Työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveystyö
Suomalainen yhteiskunta on monin tavoin murroksessa. Usean suomalaisen kohdalla arjen vaatimustaso ja odotukset ovat kasvaneet, ja samalla lisääntynyt epävarmuus kuormittaa mieltä. Tämä kuormitus heijastuu mielenterveysoireiden lisääntymisenä.
Suomalainen yhteiskunta on monin tavoin murroksessa. Usean suomalaisen kohdalla arjen vaatimustaso ja odotukset ovat kasvaneet, ja samalla lisääntynyt epävarmuus kuormittaa mieltä. Tämä kuormitus heijastuu mielenterveysoireiden lisääntymisenä. Ongelmien ennaltaehkäisy ja panostaminen hyvinvointia edistäviin tekijöihin on sekä inhimillisesti että taloudellisesti perusteltua. MIELI ry:n aikuisten mielenterveystyön päätarkoituksena on vahvistaa aikuisten mielen hyvinvointia sekä mielenterveysosaamista levittämällä Mielen lukutaito -koulutuksia. Koulutuskokonaisuus koostuu Hyvinvoiva mieli-, Mielenterveyden ensiapu-, Nuori mieli- ja Ikääntyneen mielenterveyden ensiapu -koulutus. Osaltaan työ liittyy myös kansallisen mielenterveysstrategian Mielenterveys pääomana -painopisteen toteuttamiseen.
Vuonna 2025 Mielen lukutaito -koulutusten laatu- ja kehittämistyössä painottui seurannan ja arvioinnin kehittäminen sekä kouluttajaosaamisen vahvistaminen. Yksikkö toteutti jälkiseurannan Mielenterveyden ensiapu® -koulutukseen osallistuneille. Kyselyyn vastanneista 84 prosenttia vastasi koulutuksen lisänneen osallistujan kykyä ottaa mielenterveyden muutokset puheeksi vielä 5–10 kuukauden kuluttua koulutuksen päätyttyä. Laadunseurannan kehittämiseksi Futural -järjestelmään luotiin automaitosoitu hälytysjärjestelmä, joka ilmoittaa koulutuspalautteissa mahdollisesti esiintyvistä poikkeamista. Tämä osaltaan vahvistaa koulutusten laadun seurantaa.
Kokonaisuutena Mielen lukutaito -koulutusten kysyntä laski vuonna 2025 verrattuna aikaisempaan vuoteen. Koulutetut ohjaajat ja MIELI ry:n työntekijät järjestivät vuoden aikana yhteensä 207 koulutusta, mikä on noin 20 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024. Koulutuksissa oli yhteensä 2 369 osallistujaa, ja koulutuspäiviä vuoden aikana oli 414 kappaletta. Laskeneen kysynnän taustalla on erityisesti tiukka julkistaloudellinen tilanne, joka näkyy esimerkiksi hyvinvointialueiden kapenevina mahdollisuuksina hankkia koulutuksia.
Laskevaan kysyntään reagoitiin esimerkiksi tukemalla ohjaajia, sekä hakemalla aiempaa laajemmin rahoitusta koulutusten levittämiseen erilaisista rahoituslähteistä. Ilahduttavasti vuodelle 2026 ulkopuolista rahoitusta onnistuttiin hankkimaan esimerkiksi koulutusten levittämiseen Puolustusvoimien piirissä sekä hyvinvointialueiden kanssa tehtävään koulutusyhteistyöhön.
Mielen lukutaito – ohjaajakoulutuksen ulkoisessa arvioinnissa saadut kehittämissuositukset toimeenpantiin koulutuksen laadun vahvistamiseksi, ja ohjaajakoulutusten hakuprosessi uudistettiin. Kaikille ohjaajakoulutuksille myönnettiin Siviksen ulkoisen arvioinnin perusteella Laadukas järjestökoulutus -laatumerkki, ja jatkossa koulutuksen hyväksytysti suorittaneet voivat saada merkinnän Opetushallituksen Oma Opintopolku -palveluun.
