Itsemurhayrityksen uusimisen riskit
Itsemurhayritystä ei voi ennustaa. Ei ole olemassa yksittäistä tekijää tai eri tekijöiden yhdistelmää, mikä ennakoisi aina itsetuhoista tekoa. Se kuitenkin tiedetään, että aiemmin itsemurhaa yrittäneillä on kohonnut riski yrittää itsemurhaa uudelleen. Itsemurhaa yrittäneille onkin kehitetty erilaisia terapeuttisia menetelmiä, joilla pyritään vähentämään itsetuhoisuuden riskiä. Tällaisten menetelmien soveltuvuudesta erilaisille kohderyhmille on kuitenkin vain vähän tutkittua tietoa.
Suomalaisessa tutkimuksessa selvitettiin itsemurhayritysten uusimista ennustavia tekijöitä kahteen erilaiseen itsemurhien ehkäisyohjelmaan ohjatussa potilasryhmässä. MIELI ry:n Suomeen tuomasta Lyhyt interventio itsemurhaa yrittäneelle -menetelmästä (LINITY[1]) on saatu lupaavia tuloksia, kun menetelmää on verrattu vain tavanomaista hoitoa saaneisiin potilaisiin (Gysin-Maillart ym. 2016).
Aiemmassa suomalaisessa tutkimuksessa (Arvilommi ym. 2022) LINITY-menetelmää verrattiin MIELI ry:n kriisityöntekijöiden tarjoamaan tavanomaiseen keskusteluapuun. Näiden kahden menetelmän välillä ei ollut eroja itsemurhayritysten uusimiseen kahden vuoden seurannassa. Käsillä olevassa tutkimuksessa molempiin interventioihin ohjatut yhdistettiin yhdeksi ryhmäksi ja tarkasteltiin, mitkä tekijät ennustaisivat tässä ryhmässä uusintayrityksiä.
Nuoret, aiemmin yrittäneet ja vakavammin oireilevat suuremmassa riskissä
Tutkimukseen osallistui 161 itsemurhaa 2016–2017 yrittänyttä ihmistä. Osallistujat ohjattiin interventioihin pääosin Helsingin kaupungin sairaaloiden ensiapuyksiköiden kautta. Osallistujilta kerättiin tietoa kyselyin heidän tullessaan tutkimukseen (intervention käynnistyessä) ja kahteen otteeseen kahden vuoden seurannan aikana. Lisäksi osallistujien taustaa, itsemurhayrityksiä ja psykiatrista sairastavuutta selvitettiin osallistujien hoitokertomuksista. Tietoa kerättiin sekä interventioon johtanutta itsemurhayritystä edistävältä ajalta että seuranta-ajalta.
Lyhyet interventiot tavanomaisen hoidon rinnalla eivät olleet usein riittäviä estämään uusia itsemurhayrityksiä.
Tutkimukseen liittyvästä hoidosta (LINITY tai kriisiapu) ja muusta heidän saamasta tavanomaisesta hoidosta huolimatta 51 ihmistä (31,9 %) uusi itsemurhayrityksensä kahden vuoden seurannan aikana vähintään kerran. Näistä yli puolet (56,9 %) useammin kuin kerran. Ensimmäinen uusintayritys tapahtui usein (80,4 %) jo ensimmäisen seurantavuoden aikana.
Seuranta-aikana tapahtuneita itsemurhayrityksiä ennustavia tekijöitä analysoitiin useilla tilastollisilla menetelmillä. Tärkeimmiksi uutta itsemurhayritystä ennustaviksi tekijöiksi osoittautuivat nuori ikä, persoonallisuushäiriödiagnoosi (erityisesti epävakaa persoonallisuus) tai tähän liittyvä oireilu, äskettäinen psykiatrinen sairaalahoito sekä aiempien itsemurhayritysten määrä (riski lisääntyy määrän kasvaessa).
Psykiatrisen laitoshoidon jälkeen tarvitaan erityistä tukea
Tuloksia tulkitessa on syytä pitää mielessä, että tutkimuksessa oli mukana vain osa kyseisenä aikana Helsingissä itsemurhaa yrittäneistä. He olivat suostuneet osallistumaan tarjottuun interventioon ja kaksi vuotta kestävään tiedonkeruuseen. Heidän itsemurhayrityksensä oli johtanut vammojen hoitoon kaupungin ensihoidon yksikössä. Osallistujan tuli lisäksi täyttää tietyt sisäänottokriteerit. Ensisijainen johtopäätelmä tuloksista onkin, että interventiotutkimuksissa voidaan päätyä varsin erilaisiin arvioihin menetelmien vaikuttavuudesta sen mukaan, millainen on tutkimukseen osallistuvien ryhmä. Tulevissa tutkimuksissa on syytä kiinnittää erityistä huomiota osallistujien valintaan ja tulosten yleistettävyyteen.
Itsemurhaa yrittäneiden hoidon kannalta olennainen tulos on se, että nuorille, aiemmin itsemurhaa yrittäneille, psykiatrisesta sairaalasta äskettäin uloskirjoitetuille ja persoonallisuudeltaan epävakaille itsemurhaa yrittäneille tässä tutkimuksessa tarjotut lyhyet interventiot tavanomaisen hoidon rinnalla eivät olleet usein riittäviä estämään uusia itsemurhayrityksiä. Valtaosa tutkituista ei kuitenkaan uusinut itsemurhayritystä kahden vuoden seurannassa. Koska tutkimuksessa ei ollut mukana kolmatta ryhmää, joka olisi saanut vain tavanomaista terveydenhoitoa, emme tiedä tutkittujen interventioiden vaikuttavuutta suhteessa pelkkään tavanomaiseen terveydenhoitoon. Voi myös olla, että joku muu lyhyt interventio olisi tuottanut toisenlaisen tuloksen.
Osa potilaista tarvitsee silti todennäköisesti intensiivisempää terapeuttista tukea kyetäkseen välttämään itsetuhoista käyttäytymistään. Psykiatrisen laitoshoidon jälkeiseen seurantaan olisi myös kiinnitettävä erityistä huomiota. Tulokset antavat siten viitteitä kullekin itsemurhaa yrittäneelle parhaiten soveltuvasta hoidosta.
[1] engl. ASSIP = Attempted Suicide Short Intervention Program
Lähde
Petri Arvilommi, Jukka Valkonen, Lars Lindholm, Selma Gaily-Luoma, Kirsi Suominen, Anja Gysin-Maillart, Outi Ruishalme ja Erkki Isometsä (2022): ASSIP vs. Crisis Counseling for Preventing Suicide Reattempts: Outcome Predictor Analysis of a Randomized Clinical Trial Data. Archives of Suicide Research, DOI: 10.1080/13811118.2022.2151957