Kriisiavulla tukea ja henkistä kriisinkestävyyttä
Muutokset globaalissa turvallisuusympäristössä ja Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen näkyivät kriisityössä toivottomuuden kasvuna. Suomen talousvaikeuksien ja hallituksen leikkausten seurauksena taloudelliset huolet koskettivat enemmän kaikkia sosioekonomisia ryhmiä.
Muutokset globaalissa turvallisuusympäristössä ja Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen näkyivät kriisityössä toivottomuuden kasvuna. Suomen talousvaikeuksien ja hallituksen leikkausten seurauksena taloudelliset huolet koskettivat enemmän kaikkia sosioekonomisia ryhmiä. Hyvinvointialueiden säästöjen myötä julkiset palvelut koettiin riittämättöminä ja esimerkiksi itsetuhoisena lähetetään päivystyksestä kotiin. Kansalaispulssissa kansalaisten luottamus terveydenhuoltoon laski merkittävästi 2025 aikana. Toisaalta ihmisten kokemus sote-palveluista kun he ovat niiden piirissä, ei ole heikentynyt. Keväällä tehdyssä Kriisikeskusbarometrissä ilmeni, että kriisikeskusten näkökulmasta palveluiden parantamisessa hyvinvointialueilla kuitenkin hieman edistytty.
Tarve kriisiavulle säilyi korkealla ja siihen pystyttiin vastaamaan hyvin: kriisikeskusverkostossa saavutettiin ennätykselliset yli 180 000 kohtaamista huolimatta kuuden prosentin eli noin 200 000 euron avustusleikkauksista kriisiauttamiseen. Tämä oli mahdollista vahvistamalla vapaaehtoisuutta, uudistalla toimintatapoja ja laajentamalla rahoituspohjaa.
Kriisiavussa ennätysten vuosi
MIELI Kriisipuhelimessa ja Kriisichatissa yllettiin molemmissa uusiin ennätyksiin, 111 000 vastattuun puheluun ja chatissa lähes 5000 yhteydenottoon. Vastausprosentti nousi puhelimessa 35 ja chatissa 46 prosenttiin, minkä ansiosta tavoitettiin aiempaa enemmän itsetuhoisuudesta, talouteen liittyvistä huolista, päihteistä sekä peli- ja päihderiippuvuudesta huolissaan olevia. Miehiä ja nuoria tavoitettiin myös enemmän. Itsetuhoisuus näkyi eniten MIELI Kriisichatissa, jossa aukioloaikoja pystyttiin laajentamaan lahjoitusvaroin.
Vapaaehtoisten vastaamien yhteydenottojen määrä nousi Kriisichatissa 32 prosentilla ja Kriisipuhelimessa 12 prosentilla. Vapaaehtoistoimintaan panostettiin käynnistämällä uusi etävapaaehtoisuuden muoto syyskuussa, joka käynnistyi MIELI Kriisichatista.
Tehokkuutta lisättiin suunnitelmallisesti ohjaamalla kriisikeskusten päivystysvuoroja ruuhka-aikoihin sekä lisäämällä Puvek-kriisikeskusten vuoroja. Päivystyksellisen ja vastaanottotyön rinnalle kehitettiin uusia työmuotoja, joita kriisityöntekijät voivat sujuvasti toteuttaa esimerkiksi vastaanottoajan peruuntuessa. Kriisivastaanottotyön raameja noudattavaa tukea kirjoittaen tarjoava MIELI Kriisimeili käynnistettiin vuoden lopussa.
Englanninkielisen Kriisipuhelimen linjan aukioloaikaa pystyttiin laajentamaan neljästä tunnista 12 tuntiin viikossa. Englanninkielistä linjaa markkinoitiin ja sinne otti yhteyttä erityisesti yksin huoltensa kanssa Suomessa eläviä kansainvälisiä opiskelijoita.
Tukinet-sivuston pitkään käynnissä ollut uudistus valmistui ja avattiin onnistuneesti joulukuussa 2025. Uusi sivusto on käyttäjäkyselyn perusteella aiempaa toimivampi ja parempi.
Kriisikeskusverkostossa oli yhteensä kasvokkaisia kriisivastaanoton kohtaamisia yli 38 000. MIELI ry:n omassa kriisikeskuksessa Helsingissä ja Vihdissä kriisivastaanotolla oli asiakaskohtaamisia yli 4000 ja vertaistukiryhmissä 1400. Kriisikeskusverkosto aktivoitui ohjaamaan enemmän etäryhmiä kahden kriisikeskuksen yhteistyöllä, mitä edisti verkoston yhteinen ryhmätoiminnan kehittäjäryhmä. Asiakaspalautteen nostoon panostettiin ja sitä saatiin varsin hyvin: palautetta saatiin vastaanotoilla 73 prosentilta ja ryhmissä 83 prosentilta asiakkaista. alautteissa näkyi selvästi ihmisten kokema muutos: toiveikkuus ja toimintakyky olivat lisääntyneet ja itsetuhoiset ajatukset vähentyneet. Maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden määrä kriisivastaanotolla Helsingissä kasvoi 35 prosenttiin asiakkaista vastaanottokeskusten lopetettua oman kriisityönsä.
Helsingissä ja Vihdissä panostettiin kriisiavun ja vapaaehtoistoiminnan viestintään alueiden asukkaille somemarkkinoinnilla, paikallislehdissä, tapahtumissa ja jalkautumalla kirjastoihin ja yhteispalvelupisteisiin. Yhteistyötä Länsi-Uudenmaan ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueiden sekä Helsingin mielenterveystoimijoiden kanssa tiivistettiin.
Itsetuhoisuus näkyi kriisityössä laajasti
MIELI Kriisipuhelimessa käytiin vuorokaudessa 22 keskustelua itsetuhoisuudesta, kolme enemmän kuin edellisenä vuotena. Näistä neljässä tilanne oli akuutti. Itsetuhoisuudesta puhuvat eniten nuoret aikuiset naiset. Kriisichatissa nousu oli vielä suurempaa. Itsetuhoisten yhteydenottojen määrä nousi todennäköisesti myös siksi, että päivystystä oli onnistuttu vahvistamaan ja yhteydenottajat pääsivät paremmin läpi.
Itsemurhien ehkäisykeskuksen asiakasmäärä nousi viidenneksen. Erityisesti kasvoi vakavista itsetuhoisista ajatuksista kärsivien ja itsemurhaa yrittäneiden läheisten kriisiavun tarve. Myös itsemurhavaaraa työssään kohtaaville ammattilaisille tehtiin enemmän konsultaatioita. Uutena toimintamuotona järjestettiin kriisiapua yhteisöihin, kuten oppilaitoksiin ja työyhteisöihin, joissa oli koettu itsemurhakriisi. Asiakkaita oli noin 300 ja asiakaskäyntejä reilu 1000.
Itsemurhan tehneiden läheisille järjestetyt vertaistukiryhmät täydensivät merkittävästi tukea, mitä on vähän tarjolla julkisissa palveluissa. Sekasin Kollektiivin kanssa järjestettiin verkkovanhempainilta vanhemmille ja itsetuhoisten nuorten kanssa työskenteleville.
Itsemurhien ehkäisykeskuksen koulutuksiin osallistui 5650 henkilöä. Osa koulutuksista toteutettiin maksullisina ja omarahoitteisina STEA:n uuden linjauksen mukaan. Tämä ei vähentänyt koulutusten kysyntää. Linity-menetelmäkoulutusta järjestettiin tilauksesta Itä-Uudenmaan ja Pohjanmaan hyvinvointialueille. Lapin hyvinvointialueen kanssa käynnistettiin etäyhteyksin toteutettava e-Linity-pilotti, jossa pyritään tavoittamaan etävastaanotolle itsemurhavaarassa olevia henkilöitä erityisesti haja-asutusalueilla.
Viola Raninin säätiön tuella järjestettiin Surunauha ry:n ja kulttuuritoimijoiden kanssa yleisölle avoin keskustelutilaisuus keskustakirjasto Oodissa sekä ammattilaisille suunnattu seminaari, jotka molemmat striimattiin. Lisäksi Traficomin ja Omaishoitajaliiton kanssa toteutettiin koulutusvideot itsemurhavaaran tunnistamisesta ja puheeksi otosta.
Itsemurhista puhuttiin ja uutisoitiin erityisen paljon kesällä ja alkusyksyllä Jätkäsaaressa ja eduskunnassa tapahtuneiden itsemurhien vuoksi. MIELI ry:n kriisiavun kanavat sekä asiantuntijat olivat uutisoinnissa hyvin esillä. Median kanssa käytiin myös vuoropuhelua vastuullisesta uutisoinnista, jota haastoi tapausten käsittely sosiaalisessa mediassa.
Henkiseen kriisinkestävyys nousevana teemana
Henkiseen kriisinkestävyyteen suunnattiin voimavaroja kriisityössä. MIELI ry osallistui aktiivisesti tammikuussa julkaistun Yhteiskunnan turvallisuusstrategian valmisteluun ja jalkauttamiseen. Strategiassa tunnistetaan kansalaisjärjestöjen rooli ja MIELI ry keskeisenä toimijana poikkeustilanteissa. MIELI ry:n asiantuntemukselle henkisen kriisinkestävyydessä on yhteiskunnallista tilausta ja järjestö osallistuikin erilaisiin kokonaisturvallisuuden ja varautumisen asiantuntijaryhmiin muun muassa Sitran yhteiskunnallisen turvallisuuden tulevaisuusfoorumiin. Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämässä alueellisessa Kaakko25-harjoituksessa MIELI ry järjesti Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa henkisen kriisinkestävyyden osuuden. MIELI ry:n asiantuntijoita pyydettiin osallistujiksi alueellisille maanpuolustuskursseille, ja kursseilla koulutettiin MIELI ry:n kriisiavusta. Kriisikeskusten osallistumista alueelliseen varautumiseen tuettiin.
MIELI ry:n oma valmiusharjoitus järjestettiin tammikuussa 2025. Harjoituksessa testattiin järjestön oman valmiusryhmän, johdon ja kriisikeskusverkoston hälyttämistä tilanteessa, jossa kriisiapua pitää pystyä nopeasti laajentamaan.
Mielenterveyden näkökulma radikalisoitumisen ehkäisyssä vahvistui RE-MAP-hankkeen kautta, joka päättyi EU:n sisäisen turvallisuuden rahaston tukemana kolmivuotisena hankkeena. Hankkeessa koulutettiin laajasti ammattilaisia ja uutena innovaationa yhteisömentoria, jotka edustivat yhteisöjä eri kulttuuritaustoista puhuen kahdeksaa eri kieltä. Yhteisömentorit jalkautuivat omiin yhteisöihinsä ja pitivät työpajan radikalisoitumisen ennaltaehkäisystä, mielenterveyden ja resilienssin vahvistamisesta omille yhteisöilleen. Hankkeen myötä MIELI ry:n pohjoismainen ja kansainvälinen yhteistyö radikalisoitumisen ennaltaehkäisyssä vahvistui ja Oulun yliopistoon valmistui opinnäytetyönä selvitys psykososiaalisen tuen tarpeesta terrorismin uhreille.
Ikäihmiset ja jalkautuva työ uusina avauksina
Kriisiavun kehittämistä ikääntyvien tarpeisiin tehtiin keväällä käynnistyneessä STEAn rahoittamassa Mielen voimaa 75+ -vuotiaille – hankkeessa, jossa MIELI Kriisikeskus Helsinki on yksi osatoteuttaja sekä koordinoi tätä viiden kriisikeskuksen yhteishanketta. Ikäihmisille tarjottiin heille kohdennettua kriisivastaanottoa, vertaistukiryhmiä, Mielen lukutaito -koulutuksia sekä tehdään etsivää työtä.
Syyskuussa alkoi STM:n rahoittaman Mielenterveysapu-hankekokonaisuuden MIELI Piste-hanke Etelä-Karjalassa, Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa, mitä koordinoi MIELI ry. Tavoitteena on luoda ajanvarauksettomia keskusteluapupaikkoja erilaisiin arkiympäristöihin ja toimistoaikojen ulkopuolella, jotta tavoitetaan ihmisiä mahdollisimman laajasti jo ennen kuin asiat kriisiytyvät.
Huomiota tuloksellisuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen
Kriisiauttamisen tuloksellisuutta seurataan asiakkaiden tulosmittarilla. Toiveikkuuden kokemus, hyvinvointi ja toimintakyky nousivat merkittävästi. Keskimäärin kriisivastaanotolla käytiin 2,3 kertaa. Pitkäaikaisemmasta vaikutuksesta kerättiin tietoa uusimalla kriisivastaanoton asiakasseuranta kolme kuukautta kriisivastaanoton päättymisen jälkeen. Ihmisten toiveikkuus ja kokemus kriisiavun merkityksestä pystyi erittäin korkealla tasolla kolmen kuukauden jälkeen. Osallistujia saatiin 259 ja vastausprosentti oli erinomainen (86%).
Myös anonyymin kertaluonteisen keskusteluavun vaikuttavuutta puhelimessa ja verkossa seurattiin. Päivystäjät kysyivät kahden viikon ajan kriisiasiakkaalta keskustelun lopuksi heidän omaa arviotaan keskustelun merkityksestä (N=158). Muutos oli selvä: asteikolla 1–5 vointi oli ennen keskustelua 1,8 ja sen päättyessä 3,5 (ka). Tulos tukee päivystäjien tekemää arviointia jokaisesta keskustelusta: kun yhteydenottaja jätti palautetta, 98 prosenttia oli kiittävää. Vaikka tilanteet ovat haastavia ja ongelmat aiempaa monimuotoisia, yksikin keskustelu auttaa. Yhteydenottajat kertovat mm. tulleensa kuulluksi, rauhoittuneensa, saaneensa uusia näkökulmia ja toivoa.
Kriisikeskusten laadunarvioinnin kierros saatiin päätökseen keväällä 2025. Tulosten perusteella kriisiauttamisen linjaukset päivitettiin sekä laadittiin kriisikeskusverkoston yhteiset suositukset yhtenäiseen ja laadukkaaseen kriisityöhön. Laadun vahvistaminen jatkui kriisityöntekijöiden täydennyskoulutuksessa, jossa aloitti syksyllä toinen opiskelijaryhmä.
Kriisityön vapaaehtoisuuteen uusia muotoja
Vapaaehtoisuuteen panostaminen ja määrän kasvattaminen on MIELI ry:n strateginen tavoite. Kriisityön vapaaehtoiseksi liittymistä helpotettiin uudella etävapaaehtoisuudella sekä laajentamalla verkkokoulutusta eri vapaaehtoisuuden muotoihin. Verkkokoulutuksen myötä on mahdollista liittyä mukaan pitkin vuotta ja etävapaaehtoisuus laajensi mahdollisuuksia liittyä mukaan mistä päin Suomea tahansa.
Kriisityön vapaaehtoisuuteen panostaminen tuotti tulosta. Vapaaehtoisten käymien keskustelujen osuus nousi 12 prosentilla Kriisipuhelimessa, missä 45 prosenttia keskusteluista on koulutettujen vapaaehtoisten käymiä. Kriisichatissa vapaaehtoisten vastaamien yhteydenottojen määrä nousi 32 prosentilla ja vapaaehtoisten panos toi merkittävän lisäyksen Kriisichatin päivystykseen. Myös Huolituoli-vapaaehtoisuus kiinnosti ja kesän festareihin osallistuttiin näkyvästi monella paikkakunnalla.
Kriisityön vapaaehtoisista 93 prosenttia koki saavansa tarvittavaa tukea ja ohjausta tehtävässään. Verkkokoulutukseen osallistuneista 91 prosentin mielestä osallistuminen verkkokoulutukseen oli helppoa ja kätevää. Koulutus oli sisällöltään laadukas ja laajuudelta riittävä 94 prosentin mielestä.
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreille järjestettiin säännöllisiä työmuototapaamisia ja tuotetaan materiaaleja. Kriisikeskusten vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreista 94 prosenttia katsoi, että vapaaehtoistoiminta on vahvistunut.
Vapaaehtoisia koulutettiin aiempaa enemmän mutta heitä myös lopetti enemmän eli rotaatio on kiihtynyt. Toimintaa onkin edelleen muokattava vastaamaan tähän haasteeseen.
Varautumista rahoitusleikkauksiin ja rakenteiden uudistamiseen
Kriisikeskusverkosto valmistautui edelleen laskeviin avustustasoihin pyrkimällä laajentamaan rahoituspohjaansa valtakunnallisessa ja alueellisessa kriisityössä muun muassa osallistumalla yhdessä verkostona STM:n hankehakuun, mistä saatiin hanke kolmelle hyvinvointialueelle. Kriisiauttamiseen tulleita lahjoitusvaroja ohjattiin alueellisille kriisikeskuksille lomakausien päivystyksen vahvistamiseen.
Kriisikeskusverkostossa jatkettiin hallinnollisten rakenteiden uudistamista varautuen tuleviin avustusleikkauksiin. Kriisikeskuksille tehdyn kyselyn perusteella toivotuin suunta oli yhdistää kriisikeskuksia 10–12 yksikköön, jotka toimisivat kukin useammalla hyvinvointialueella. Tavoitteena olisi turvata paikalliset toimipisteet hallintoa karsimalla. Myös yhteishankintojen ja -järjestelmien lisäämistä kannatettiin. Hallinnollisista uudistuksista toteutui Mikkelin ja Savonlinnan kriisikeskusten yhdistyminen Etelä-Savon Mielenterveys ry:lle. Samoin käynnistyi Hyvinkäällä toimivan kriisikeskus Hymisen liikkeenluovutus MIELI ry:lle jäsenyhdistys MIELI Hyvinkään Mielenterveys ry:n aloitteesta sekä Pohjois-Savon ja Etelä-Savon yhteistyö, jossa Kuopion ja Etelä-Savon kriisikeskuksilla on yhteinen johtaja. Pirkanmaalla kokeiltiin myös yhteisjohtajuutta: Tampereen Osviitassa toimi johtajana Sastamalan Kriisikeskus Tukitalon johtaja.