Nuoret naiset haluavat omien arvojensa mukaisen työelämän
Suomessa julkaistu väitöskirjatutkimus (Lamberg, 2023) kuvaa nuorten naisten kiinnittymistä suomalaiseen työelämään 2010- ja 2020-lukujen taitteessa kahden eri koulutuskontekstin näkökulmasta.
Väitöskirja perustuu 39 nuoren naisen haastatteluihin, jotka on kerätty Suomessa vuosina 2017-2018. Tutkimukseen osallistujat olivat joko ammattikorkeakoulujen media-ja viestintäohjelmien opiskelijoita tai sosiaali- ja terveysalan toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa olevia. Haastatteluja täydennettiin säännöllisellä havainnoinnilla osallistujien oppilaitoksissa.
Hoitoalaa opiskelevat haluavat kehittyä työntekijöinä
Ensimmäinen väitöskirjaan kuuluva tutkimus kartoitti, miten sosiaali- ja terveysalaa opiskelevat nuoret naiset suhtautuivat työelämään opiskelun loppuvaiheessa.
Tutkimukseen osallistuneet opiskelijat kuvasivat, että työharjoitteluissa piirtynyt kuva hoitolaitosten toiminnasta on vaikuttanut siihen, miten he suhtautuvat omaan alaansa. Opiskelijoiden haastatteluissa korostui halu kehittyä hoitajana ja työntekijänä, mutta kustannustehokkaasti järjestetyssä ja kiivastahtisessa työssä tähän ei nähty olevan riittäviä mahdollisuuksia.
Hoitajaksi opiskelevat kokivat, että kehittyminen alan osaajana ei ollut mahdollista kiivastahtisessa ja kustannustehokkaasti järjestetyssä hoitotyössä.
Tutkimuksen mukaan osassa haastatteluita nousi esiin halu ratkaista tätä ristiriitaa esimerkiksi kouluttautumalla lisää tai välttämällä jymähtämistä laitosmaiseen hoitotyöhön. Tutkimuksessa nousi esiin myös hoitotyöhön liittyviä huolestuttavia sisäisiä hierarkioita, joissa aliresursoitu laitostunut hoitotyö määrittyi vasta opiskeluvaiheessa olevien haastateltavien mielessä jo etenkin maahanmuuttajanaisten työksi.
Media-alalla omaksutaan itseohjautuvuuden vaatimus
Väitöskirjan toinen tutkimus tarkasteli, miten media-alalle valmistuvat nuoret naiset neuvottelivat alalla pärjäämiseen liittämiään sukupuolittuneita ja tavoitteellisia vaatimuksia.
Haastatteluissa tuotiin esille, että media-alan nähtiin olevan mahdollisuus luovaan työhön, jonka kautta pystyisi kokemaan merkityksellisyyden tunnetta.
Nuoret naiset kuvasivat alalla pärjäämisen edellytykseksi itsensä jatkuvan kehittymisen ja sekä tuotteliaisuuden vaatimuksen osana omaa minuutta. Haastetteluissa ilmeni, että media-alan nuoret työntekijät pyrkivät tietoisesti työstämään asenteitaan ja kehittämään persoonallisuuttaan itseohjautuvaan ja itsevarmempaan suuntaan.
Tuottavuuden odotukset aiheuttivat monelle sekä ahdistusta että yksinäisyyden tunnetta.
Tutkimuksessa ilmeni, että haastatellut naiset olivat sisäistäneet media-alalle kuuluvaa diskurssia siitä, että yksilöllisen tuottavuuden kehittäminen olisi sellainen tavoite, jossa voi täydellistyä ja jota voi kehittää. Samanaikaisesti tuottavuuden odotukset ja ”tekemällä mahdollisimman paljon töitä mahdollisimman nopeasti” aiheuttivat monelle haastateltavalle sekä ahdistusta että yksinäisyyden tunnetta. Lamberg ehdottaa väitöskirjassaan, että näiden risteävien vaatimusten hyväksyminen ja toisaalta vastustaminen luo kuvaa siitä työelämän kontekstista, jossa nuoret työntekijät elävät ja johon he samanaikaisesti pyrkivät sopeutumaan.
Työelämältä toivotaan intohimoa, mielihyvän kokemusta ja onnistumisia
Väitöskirjan kolmas artikkeli pohjautui molempien tutkittujen alojen nuorten naisten haastatteluihin.
Niin media-alalla kuin sosiaali– ja terveysalalla on samankaltaisia työkäytäntöjä, joihin työelämään valmistuvien naisten tuli sopeutua: määräaikaiset sopimukset, joustavuuden vaatimus sekä alaan liittyvä epävarmuus. Kummankin alan naisopiskelijoilla näkyi toive itsensä toteuttamisesta työn kautta.
Työ ei ollut haastatelluille nuorille naisille vain tapa hankkia toimeentuloa, vaan myös tie omien arvojen mukaiseen elämään ja mahdollisuus kokea positiivisia tunteita, kuten intohimoa ja onnistumisen tunnetta. Molempien alojen opiskelijat korostivat työn emotionaalista merkitystä ja toivetta löytää työpaikka, joka on myös tunnetasolla heitä täyttävä ja merkityksellinen.
Työ ei ollut kummankaan alan haastatelluille naisille vain tapa hankkia toimeentuloa, vaan myös tie omien arvojen mukaiseen elämään.
Väitöskirja tuo esiin tapoja, joilla nuoret naiset ovat tunnetasolla kiinnittyneitä työhön ja osoittaa, että oman minuuden linjaaminen emotionaalisesti palkitsevan työn ihanteen mukaiseksi edellyttää alakohtaisten, työhön liittyvien ristiriitojen ja epävarmuuksien käsittelemistä. Näiden teemojen käsitteleminen jo opiskeluaikana voisi tukea työelämään siirtymistä.
Lähde
Sivua muokattu 3.2.2023