Uusi Hyvinvoiva mieli -koulutus julkaistiin. Julkaisuseminaarissa esiteltiin uusi koulutusmalli sekä mielen hyvinvoinnin perusteita ja sitä edistäviä toimintatapoja. Seminaariin osallistui yhteistyökumppaneita, Mielen lukutaito -ohjaajia sekä koulutusmallin kehittämistä varten koottu ohjausryhmä. Vuoden aikana ohjaajat perehdytettiin uuden koulutusmallin sisältöön ja sen toteuttamiseen.
Mielen lukutaito -ohjaajille järjestettiin verkostotapaamisia ja webinaareja. Lisäksi ohjaajia tuettiin monin keinoin koulutusten järjestämisessä. Yksi ohjaajaverkoston jäsen palkittiin ansiokkaasta kouluttajatyöstä Siviksen myöntämällä -kouluttaja stipendillä. Ajankohtaisena toimena ohjaajille järjestettiin kansallinen dialogi aiheesta Sisu, johon osallistui sekä ohjaajia että valtakunnallisen kriisipuhelimen vapaaehtoisia. Dialogissa keskusteltiin sisun merkityksestä nykyhetkessä.
Mielenterveyden ensiapu® -koulutuksella vahvistettiin aikuisten valmiuksia tukea mielenterveyden ongelmia ja häiriöitä kokeneita. Mental Health First Aid -koulutusmalli vietti 25-vuotisjuhlavuottaan, ja yksikön edustajat osallistuivat kansainvälisen verkoston juhlaseminaariin Wienissä. Mielenterveyden ensiapu® -koulutus on vaikuttavaksi arvioitu hyvinvointia ja terveyttä (Hyte-menetelmä) edistävä toimintamalli, ja sen kuvaus päivitettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuille.
Nuori mieli -koulutuksella lisättiin vanhempien sekä lapsia ja nuoria kohtaavien aikuisten taitoa toimia tavalla, joka edistää lasten ja nuorten mielenterveyttä. Koulutuksella vahvistettiin myös aikuisen omaa jaksamista ja hyvinvointia arjessa. Koulutuksia kohdennettiin Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen Perhehoitoyksikkö Pihlajan lastensuojelun sijais- ja tukiperheille sekä lasten ja nuorten tukihenkilöille. Rotareiden yhteistyön ja taloudellisen tuen avulla vanhempia tavoitettiin koulujen kautta. Nuori mieli -koulutuksen saavutettavuutta paransi koulutuksen kääntäminen ruotsin kielelle.
Vuoden 2025 aikana jäsenyhdistysten kanssa tehtävä yhteistyö tiivistyi. Yhdistyksiä tuettiin koulutusten järjestämisessä ja erityisesti uuden Hyvinvoiva mieli -koulutuksen levittämisen tukemiseen tehtiin suunnitelma. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön psykologitaustaisille ohjaajille järjestettiin verkostotapaaminen ja osallistuttiin kutsuttuina YTHS:n ja THL:n järjestämään “Hyvinvoivat opiskelijat ja opiskeluyhteisöt – maailman parhaat tulevaisuuden tekijät” –seminaariin paneelin edustajina. Pitkäjänteinen yhteistyö Kansalaisopistojen Liiton kanssa jatkui ja osallistuttiin muun muassa Kansalaisopistojen Liiton järjestämään rehtoripäivään.
Miestyön osalta MIELI ry:ssä toimi sisäinen asiantuntijaverkosto, joka jakoi teemaan liittyvää tietoa ja mieserityiseen työhön liittyviä kokemuksia. Osana toimintaa osallistuttiin miestyön ulkoisiin verkostoihin ja jaettiin miesten mielenterveyden vahvistamiseen liittyvää asiantuntijuutta antamalla haastatteluja, luennoimalla sekä osallistumalla erilaisten yhteistyöverkostojen toimintaan.
Aikuisten mielenterveystyöhön liittyvässä viestinnässä ja markkinoinnissa painopisteenä oli uudistettujen koulutustuotteiden markkinointi sekä Mielen lukutaito -brändin näkyvyyden vahvistaminen. Someviestinnän keinoin tuotiin esiin aikuisten mielen hyvinvointia tukevia sisältöjä sekä MIELI ry:n verkkosivuilla että muissa somekanavissa. Säännöllisillä ohjaajakirjeillä tiedotettiin ohjaajille ajankohtaisista koulutuksen levittämiseen ja kehittämiseen liittyvistä asioista. Yksikön henkilöstö antoi lehtihaastatteluja ja kirjoittivat blogitekstejä.
Ikääntyneiden mielenterveys
Ikääntyneiden mielenterveyteen liittyvän toiminnan vahvistaminen on yksi MIELI ry:n strategisista tavoitteista. Vuoden 2025 aikana ikätyön vahvistumiseksi koostettiin toimintasuunnitelma ja tiekartta toimenpiteineen tuleville vuosille. Samalla lisättiin ikätyön tunnettuutta ja näkyvyyttä, laajennettiin kumppanuuksia ja rikastettiin yhteistyötä keskeisten toimijoiden kanssa. Lisäksi toteutettiin luentoja teemasta ja kehitettiin Mielen lukutaito -koulutusten suuntaamista ikääntyneille ja heidän parissaan toimiville.
Australiassa kehitetty Ikääntyneen mielenterveyden ensiapu® – koulutus tuotiin Suomeen. Koulutuksen materiaalit käännettiin suomen kielelle ja muokattiin vastaamaan suomalaista yhteiskuntaa ja olosuhteita. Koulutus pilotoitiin vuoden lopussa ikääntyneiden ja ikääntyneitä kohtaavien ryhmillä. Yhteistyössä MielenVoimaa +75-hankkeen kanssa toteutettiin Hyvinvoiva mieli -koulutuksia +75-vuotiaiden ryhmille.
Ikääntyvä mieli -verkoston koordinointia Ikäinstituutin kanssa jatkettiin, ja toteutettiin syksyllä Mitä kuuluu ikääntyneelle mielelle? -webinaari, jossa puhujana oli mm. vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo.
Työelämän mielenterveyden edistäminen
MIELI ry:n työelämätyön keskeinen tavoite on rakentaa kestävää ja sosiaalisesti vastuullista työelämää. Tavoitetta edistetään nostamalla julkiseen keskusteluun mielenterveyden edistämistä työelämässä, sekä tuottamalla ja tarjoamalla tietoa, vaikuttavia menetelmiä ja välineitä, joiden avulla organisaatiot voivat edistää mielenterveyttä tukevaa toimintakulttuuria ja yksilöt voivat tehdä mieliystävällisiä valintoja omassa työarjessaan. Edellisten vuosien tapaan toiminnan ytimen vuonna 2025 muodostivat Mieli työssä ® –koulutukset, Hyvän mielen työpaikka –merkki, yrittäjien hyvinvointityö sekä hankepohjainen kehittäminen.
Työelämän mielenterveyden edistäminen on tärkeää nostaa julkiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun ongelmalähtöisen puheen rinnalle. Tavoitetta edistettiin jatkamalla edellisvuonna keskeisten sidosryhmien kanssa toteutettujen työelämävisio-työpajojen pohjalta käynnistettyä työtä. Mieliystävällinen työelämä -visiolehtinen julkaistiin keväällä 2025, ja sitä levitettiin vuoden aikana MIELI ry:n verkkosivuilla sekä erilaisissa tilaisuuksissa ja sidosryhmäkohtaamisissa.
Mieli työssä® -koulutuksilla tuettiin mieliystävällisten työpaikkojen rakentamista vahvistamalla organisaatioiden, johtajien ja henkilöstön mielenterveysosaamista. Koulutusten kautta tavoitettiin 8 285 työikäistä ja koulutuksia toteutettiin yhteensä 78 kappaletta. Yleinen heikko taloustilanne heijastui koulutuskysyntään, joka oli selvästi vähäisempää kuin edellisenä vuonna. Tästä huolimatta ilahduttavasti toteutettujen koulutusten määrä pysyi edellisvuoden tasolla ja osallistujamäärä jopa kasvoi hieman. Yhteistyö monien aiempien vuosien asiakkaiden kanssa jatkui, ja koulutusten markkinoinnissa panostettiin pitkäjänteisesti asiakassuhteiden vahvistamiseen ja syventämiseen.
Mieli työssä® -koulutuksia järjestettiin sekä kasvokkain että verkossa. Lähi- ja etäkoulutuksia pidettiin vuonna 2025 yhtä paljon, aiemmin painotus on ollut etäkoulutuksissa. Itseopiskeltavia verkkokoulutuksia tilattiin kuitenkin lukumäärällisesti selvästi edellistä vuotta vähemmän, mutta ilahduttavasti suurin verkkokoulutusten tilaaja, Helsingin kaupunki, uudisti loppuvuonna tilauksen myös vuodelle 2026.
Vuonna 2025 koulutusten sisältöjä kehitettiin vastaamaan asiakaskysyntää ja työelämän ajankohtaisia aiheita. Vuoden aikana rakennettiin viisi uutta teemallista koulutuskokonaisuutta sekä kehitettiin koulutusten fasilitoivia menetelmiä. Mieli työssä® -kouluttajaverkoston kautta pidettyjen koulutusten määrä laski edellisestä vuodesta, ja verkoston kouluttajat pitivät vuoden aikana yhteensä vain kolme koulutusta.
Hyvän mielen työpaikka -merkin tavoite on innostaa työpaikkoja muuttamaan toimintakulttuuriaan mieliystävällisemmäksi ottamalla käyttöön mielenterveyttä edistäviä toimintatapoja ja muokkaamalla toimintarakenteita niin, että ne vahvistavat työntekijöiden mielenterveyden voimavaroja ja resilienssiä.
Merkkityötä jatkettiin ja vahvistettiin hankerahoituksen avulla yhteistyössä Into ry:n kanssa. Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP5) kautta rahoitettu NUOLI Nuori mieli työyhteisössä -hankkeessa panostettiin erityisesti nuorten mielenterveyden edistämiseen työpaikoilla. Käytännössä hankkeen tavoitteita edistettiin MIELI ry:n Hyvän mielen työpaikka -merkin ja Into ry:n Sosiaalisen vahvistamisen työkalupakin avulla. Merkkityössä tavoitettiin 63 organisaatiota, joissa työskenteli yhteensä 137 809 työntekijää.
Merkin vaikuttavuutta tutkittiin palautekyselyn avulla. Hyvän mielen työpaikka -merkin kyselyssä korostui erityisesti se, että merkin hakeminen kannusti arvioimaan mielenterveyden nykytilaa ja sen edistämistoimia tarkemmin työpaikalla (keskiarvio 4,6/5), ja madalsi kynnystä keskustella mielenterveystä työyhteisössä (keskiarvo 4,5/5). Lisäksi koettiin, että merkkiprosessi edisti työntekijöiden mielenterveyttä (keskiarvo 3,8/5). Kyselyyn vastanneista noin 80 prosenttia merkin uusineista organisaatioista raportoi spontaanisti organisaation mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen vähentyneen.
Yrittäjien hyvinvointityötä jatkettiin edelleen osana Mielenterveyden työkalupakki -hankekokonaisuutta yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Hankkeessa yrittäjien mielenterveysosaamista vahvistettiin toteuttamalla ja levittämällä MIELI ry:n aikaisemmin kehittämää verkkomenetelmää. Yrittäjille oli maksuttomasti vuoden aikana käytettävissä itsenäisesti suoritettava verkkokurssi sekä neljä ohjattua, ryhmämuotoista verkkovalmennusta, jotka sisälsivät mahdollisuuden muiden yrittäjien kohtaamiseen ja vertaistukeen. Hankevuoden aikana viimeisteltiin ja otettiin käyttöön myös itsenäisesti suoritettavan verkkokurssin ruotsin ja englanninkieliset versiot.
Yrittäjän mieli -verkkovalmennuksiin ja -verkkokursseihin osallistui vuoden 2025 aikana noin 330 yrittäjää. Uuteen ruotsinkieliseen yrittäjien verkkokurssiin osallistui 24 yrittäjää. Ohjatut, ryhmämuotoiset verkkovalmennukset sisälsivät etätapaamisia, joissa yrittäjillä oli mahdollisuus kohdata toisiaan ja saada vertaistukea. Näihin valmennuksen suorittamisen kannalta vapaaehtoisiin etätapaamisiin osallistui yhteensä noin 120 yrittäjää. Kriisissä oleville yrittäjille tarjottiin tukea toteuttamalla heille suunnattu vertaistukiryhmä myös vuonna 2025 yhdessä Helsingin kriisikeskuksen kanssa.
Ohjattujen verkkovalmennusten sekä itsenäisesti suoritettavien verkkokurssien vaikutuksia ja vaikuttavuutta arvioitiin palautekyselyn avulla. 91 % palautekyselyyn vastanneista yrittäjistä koki, että valmennus/verkkokurssi lisäsi heidän tietämystään yrittäjän mielen hyvinvoinnin vahvistamisesta ja 95 % vastaajista koki pystyvänsä soveltamaan oppimaansa omassa yrittäjän arjessaan. 88 % koki, että osallistuminen lisäsi heidän mielenterveysosaamistaan. Samoin 88 % vastaajista koki, että osallistuminen lisäsi heidän kokemustaan mielenterveyden tärkeydestä. 81 % vastaajista koki lisäksi, että osallistuminen lisäsi heidän omaa hyvinvointiaan.
Vuoden aikana toteutettiin lisäksi verkkokurssin käytettävyystestaus, jossa verkkokurssin osallistujat arvioivat MIELI ry:n ulkopuolisen asiantuntijan johdolla kurssin käytettävyyttä. Testauksesta saatujen tulosten avulla paranneltiin verkkokurssin rakennetta ja teknistä toteutusta kurssin käytettävyyden parantamiseksi.
Varhaiskasvatuksessa työskentelevien työhyvinvointia kehitettiin vuoden 2025 aikana Må bra i jobbet -hankkeen avulla yhdessä MIELI Pohjanmaan kanssa. Hankkeessa pilotoitiin erilaisia mielen hyvinvointia vahvistavia menetelmiä neljässä varhaiskasvatusyksikössä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Työntekijöiden näkemyksiä kerättiin aluksi tarvekartoituksella, jonka pohjalta suunniteltiin ja pidettiin sarja työpajoja. Osallistujat arvioivat työpajat asteikolla 4-10, ja saatu palaute oli erinomaista. (1. Vad är resiliens och psykisk hälsa? Palaute: 9,0. 2. Stress och stresshantering. Palaute 9,2. 3. Självmedkänsla och gränssättning. Palaute 9,3.) Hanketyö jatkuu vielä vuoden 2026 ajan.
Työelämän mielenterveyden edistämiseen liittyen tehtiin vuonna 2025 runsaasti viestintä- ja vaikuttamistyötä puheenvuorojen ja medianäkyvyyden kautta. Erilaisia asiantuntijahaastatteluja ja kirjoituksia toteutettiin vuoden aikana lähes 40 kappaletta. Haastatteluja julkaistiin esimerkiksi YLE:n puoli yhdeksän uutisissa ja A-studiossa, MTV3 Huomenta Suomessa, Karjalainen syke -nettiradiossa, Helsingin Sanomissa, Talouselämässä, sekä useissa muissa lehdissä ja verkkojulkaisuissa. Vaikuttamispuheenvuorojen tilaisuuksina toimivat esimerkiksi I Love Me -messut ja Yrittäjänaispäivät. Yrittäjien hyvinvointityötä levitettiin yrittäjille suunnatuissa tilaisuuksissa pitämällä 7 puheenvuoroa, joilla tavoitettiin noin 250 yrittäjää tai yrittäjiä työssään kohtaavaa henkilöä.
Osana sisäistä kehittämistyötä jatkettiin MIELI ry:n työelämäpalveluiden konseptiuudistusta, jonka puitteissa Mieli työssä® -koulutuksia tarjottiin erityisesti Hyvän mielen työpaikka -merkin asiakkaille. Samoin Mieli työssä® -koulutusten puitteissa tuotiin esille pitkäjänteisen kehittämisen merkitys ja Hyvän mielen työpaikka -merkki tämän kehittämisen kehikkona. Tavoitteena on luoda nykyisistä MIELI ry:n työelämäpalveluista kokonaisuus, jossa eri palvelut täydentävät toisiaan ja muodostavat asiakkaalle mielenterveyttä edistävän kokonaisuuden. Kokonaisuuden osat täydentävät toisiaan ja niiden avulla voidaan ohjata asiakasorganisaatioita kohti syvempää mielenterveyttä edistävää toimintakulttuuria.