Miksi ADHD-diagnoosit ovat kasvussa, Juho Honkasilta?
Mielen puolikkaat –podcast palaa tauolta uudistuneena: MIELI ry:n asiantuntijapsykologi Julia Sangervo aloittaa podcastin juontajana.
Podcastia juonsi aiemmin psykologi Frans Horneman, joka on nyt siirtynyt toisiin tehtäviin. Kiitokset Fransille hienosta työstä podin parissa!
Uuden jakson vieras on dosentti ja Helsingin yliopiston kasvatustieteen lehtori Juho Honkasilta. Hän on tutkinut ADHD:ta monipuolisesti niin koulun, diagnostiikan kuin yhteiskunnan muutosten valossa.
Sangervo ja Honkasilta käsittelevät podcastissa ADHD-diagnooseja sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta.
ADHD-diagnoosien määrä on kasvussa
ADHD-diagnoosi voi monelle olla suuri helpotus ja jopa identiteetin rakentumisen kannalta merkittävä kokemus.
Samaan aikaan olemme nähneet viime vuosina poikkeuksellisen nopeaa kasvua ADHD-diagnoosien ja lääkityksen määrissä. Suomessa kasvu on ollut nopeampaa kuin muissa Pohjoismaissa.
Kelan mukaan joka kymmenes alakouluikäinen poika käyttää ADHD-lääkkeitä. Niiden käyttö on kuitenkin voimakkaasti sidoksissa alueellisiin ja syntymäkuukauden mukaisiin eroihin.
Myös aikuisten diagnoosit ovat voimakkaassa kasvussa.
Erilaisuutta tuotteistetaan
Diagnoosien lisäksi myös neuropsykiatrian kieli on viime vuosina yleistynyt esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että ihmisten erilaisuutta selitetään arkikielessä yhä useammin esimerkiksi autismin tai ADHD:n käsitteiden avulla.
Nepsy-käsitteiden yleistyminen on vaikuttanut siihen, miten erilaisuudesta puhutaan ja minkälaisia selitysmalleja annamme yksilön käyttäytymiselle.
Neuropsykiatrian kielen yleistymisen taustalla voi olla myös kaupallisia tavoitteita.
“Erilaisuutta tuotteistetaan tehokkaasti”, Juho Honkasilta sanoo podcastissa.
Kieli voi tuoda lisää tilaa erilaisuudelle, mutta samalla selitysmallit saattavat alkaa kattaa liian laajasti myös ihan vain ihmisyyteen kuuluvia ilmiöitä.
Kritiikki kohdistuu rakenteisiin, ei yksilön kokemuksiin
Honkasilta tutkii ADHD:ta diagnoosikategoriana ja selitysmallina. Hänen kritiikkinsä kohdistuu erityisesti yhteiskunnallisiin rakenteisiin.
“Tämä kriittisyys ei tarkoita sitä, etteikö yksilöiden kokemukset ja heidän haasteensa eivät olisi todellisia”, hän sanoo.
Honkasillan mukaan näihin haasteisiin tulisi reagoida jonkinlaisen tuen keinoin sekä sosiaalisesti että yhteiskunnallisesti.
“Meillä on niin vahvasti yksilökeskeinen lähestymistapa haasteisiin, jotka eivät selkeästi ole yksilöllisiä”, hän toteaa.
Kuuntele jakso
Mielen puolikkaat löytyy Soundcloudista, YouTubesta, Spotifysta sekä muilta podcast-alustoilta.
Kaikki Mielen puolikkaat -jaksot
Löydät kaikki aikaisemmat Mielen puolikkaat -podcastin jaksot MIELI ry:n sivuilta.
