin kertomaan tunteistani jollekkin kun en saanut yhteyttä kavereihin. Haluan vain sanoa myös kiitos. Työnne on todella merkityksellistä ihmisille, jotka eivät löydä sanoja tai uskalla puhua muille. Se, että olette olemassa ja kuuntelette, voi oikeasti pelastaa jonkun päivän – tai elämän. “