Podcastit

Sixten Korkman: ”Vaikka Suomi on velkaantumassa, meillä täytyy olla varaa panostaa etenkin lapsiin ja nuoriin”

Mielen puolikkaat -podcastissa vieraillut taloustieteilijä Sixten Korkman ei kannata vain menoleikkauksia vaan myös ennaltaehkäisevää panostamista lapsiperheisiin, koulutukseen ja mielenterveyspalveluihin.

MIELI Suomen Mielenterveys ry · Talous ja mielenterveys. Vieraana Sixten Korkman

MIELI ry:n Mielen puolikkaat -podcastin neljäs jakso on julkaistu. Podcastissa kaksi ihmistä pysähtyy puhumaan mielenterveydestä. Tällä kertaa vieraana on arvostettu talouden asiantuntija Sixten Korkman, jonka kanssa puhutaan mm. siitä, mitä mielenterveyshäiriöistä johtuva 11 miljardin kulu vuosittain tarkoittaa kansantaloudellisesti.

”Summahan on todella iso. Jos kustannuksia katsotaan kansalaisten näkökulmasta, niin mielenterveyskustannukset maksavat jokaiselle suomalaiselle vuosittain noin 2000 euroa. Nelihenkiselle perheelle se tarkoittaa 8000 euroa vuodessa”, Korkman sanoo.

Korkman painottaa, että erityisesti työkyvyttömyys ja sosiaaliset ongelmat tulevat yhteiskunnalle kalliiksi, jos niitä ei hoideta. Hänen mukaansa tarvitaan panostuksia ennaltaehkäisevään toimintaan, jotta talous vahvistuu.

”Ei pitäisi keskustella pelkästään menoleikkauksista tai veronkiristyksistä vaan tilannetta voidaan parantaa esimerkiksi sellaisilla toimilla, jotka lisäävät ihmisten kykyä osallistua työelämään. Silloin puhutaan muun muassa juuri mielenterveysongelmien ennaltaehkäisystä. Näin voisimme vähentää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä tai lisätä osatyökykyisyyttä”, Korkman sanoo.

Inhimillisiä tragedioita ei mitata rahassa

Korkman ei halua dramatisoida valtion velkaantumista mutta ei myöskään vähätellä sitä. Suomi ei ole hänen mukaansa ajautumassa akuuttiin kriisiin, mutta olisi hyödyksi, jos puolueilla olisi yhteinen näkemys siitä, millä tavalla julkisen talouden velkaantuminen pysäytetään.

Kustannusvaikuttavimpina ja tärkeimpinä toimenpiteinä Korkman pitää lapsiperheiden tukemista, varhaiskasvatuksen vahvistamista, resurssien lisäämistä koulutukseen sekä kulttuurin, liikunnan sekä harrastusten mahdollistamista kaikille.

”Vaikka Suomi on velkaantumassa, niin meillä pitää olla varaa panostaa etenkin lapsiin, lapsiperheisiin ja nuoriin. Mielenterveysongelmista kärsiville nuorille täytyisi olla matalan kynnyksen palveluja saatavilla kohtuullisen ajan puitteissa. Olisi tärkeää, että esimerkiksi paljon puhuttu terapiatakuu toimisi käytännössä”, Korkman sanoo.

Korkmanin mukaan on hyvä pitää mielessä, että erityisesti erilaiset mielenterveysongelmat ovat inhimillisiä tragedioita, joita ei mitata rahassa.

”Emme halua inhimillistä kärsimystä riippumatta siitä, miten ongelmat vaikuttavat bruttokansantuotteeseen. Humanistisesta näkökulmasta kaikilla täytyy olla mahdollisuus kehittyä ja saavuttaa tavoitteitaan, kukoistaa ja elää rikasta elämää. Sen täytyy olla tärkein tavoite ja silloin emme puhu pelkästään taloudesta, vaikka se onkin taustalla tärkeä asia.

Kun äiti kuoli, päiväkoti kannatteli

Korkman itse kasvoi hyvin vaatimattomissa oloissa Vaasassa. Varhaiskasvatuksen arvostamisen siemen kylvettiin häneen jo lapsuudessa: Kun Korkman oli 6-vuotias, hänen äitinsä kuoli ja isä matkusteli työn takia paljon ympäri maata. Kolme veljestä viettivät paljon aikaa yksin kotona. Perhetilanteen vuoksi Korkman sai olla lastentarhassa vuoden normaalia pidempään.

”Arvostin suuresti johtajana toiminutta täti-Sveaa ja niitä nuorempia naisia, jotka pitivät meistä hyvin huolta. Sain kehittyä rauhassa ja itselleni paljon sosiaalisia taitoja. Se loi perusmyönteisen asenteen hyvinvointivaltion palveluihin minuun jo hyvin varhain”, Korkman sanoo.

Mielen puolikkaat -podcastin haastattelijana toimii psykologi Frans Horneman, joka työskentelee MIELI ry:ssä Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkönä. Podcast ilmestyy kerran kuukaudessa. Podcastia tuottaa MIELI Suomen Mielenterveys ry, jonka perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy.

Kuva: Jukka Rapo