Hyvä maine kannatteli ja toi tukea
Toukokuussa julkaistu Luottamus ja maine 2025 -tutkimus nosti sote-alan Hyvämaineisimmaksi toimijaksi MIELI ry:n. Mitatut sote-alan organisaatiot edustavat yksityistä sektoria, julkista sektoria ja järjestökenttää.
Toukokuussa julkaistu Luottamus ja maine 2025 -tutkimus nosti sote-alan Hyvämaineisimmaksi toimijaksi MIELI ry:n. Mitatut sote-alan organisaatiot edustavat yksityistä sektoria, julkista sektoria ja järjestökenttää.
Hyvä maine on pääomaa, joka helpottaa myös ulkopuolelta heitettyihin haasteisiin vastaamista. Jo 2024 uutisoitu Kanrestalle myönnetty pääomalaina nousi syyskuun alussa uudestaan esiin Ilta-Sanomissa kolmen jutun sarjalla. Juttua edelsivät A-studion keskustelu, jossa MIELI ry:n toiminnanjohtaja puolusti järjestöjen työtä ja rahoitusta sekä Mielenterveyspoolin budjettiriihen alla järjestämä näkyvä mielenosoitus. Kanresta-keskustelu käytiin sosiaalisessa mediassa, erityisesti X-kanavalla eikä se levinnyt mediaan laajemmin. Keskusteluun reagoitiin nopeasti ja jutuista syntyneitä vääriä mielikuvia korjattiin. Kohu laantui viikossa, mutta se aiheutti hämmennystä ja kysymyksiä pitkään ja näkyi kuukauden ajan myös notkahduksena kuukausilahjoittamisessa.
Vuoden isoimpia puheenaiheita mediassa olivat sote-järjestöjen avustuksiin kohdistuvat leikkaukset, traagiset itsemurhatapaukset, kriisiauttaminen, nuorten mielenterveys ja terapiatakuun sekä laajemmin mielenterveyspalvelujen toimivuus. Myös hyvinvoinnin vahvistaminen työelämässä sekä vapaaehtoistyö olivat esillä. MIELI Kriisiapu tunnetaan hyvin, osin sen ansiosta, että toimitukset julkaisevat onnettomuusuutisten yhteydessä varsin systemaattisesti auttavien tahojen, erityisesti MIELI-kanavien tiedot. Tunnettuutta tukee myös se, että 20 Kriisikeskuksesta jo 18 nimessä on yhteinen alku MIELI Kriisikeskus.
Mediaosumia kertyi yhteensä 1947 eli keskimäärin 162 kuukaudessa. Osumista yli kolmannes oli isoimmissa medioissa (Yle, MTV, HS ja iltapäivälehdet). Median kautta tavoitettiin suomalaisia 35 miljoonaa kertaa. Tiedotteita lähetettiin vuoden aikana 18 ja toimittajien yhteydenottoihin vastattiin 95 kertaa.
Tärkein oma viestintäkanava on sosiaalinen media, jossa MIELI-tilien seuraajamäärä nousi jo yli 181 000:een. Instagramissa yksittäisen postauksen tavoittavuus oli parhaimmillaan 680 400. Sisällöistä eniten huomiota saivat Itsemurhan tehneiden muistopäivä, Maailman mielenterveyspäivä ja työhyvinvointisisällöt. Myös järjestöavustusten leikkaukset kiinnostivat. Sosiaalisen median alustat ovat jatkuvassa muutoksessa ja onnistuminen edellyttää aktiivisuutta, analytiikan jatkuvaa hyödyntämistä sekä sisältöjen räätälöintiä kuhunkin kanavaan ja kohderyhmälle sopiviksi. Orgaanista eli ei maksettua näkyvyyttä on algoritmien muuttuessa yhä vaikeampi kasvattaa.
mieli.fi sivustolla oli vuoden aikana 1,2 miljoonaa käyntikertaa ja 760 000 kävijää. Sivustojen kävijämäärät ovat yleisesti laskussa tekoälyn nopeasti kasvaneen käytön vuoksi: tietoa ei enää haeta alkuperäisestä lähteestä AI:n antaman vastauksen jälkeen. Verkkopalvelussa odotettu ja tärkeä kehittämisprojekti, jäsenyhdistysten uusi sivualusta, valmistui tavoiteaikataulussa tiimin yhden työntekijän resurssivajeesta huolimatta.
