Siirry sisältöön

Jatkuvasti kasvava avuntarve ruuhkautti MIELI Kriisipuhelimen ja -chatin viime vuonna

Vuonna 2023 MIELI Kriisipuhelimessa tehtiin taas ennätys soittoyrityksissä, kun soittoja tuli yli 16 000 edellisvuotta enemmän. Suurimpana yhteydenottojen syynä oli paha olo, mutta viime vuonna lähti nousuun myös niiden puheluiden määrä, joissa oltiin huolissaan läheisen itsetuhoisuudesta.

Viime vuoden aikana mielenterveysjärjestö MIELI ry:n Kriisipuhelin soi yhteensä 416 484 kertaa. Vain joka viidenteen puheluun pystyttiin vastaamaan.

Avun tarvitsijoiden määrä on noussut pandemiavuosina ja Venäjän hyökkäyssodan aikana jatkuvasti. Vuonna 2019 ylitettiin 200 000 soiton raja, vuonna 2021 soittoja tuli 300 000 ja heti seuraavana vuonna 2022 reilu 400 000. Monesta tekijästä johtuva kuormitus näkyy yhteydenottojen jatkuvana kasvuna.

Kun apua ei saa toisaalta, MIELI Kriisipuhelimeen soitetaan uudestaan.

”Keskusteluavun tarve on pysynyt korkeana. Vaikka MIELI Kriisipuhelin- ja chat on tarkoitettu kertaluonteiseksi avuksi, moni yhteydenottaja on hakenut apua meiltä useamman kerran esimerkiksi odottaessaan hoitosuhteen alkua julkisissa palveluissa tai kriisin pitkittyessä. Tutuksi tulleesta kynnyksettömästä paikasta haetaan herkästi tukea uudestaan”, MIELI ry:n kriisitoimintojen puhelin- ja verkkotyön päällikkö Susanna Winter sanoo.

Myös MIELI Kriisichatin (ent. Solmussa-chat) yhteydenottomäärät nousivat vuonna 2023 ennätyslukemiin. Yleisin yhteydenoton syy sekä Kriisipuhelimessa että -chatissa oli paha olo, erityisesti ahdistuneisuus. Toiseksi eniten ihmiset halusivat keskustella ihmissuhdeongelmista, kuten parisuhteen päättymisestä.

Apua haetaan myös läheiselle

Avun saamisen vaikeudesta on käyty vilkasta keskustelua mediassa ja yhteiskunnassa. Moni on ollut huolissaan läheisensä jaksamisesta, ja tämä näkyi myös Kriisipuhelimessa. Viime vuoden aikana Kriisipuhelimeen tuli yhteensä yli 4600 puhelua, jotka koskivat huolta läheisestä, useimmiten hätää aikuisesta lapsesta. Vuonna 2023 nousi myös niiden puheluiden määrä, joissa oltiin huolissaan läheisen itsetuhoisuudesta.

Winterin mukaan matalan kynnyksen palvelut, kuten Kriisipuhelin, ovat keskeinen osa itsemurhia ehkäisevää palvelujärjestelmää.

”Itsetuhoisuudesta keskustellaan Kriisipuhelimessa keskimäärin 16 kertaa vuorokaudessa, ja yleensä keskustelut myös akuuteissa tilanteissa päättyvät hyvin”, Winter sanoo.

Vapaaehtoisia tarvitaan lisää

MIELI Kriisipuhelimessa ja Kriisichatissa on aina ollut ammattilaisten rinnalla merkittävä joukko koulutettuja vapaaehtoisia. Vuonna 2023 vapaaehtoinen vastasi yli 40 prosenttiin soitoista. Jotta kasvavaan avuntarpeeseen voidaan vastata, vapaaehtoisia tarvitaan lisää.

”Kriisipuhelimessa ja -chatissa päivystäminen on antoisaa, mutta myös vaativaa vapaaehtoistyötä. Tämän takia huolehdimme siitä, kaikki päivystäjät soveltuvat tehtävään ja annamme heille hyvän koulutuksen ja tuen. Kehitämme ja laajennamme myös päivystäjäkoulutusta, jotta mahdollisimman moni auttamisesta kiinnostunut voisi antaa oman panoksensa”, Winter sanoo.

MIELI ry:n Kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua kriisissä oleville luottamuksellisesti ja nimettömänä. Kriisipuhelin päivystää 24 h/vrk numerossa 09 2525 0111. Suomen lisäksi Kriisipuhelin vastaa neljällä muulla kielellä: ruotsiksi, englanniksi, ukrainaksi ja venäjäksi. Kielilinjojen tarkemmat aukiolot löytyvät osoitteesta mieli.fi.

MIELI Kriisichat päivystää netissä maanantaista keskiviikkoon klo 15–19 ja torstaina klo 15–21.


Yksikin keskustelu voi auttaa

Kuukausilahjoittajana olet mukana vahvistamassa Suomessa asuvien mielenterveyttä, ehkäisemässä mielenterveyden ongelmia ja tarjoamassa tukea vaikeissa elämäntilanteissa. 

Sivua muokattu 22.1.2024

Ota yhteyttä

Susanna Winter

Päällikkö, Kriisitoiminnot, Puhelin- ja verkkokriisityö
+358 9 41350 510 (vaihde)
etunimi.sukunimi@mieli.fi

Viivi Virtanen

Viestinnän asiantuntija
+358 40 662 9022
etunimi.sukunimi@mieli.fi


Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: