Kategoriat: Uutinen

4.9.2023

Itsemurhavaarassa olevat eivät saa riittävää hoitoa

MIELI ry:n yhteydenottajien tilanteet ovat aiempaa vakavampia, ja päivystävät soittavat 112:seen yhä useammin. Itsemurhien määrä on puolittunut 1990-luvun lama-aikojen jälkeen, mutta edelleen Suomen noin 750 itsemurhakuolemaa vuodessa on Pohjoismaiden korkein luku.

Itsemurha-ajatukset ovat yleistyneet, mikä käy ilmi mm. THL:n laajasta Terve Suomi -väestötutkimuksesta (2023). Tällä hetkellä palvelut eivät kuitenkaan pysty vastaamaan avun tarpeeseen.

Tämä näkyy MIELI ry:ssä muun muassa niin, että Kriisipuhelimesta ja Solmussa-chatista sekä Sekasin-chatista on otettu tänä vuonna aikaisempaa enemmän yhteyttä Hätäkeskukseen. Se tarkoittaa, että yhä useamman yhteydenottajan itsetuhoisuus on ollut akuuttia, ja tilanteet ovat jo hyvin vakavia.

Kriisipuhelimessa itsetuhoisten yhteydenottojen määrä on noussut koko viime vuosikymmenen, mutta suuri hyppäys tapahtui pandemian alettua.

Itsetuhoisia käännytetään kotiin

Apua hakevia itsetuhoisia ohjataan palveluista kotiin muun muassa lääkkeiden turvin. Tämä käy ilmi niin ikään THL:n viime vuonna julkaistusta tutkimuksesta sekä MIELI ry:n kesä-heinäkuussa 2023 tehdystä seurannasta liittyen yhteydenottajien kokemuksiin julkisista palveluista.

THL:n tutkimuksen mukaan lähes puolet itsemurhan tehneistä oli käynyt viimeisen viikon aikana terveydenhuollossa. Itsemurhapäivänään heistä joka viides oli ollut terveydenhuollon vastaanotolla. MIELI ry:n seurannasta käy puolestaan ilmi, että itsetuhoiset olivat hakeneet apua julkiselta puolelta, mutta heitä oli käännytetty kotiin mm. päivystyksestä, psykiatrian poliklinikalta ja terveysasemalta.

MIELI ry:n kriisitoimintojen johtaja Sanna Vesikansa pitää tilannetta huolestuttavana. Vesikansan mukaan se ei riitä, että itsemurhien ehkäisy on saatu mukaan kansalliseen mielenterveysstrategiaan, vaan siihen täytyy kohdentaa konkreettisia resursseja ja sen täytyy näkyä hallitusohjelman lisäksi kuntien hyvinvointiohjelmissa.  

”Hyvinvointialueilla on vastuu järjestää riittävä hoito itsetuhoisille. Tarvitaan toimenpiteitä, jotta itsemurhavaarassa olevat ja heidän läheisensä saavat nopeasti tukea vaikeissa tilanteissa. Jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen tulisi saada koulutusta itsemurhien ehkäisyyn ja itsetuhoisuuden puheeksiottoon”, Vesikansa sanoo.

Hyvä kehitys uhkaa taantua

Itsemurhakuolleisuus on pienentynyt huomattavasti 1990-luvulta, mutta hyvä kehitys uhkaa pysähtyä lisääntyneen kuormittuneisuuden ja palvelujen ruuhkautumisen vuoksi. Viime vuosina erityisesti naisten itsemurhat ovat yleistyneet.

”Itsetuhoisuuden hoidossa on kaksi haastetta: itsemurhavaaraa ei tunnistetta tai osata ottaa puheeksi ja vaikka hoito etenisi asianmukaisesti, niin jatkohoitoa ei ole tarjolla riittävästi”, MIELI ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen sanoo.

Psykiatristen sairaalapaikkojen määrä on vähentynyt 41 % viimeisen viiden vuoden aikana. Lisäksi hoitovuorokausien kesto lyhentynyt. Oleellista on, että avohoitoa, joka monessa tapauksessa olisi toimiva ratkaisu, ei ole vastaavassa määrin lisätty.

”Huoli on toki itsetuhoisista ja heidän läheisistään, mutta myös ammattilaiset ovat äärimmäisen tiukoilla, kun ei ole paikkaa, mihin ohjata akuutissa vaarassa olevia”, Kukkonen sanoo.

Vuonna 2021 itsemurhaan kuoli 747 henkilöä. Vuoden 2022 luvut vahvistetaan tämän vuoden lopussa, mutta heinäkuussa tulleiden THL:n alustavien tietojen mukaan itsemurhakuolemien kokonaismäärä on pysynyt edellisvuoden tasolla. Edelleen vuosittain ihmisiä kuolee Suomessa itsemurhiin yli kolme kertaa enemmän kuin esimerkiksi tieliikenteessä. Suomi on myös EU:n itsemurhatilastojen yläpäässä, vain Liettua,  Slovenia, Unkari, Belgia ja Viro ovat Suomea edellä.

Kansainvälistä Itsemurhien ehkäisypäivä vietetään 10. syyskuuta. Päivän tavoitteena on lisätä tietämystä itsemurhista, levittää tietoa ja vähentää itsemurhiin liittyvää stigmaa. Ennen kaikkea päivän tarkoituksena on tuoda esille sanomaa siitä, että itsemurhia voidaan ehkäistä, itsetuhoisiin ajatuksiin on saatavissa apua ja itsemurhasta voidaan puhua turvallisesti. Jokainen meistä voi kysyä kysymyksen, joka voi pelastaa ihmishengen, #mitäkuuluu.

Sivua muokattu 5.9.2023