Digimarkkinointi oli yksi vuoden kehittämiskohteita ja toi hyviä tuloksia: näyttökertoja kertyi Metan kanavissa yli 22 miljoonaa (kasvua 56 %) ja mainonta tavoitti 2,7 miljoonaa some-käyttäjää (kasvua 59 %). Metan kanavien lisäksi digimarkkinointiin panostettiin LinkedInissä ja uutena kokeiluna TikTokissa. Molemmista saatiin hyviä tuloksia. Hyvää lisänäkyvyyttä toi myös vaikuttajamarkkinointi, josta osa toteutui vaikuttajien omasta aloitteesta ja pro bonona. Uutiskirjeen tilaajia on yhteensä jo 62 600 ja kuluttajakirjeen avausprosentti edelleen 50 prosenttia.
Maailman mielenterveyspäivä on vuosi vuodelta tunnetummaksi kasvanut teemapäivä, joka näkyi 120 verkkomediassa ja yhdistysten ansiosta 30 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Tärkeitä kohtaamispaikkoja olivat myös kasvatusalan Educa-messut, eduskunnassa toteutettu 112-päivä, Psykologipäivät sekä Ruisrock ja muut kesän festarit.
Yrityslahjoitusten kasvu siivitti ennätystulokseen
Vuoden näkyvin varainhankintateko oli Vain elämää -ohjelman MIELI-jakso marraskuun lopulla. Artistit Johannes Brotherus, VIIVI, Käärijä, Vesta, Lauri Haav, Jonna Tervomaa, Pelle Miljoona ja Mikki Kauste kokivat mielenterveysteeman aidosti omakseen, mikä kuului keskusteluissa. Biisien ja keskustelujen välissä nähtiin erilaisten ihmisten kokemuksia vaikeista elämäntilanteista, avuntarpeesta ja saadusta tuesta. MIELI-työstä tutuksi tulivat niin Kriisipuhelin ja -vastaanotot, vertaisryhmät, Sekasin-chat kuin itsemurhien ehkäisykeskuksenkin työ – sekä paljon kuvissa näkynyt Mielinauha. Keräystulos jäi vain puoleen tavoitteesta, mutta tunnettuus varmasti kasvoi. Ohjelma tavoitti yli 200 000 katsojan yleisön ja sai runsaasti huomiota myös some-kanavissa.
Tv-näkyvyyttä toi myös Uuden musiikin kilpailu helmikuussa. Sitä seurasi ennätysyleisö, keskimäärin 1,48 miljoonaa katsojaa. Maksullisen äänestyksen tuotto lahjoitettiin MIELI ry:lle.
Kokonaisuutena varainhankinta teki ennätyksen, bruttotulos oli 4 650 000 e. Merkittävin muutos oli yrityslahjoitusten kasvu, jonka taustalla oli uusien kumppanuuksien hankkiminen. Tulevaisuuden rahoituksen turvaamiseksi oleellista on onnistuminen myös kuukausilahjoittamisessa. Maksavia kuukausilahjoittajia oli vuodenvaihteessa 4741, heistä uusia 2638. Lahjoittajien sitoutuminen on kuitenkin iso haaste. Sitoutumista pyritään vahvistamaan hyvällä lahjoittajasuhteiden hoidolla samalla tunnistaen, että eniten kuukausilahjoittamiseen vaikuttava tekijä on yleinen taloudellinen tilanne.
Kuukausilahjoittajia ja yrityskumppaneita hankittiin face-to-face ja telekampanjoilla. Feissaus aletaan nähdä jo vakiintuneena varainhankintakeinona, mutta ovelta ovelle -malli herätti edelleen jonkin verran kysymyksiä. Feissausta tehtiin myös tapahtumissa kuten I love me -messuilla ja lentokentällä. I love me -messuilla yleisön suosikki oli Huolituoli. Myös MIELI-asiantuntijoiden puheenvuorot saivat hyvää palautetta.
Kampanjoista sekä joulukeräys että keväinen Mielinauha ylittivät tavoitteensa. Mielinauha-kasvona oli Jenni Vartiainen ja kampanjaviesti oli Ei anneta yhdenkään liekin hiipua. Nauha kuvasi välillä haurastakin elämänliekkiä ja sen suunnitteli Vuoden nuori suunnittelija -kilpailun voittanut Arttu Åfeldt. Joulukampanja toteutettiin tutulla Sytytä valo -teemalla. Kampanjassa oli mukana Pehmoainon biisiä ”Maasta taivaaseen.”
Varainhankintaa tehdään ja kehitetään kovassa kilpailutilanteessa tavoitteellisesti ja monipuolisesti. Lahjoitustuotteista Mielipotti on jo löydetty hyvin omien keräysten toteutusalustana, Lahjoituskorttia tehdään tutuksi ja Päivätyökeräyksiä aktivoidaan. Uusin kokeilu on syksyn aikana työstetty testamenttikonsepti.