Kampanjointi ei paranna yleisön mielenterveysosaamista
Mielenterveysosaamisen vahvistaminen on keskeinen keino väestön mielenterveyden edistämiseksi. Mielenterveysosaamisen osa-alueita ovat tietämys oman mielenterveyden vahvistamisen keinoista, pahan olon tunnistamisen ja mielenterveysavun hakemisen kyky sekä mielenterveyden häiriöihin liittyvän häpeäleiman eli stigman tiedostaminen. Mielenterveysosaaminen liittyy mielen hyvinvointiin ja suojaan tavanomaisia mielenterveyden häiriöitä vastaan.
Laaja kansallinen kampanja
Englannissa käynnistettiin lokakuussa 2019 ”Every Mind Matters” (Jokainen mieli on arvokas) -niminen kampanja edistämään aikuisväestön mielenterveysosaamista. Noin vuoden kestäneeseen kampanjaan kuului neljä kansallista mainosaaltoa ja verkkotyökalu oman mielenterveyden vahvistamiseksi. Kampanjaviestit liittyivät verkkotyökalun käytön edistämiseen (lokakuu 2019), mielenterveyden puheeksi ottamiseen (tammikuu 2020), oman mielenterveyden huomioimiseen koronapandemian rajoitusten aikana (huhtikuu 2020) ja vanhempien rooliin lastensa mielenterveyden edistämisessä (syyskuu 2020). Kampanjaan liittyvä mielenterveysosaamisen verkkotyökalu ”Mind Plan” otettiin käyttöön yli 3 miljoonaa kertaa helmikuun 2021 loppuun mennessä. (Englannissa asuu noin 44 miljoonaa aikuista.)
Kampanjan tuloksia mitattiin toistuvasti väestöotoksella
Tutkijat seurasivat kampanjan tuloksellisuutta sähköisen kyselyn avulla ikä- ja sukupuolijakaumaltaan väestöä vastaavassa otoksessa. Mittauksia tehtiin ennen kampanjaa (syyskuussa 2019) ja viisi kertaa kampanjoinnin aikana. Lisäksi tuloksia seurattiin kampanjoinnin päättymisen jälkeen kolme kertaa maaliskuuhun 2022 saakka (puolitoista vuotta viimeisen kampanja-aallon jälkeen). Kuhunkin mittauskertaan osallistui 2000 henkilöä, yhteensä vastaajia oli 21 131.
Tutkimuksessa mitattiin kampanjan tunnettuus ja vastaajien mielenterveysosaamista ja mielenterveystaitoja. Seurantakyselyissä arvioitiin vastaajien kykyä tunnistaa mielenterveysongelmia, omien hallintakeinojen tunnistamista, tietämystä mielenterveydestä voimavarana ja terveistä unitavoista sekä osaamista koskien avun hakemista ja häpeäleimaa.
Kampanjan tunnettuus oli erinomainen
Kyselyssä joka kolmannes aikuinen englantilainen ilmoitti havainneensa kampanjan. Kampanja tavoitti varsinkin nuoria aikuisia, naisia ja mustia. 3,3 prosenttia aikuisväestöstä ilmoitti käyttäneensä kampanjaan kuuluvan verkkotyökalun.
Kampanja ei vahvistanut mielenterveysosaamista
Kahden ja puolen vuoden kestäneen tutkimuksen aikana tutkijat havaitsivat, että tutkimuksen alussa havaittu pieni myönteinen muutos mielenterveysosaamisessa ajan myötä hävisi, ja viimeisessä mittauksessa maaliskuussa 2022 mielenterveysosaaminen oli heikompaa kuin ennen kampanjan alkua syyskuussa 2019. Poikkeus oli tietämys terveistä unitavoista, joka vahvistui 30 kuukauden seuranta-aikana.
Kampanjan havainneilla oli muita kyselyyn osallistuneita hieman vahvempi mielenterveysosaaminen. Syy-yhteys jää kuitenkin osoittamatta, koska on mahdollista että henkilöt joilla on vahvempi mielenterveysosaaminen herkemmin huomaavat ja muistavat kampanjan.
Tulokset viittaavat siihen, että kampanja voi hieman vahvistaa mielenterveysosaamista niillä, jotka kampanja onnistuu tavoittamaan, mutta kampanja ei riitä parantamaan väestön mielenterveysosaamista ja -asenteita. Tutkimus sijoittuu koronapandemian aikaan, mikä on voinut vaikuttaa tuloksiin. On mahdollista, että pandemia-ajan rajoitusten haasteet heikensivät ihmisten kykyä tunnistaa mielenterveyden ongelmia, koska niin moni koki pahaa oloa ja koska mielenterveyspalvelujen saatavuus oli pandemia-aikana heikko.
Koulutus voi olla kampanjointia tehokkaampi tapa vahvistaa mielenterveysosaamista
Tutkimus vahvistaa aiempaa tietämystä mielenterveysosaamiseen kohdistuvien kampanjoiden vaikutuksista. Väestötasolla myönteisiä vaikutuksia ei juurikaan ole havaittu. Mielenterveyden häiriöiden stigmaan kohdistuvilla kampanjoilla on sen sijaan havaittu myönteisiä vaikutuksia, jos sisältö on ollut oikea. Mielenterveyden häiriöiden sairausluonnetta painottavilla kampanjoilla on sen sijaan todettu jopa haitallisia vaikutuksia stigmaan ja sosiaalisen etäisyyden ottoon.
Kampanja kustansi noin 13 miljoonaa puntaa1 (n. 15 miljoonaa euroa), ja onkin aiheellista kysyä, olisiko rahoituksen kohdentaminen muuhun mielenterveyden edistämiseen ollut tehokkaampaa. Mielenterveysosaamisen vahvistaminen koulutustoimilla on nykytiedon valossa vaikuttavampaa ja kustannusvaikuttavampaa kuin kampanjointi.
1 McCrone P et al. Health Economic Impact of Every Mind Matters campaign. Esitys 8.9.2022
Lähde
Sivua muokattu 27.9.2023