Vaikuttamistyössä isoksi teemaksi sote-järjestöjen toimintaedellytysten puolustaminen

MIELI ry on aktiivinen keskustelija mediassa ja erilaisilla foorumeilla ja vie osaltaan eteenpäin mielenterveysmyönteisyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa. Vaikuttamistyöllä halutaan nostaa päätöksentekijöiden, valmistelijoiden, eri ammattiryhmien ja kansalaisten tietoisuutta mielenterveydestä ja edistää mielenterveyttä vahvistavaa päätöksentekoa yhteiskunnan eri osa-alueilla.  

Vuoden tärkein vaikuttamisteema oli edelleen järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen valtion talouden leikkauksissa. MIELI ry vakiintuneena sosiaali- ja terveysjärjestönä näkee yhtenä merkittävänä tehtävänään myös demokratian ja kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuuden rakentamisen ja puolustamisen.  Aktiivisen verkostoyhteistyön lisäksi MIELI ry:llä on toimintaedellytysten puolustamisen näkökulmasta merkittäviä luottamusasemia STM:n avustusasioiden neuvottelukunnan puheenjohtajuus, hyvinvointialojen työnantajaliitto Halin hallituksen varapuheenjohtajuus sekä mielenterveysjärjestöjen yhteistyöverkosto Mielenterveyspoolin puheenjohtajuus. 

Toimintavuonna pelkona oli jopa sosiaali- ja terveysalan järjestökentän hallitsematon alasajo, kun valtiovarainministeri Purra esitti budjettiriihelle 100 miljoonan lisäleikkauksia, jotka olisivat toteutuneet jo vuoden 2026 alusta. Hallitus oli viimeksi kevään kehysriihessään päättänyt 10 miljoonan lisäleikkauksesta. Kaikkiaan hallitus oli päättänyt jo noin 37 prosentin portaittain etenevistä leikkauksista vuoteen 2027 mennessä vuoden 2024 tasoon nähden. Ehdotettu lisäleikkaus olisi nostanut leikkaustason noin 60 prosenttiin. Budjettiriihessä ehdotus kuitenkin torjuttiin ja päätetty 140 miljoonan leikkaustaso säilyi torjuntavoittona. Vaikuttamistyössä keskeisiä onnistumisia olivat muiden muassa hyvinvointialuejohtajien vetoomus leikkauksia vastaan sekä budjettiriihen yhteydessä järjestetty mielenilmaus. Mielenterveyspoolin järjestämään mielenilmaukseen liittyi peräti 164 organisaatiota ja siihen osallistui noin 700 ihmistä. Mielenilmaus ajoittui riihen ensimmäisten päivään, jota leimasi hallituksen sisäinen rasismikriisi. Konteksti mahdollisesti osaltaan vaikutti hallituksen haluttomuuteen toteuttaa sote-järjestöjen kohdistuvia lisäleikkauksia. 

MIELI ry pkutsui edelleen aktiivisesti muita avustuksensaajia vaihtamaan tilannekuvaa ja pohtimaan keinoja saada leikkaukset julkisempaan keskusteluun. Pelkona oli, että lisäleikkaukset vain tapahtuvat, jos hallitus ei pysähdy pohtimaan niiden vaikutuksia väestön hyvinvoinnille ja terveydelle mutta myös elinvoimaiselle kansalaisyhteiskunnalle ja demokratialle.  

Myös leikkausten toimeenpanoon oli tärkeää vaikuttaa kielteisten vaikutusten minimoimiseksi. Ministeri Juuson toimeksiantoon perustuva selvityshenkilö Mika Pyykön ehdotus avustusjärjestelmän uudistamisesta sai alkuvuoden lausuntokierroksella laajasti kriittisen vastaanoton. Kesällä ministeri Juuso antoi uuden toimeksiannon STM:n avustusasioiden neuvottelukunnan puheenjohtajalle, MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturille ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n johtaja Hanna Heinoselle tuottaa ehdotus 2027–2028 leikkausten toimeenpanosta ja avustusjärjestelmän uudistamisesta aikaisempaa valmistelua hyödyntäen. Toimeksiantoa oli keväällä valmisteltu Juuson valtiosihteerin kanssa. Ehdotus luovutettiin ministerille 16.10.2025. Neuvottelukunnan aktiivinen rooli leikkauksia ja niiden toimeenpanoa koskevassa keskustelussa ja valmistelussa säilyi, vaikka kauden vaihtuessa työskentely oli keväällä tauolla ja kokoonpano uudistui. Puheenjohtaja kuitenkin pääsi jatkamaan uudelle kaudelle. 

Vaikuttamistyön muita keskeisiä teemoja olivat ratkaisut nuorten mielenterveyskriisiin, mielenterveyden edistämisen periaatepäätöksen eteneminen mielenterveysstrategian jalkautumisen tueksi sekä lasten ja nuorten terapiatakuun tomeenpano ja jatkokehittäminen. Periaatepäätöksen toimeenpanoa tukemaan perustettiin järjestötyöryhmä, mikä oli MIELI ry:n pitkäaikainen tavoite. Nuorten terapiatakuu tuli voimaan ja keskustelu sen jatkokehittämisestä ja laajentamisesta koko väestöön käynnistyi. 

Palvelujärjestelmän kehittämiseen liittyvän vaikuttamistyön tueksi toteutettiin nyt toista kertaa kriisikeskusbarometri, jossa selvitettiin mielenterveyden, mielenterveyspalveluiden sekä järjestöyhteistyön tilaa eri hyvinvointialueilla. Kriisibarometrin mukaan ihmisten avuntarve oli lisääntynyt ja mielenterveyspalveluita pidettiin riittämättöminä sekä vaikeasti saatavina. Osalla hyvinvointivointialueista yhteistyö järjestöjen kanssa oli lisääntynyt ja osalla vaikeutunut.  

MIELI ry pyrki vaikuttamaan myös siihen, että hallituksen päättämät resurssit matalan kynnyksen mielenterveysavun vahvistamiseen 2026 – 2027 kohdistettaisiin mahdollisimman vaikuttavasti. Samalla vaikutettiin hallitusohjelman toimeenpanoon lasten ja nuorten mielenterveyden chat-palveluiden vahvistamiseksi. Hallitus osoitti puolen miljoonan euron vuosittaisen lisärahoituksen Sekasin-chatille. Rahoituksen jatkuminen vuodelle 2025 onnistuttiin turvaamaan, vaikka rahoitus hetkellisesti syksyllä uhkasi katketa. 

Vuonna 2024 tuli voimaan ilmoitusvelvollisuus avoimuusrekisteriin, jonka tavoitteena on parantaa eduskunnan ja ministeriöiden päätöksenteon avoimuutta. Jatkossa vaikuttamisen yhteydenotot raportoidaan toimintailmoituksella avoimuusrekisteriin kaksi kertaa vuodessa.  

Vaikuttamis- ja kehittämistyötä toimintavuonna tehtiin merkittävästi aiempaa pienemmillä resursseilla. Vaikuttamistyötä koordinoinut kehittämistiimi lakkautui, kun johtavan asiantuntijan/ asiantuntijalääkärin sekä johtavan psykologin tehtävät jätettiin taloudellisista syistä täyttämättä, ja yhteiskuntasuhdepäällikön tehtävä muuttui kehittämispäällikön tehtäväksi. 

Vaikuttamistyötä tehtiin sekä yksin että tiiviissä yhteistyössä MIELI ry:n suojissa toimivan mielenterveysjärjestöjen Mielenterveyspoolin kanssa. Pooli on toiminut yli 30 järjestön ja asiantuntijaorganisaation yhteistyö- ja vaikuttamisrakenteena. Aiemmin verkosto toimi vapaamuotoisena verkostona mutta lähes vuosikymmenen ajan sillä on ollut kohdennettu rahoitus STEA:lta, alkuun kehittämisprojektina ja sittemmin pysyvänä rahoituksena. Vuonna 2025 poolin työssä on ollut keskeistä vaikuttaminen mielenterveyspoliittisen periaatepäätöksen toimeenpanoon, hyvinvointialuevaalien yhteydessä käytyyn mielenterveyskeskusteluun, mielenterveysoikeuksien toteutumiseen, järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseen sekä järjestökentän yhteistyön kehittämiseen ja uudistumiseen valtionavustusleikkausten yhteydessä. Toimintavuoden lopulla saatiin tietää, että poolin valtionavustus ajetaan alkuvuonna 2026 alas skuten myös ehkäisevän päihdetyön verkoston ja vammaisfoorumin avustukset. 

Poolin kaksihenkinen sihteeristö on työskennellyt MIELI ry:ssä, mutta sen toiminta on itsenäistä. Poolin puheenjohtajana toimi MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi (kausi 2025 – 2026). Mielenterveyspoolin pääsihteeri on toiminut myös eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan pääsihteerinä. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii järjestöjen kutsusta eduskunnan varapuhemies Paula Risikko (kok). Puolueet nimeävät neuvottelukuntaan kukin kaksi edustajaa. Järjestöistä edustettuina ovat MIELI ry, Mielenterveyden keskusliitto, Mielenterveysomaisten Finfami ja Psykosociala Förbundet.