Uusi strategia 2025-2030 ohjaamaan työtä toimintaympäristön murroksessa
Vuosi 2025 oli kansainvälisesti mutta myös suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle murroksen aikaa. Kansainvälistä poliittista ilmastoa leimasivat lisääntyvä vastakkainasettelu, epävakaus, demokratian toimintatapoja haastavat puhetavat sekä kansallismielisten ja autoritaarisia painotuksia korostavien liikkeiden vahvistuminen.
Vuosi 2025 oli kansainvälisesti mutta myös suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle murroksen aikaa. Kansainvälistä poliittista ilmastoa leimasivat lisääntyvä vastakkainasettelu, epävakaus, demokratian toimintatapoja haastavat puhetavat sekä kansallismielisten ja autoritaarisia painotuksia korostavien liikkeiden vahvistuminen. Suomessa kehitys näkyi muiden muassa kansalaisjärjestöjen ja instituutioiden roolin kyseenalaistamisena erityisesti laitaoikeiston puheenvuoroissa. Kansantaloutta tasapainottamaan pyrkivät leikkaukset lisäsivät epävarmuutta ja eriarvoisuutta, ja haastoivat väestön resilienssiä. Maanpuolustus ja kokonaisturvallisuus korostuivat julkisessa keskustelussa, ja esimerkiksi presidentti Stubb uudenvuoden puheessaan korosti henkisen huoltovarmuuden merkitystä. MIELI ry osallistui aktiivisesti tammikuussa julkaistun Yhteiskunnan turvallisuusstrategian valmisteluun ja jalkauttamiseen. Strategiassa tunnistetaan kansalaisjärjestöjen rooli ja MIELI ry keskeisenä toimijana poikkeustilanteissa.
Hallituskauden mittavat valtionavustusleikkaukset alkoivat konkretisoitua ja aiotut lisäleikkaukset uhkasivat johtaa jopa sosiaali- ja terveyskentän hallitsemattomaan alasajoon.
Kärjistyvässä keskustelussa MIELI ry edelleen nousi esille myönteisenä esimerkkinä järjestöjen merkityksestä yhteiskunnassa ja haluttuna kumppanina, mutta sai myös kokea osansa järjestöihin kohdistuvasta negatiivisesta ja osin aggressiivisesta huomiosta.
MIELI ry:n uusi strategia vuosille 2025 – 2030 vahvistettiin kevään liittokokouksessa, mutta nopeasti muuttuneessa toimintaympäristössä sen toimeenpano oli jo käynnistynyt. Keskeisinä haasteina strategiassa korostuvat MIELI-liikkeen vahvistaminen ja rakenteellinen uudistaminen, taloudellisen aseman vahvistaminen esimerkiksi liiketoimintaa kehittämällä ja toimintaa tehostamalla, uuden teknologian, esimerkiksi tekoälyn näkemyksellinen hyödyntäminen. Nuorten mielenterveyskriisin rinnalle vahvistuvana toiminta-alueena strategia nostaa ikääntyvän väestön psyykkisen toimintakyvyn turvaamisen ja vahvistamisen.
Vuodelle 2024 toteutettujen taloudellisten sopeutustoimien, toteutettujen tehostamistoimien ja onnistuneen varainhankinnan ansioista vuodelle 2025 tehnyt vähän yli 0,5 miljoonan euron leikkaukset kyettiin ottamaan vastaan hallitusti. Venäjän- ja ukrainankieliset kriisipuhelinlinjat jouduttiin silti sulkemaan, ja asiantuntijatehtäviä jätettiin täyttämättä. Leikkausten rinnalla Sekasin-chat sai mittavan lisärahoituksen ja myös jäsenyhdistysten ikääntyneisiin suunnattu hanke sai rahoituksen vuosille 2025 – 2027 tilanteessa, jossa uusiin hankkeisiin kohdennettiin vain hyvin rajallinen resurssi. Koska vuoden 2025 leikkaukset kohdentuivat erityisesti isompiin järjestöihin ja isoimpiin avustuksiin, jäsenyhdistyksiin niitä ei juurikaan kohdistunut toimintavuonna, mutta uhka tuleville vuosille otettiin vakavasti.
Haastavissa olosuhteissa toiminnan volyymi säilyi ennallaan ja jopa kasvoi. MIELI ry:n ja sen jäsenyhdistysten ylläpitämässä valtakunnallisessa kriisipuhelimessa ylitettiin 110 000 vastatun puhelun raja, ja kaikkiaan kriisityön kohtaamisten määrä verkostossa nousi jopa 180 000 kohtaamiseen. Sekasin-chatissa koko verkoston kohtaamisten yhteenlaskettu määrä nousi 55 000 käytyyn keskusteluun. Varainhankinnan mahdollistamana kyettiin käynnistämään uusi Sekasin Live -toimintamuoto yhteistyössä kriisikeskusverkoston kanssa. Ikäihmisten mielenterveystyön resursseja vahvistettiin ja uuden ikääntyvä mieli -koulutuksen käyttöönottoa valmisteltiin. Vapaaehtoisten koulutusta, tukea ja rekrytointia tehostettiin.
Vaikuttamistyössä mielenterveysjärjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen väistämättä korostui toimintavuonna sekä MIELI ry:n omassa työssä että MIELI ry:n hallinnoimassa mielenterveysjärjestöjen Mielenterveyspoolissa. Mielenterveyspoolin organisoimaan mielenosoitukseen syksyn budjettiriihen yhteydessä liittyi lopulta 164 organisaatiota ja siihen osallistui noin 700 ihmistä. Vaikuttamistyötä tehtiin kuitenkin myös muissa teemoissa. Kevään kunta- ja hyvinvointialuevaaleja ennen järjestettiin webinaareja ja jaettiin materiaaleja ehdokkaille, ja uusi webinaarisarja järjestettiin uusille hyvinvointialuepäättäjille syksyllä. Keskeistä oli myös vaikuttaminen mielenterveysstrategian, itsemurhien ehkäisyohjelman ja mielenterveyden edistämisen periaatepäätöksen toimeenpanoon sekä keväällä voimaan tulleen nuorten terapiatakuun kehittämiseen.