Siirry sisältöön

MIELI ry:n Sari Aalto-Matturi: ”Terapiatakuu on otettava mukaan hoitotakuuseen tai toteutettava erillisenä lakina”

Hallituksen toukokuulla annettu esitys yleiseksi hoitotakuuksi vesitti terapiatakuun. Psykoterapiat ja muut psykososiaaliset hoidot on esityksessä rajattu hoitotakuun ulkopuolelle. Esitys ei myöskään ota kantaa niiden alkamisajankohtaan.
Sari Aalto-Matturi
MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi peräänkuuluttaa terapiatakuun toteuttamista.

”Oletus oli, että kansalaisaloite demokratian työkaluna ja sen laaja poliittinen tuki takaisivat terapiatakuulle kunnon käsittelyn. Tämä ei kuitenkaan toteutunut,” MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi sanoo.

Eduskuntaan vuonna 2019 edenneen Terapiatakuu-kansalaisaloitteen mukaan arvio psykoterapian tai muun psykososiaalisen hoidon tarpeesta tulisi saada kolmessa päivässä ja hoitoon päästä enintään neljässä viikossa.

”Ongelmallista on, että perusterveydenhuollossa ei ole juurikaan tarjolla lyhytpsykoterapiaa tai muuta vaikuttavaa psykososiaalista hoitoa. Oikea-aikaisen hoidon puute kasvattaa erikoissairaanhoidon jonoja ja tarvetta pitkiin kuntoutuspsykoterapioihin, sanoo Aalto-Matturi. 

Poliittinen kannatus ei näy hallituksen esityksessä

”Eduskuntaan 2019 edennyt kansalaisaloite terapiatakuusta sai poikkeuksellisen laajaa poliittista tukea läpi puoluerajojen sekä ennen vaaleja että aloitteen luovuttamisen yhteydessä vaalikauden alussa. Aloitetta kannatti kahdeksan eduskuntapuoluetta”, muistuttaa Aalto-Matturi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta päätyi suosittelemaan käsittelynsä pohjalta, että terapiatakuu tulee liittää osaksi hoitotakuuta. Nyt sitä ei käsitellä hoitotakuuesityksessä lainkaan.

”Esitys nimenomaan rajaa ulos hoitosuunnitelman mukaiset psykososiaaliset hoidot, joiden turvaaminen on Terapiatakuun ydin. Hiukan oudosti on esille noussut myös se, onko oikein nostaa mielenterveyttä valmistelussa erityisasemaan”, Aalto-Matturi sanoo.

”Samaan aikaan kun koronapandemia on entisestään lisännyt mielenterveyspalveluiden tarvetta, näyttää, että poliittinen tahtotila asiassa on kadonnut.”

”Nyt on tärkeää, että eduskunta ottaa kantaa siihen, miten Terapiatakuu-kansalaisaloitteen kanssa edetään, jos sitä ei pystytä mahduttamaan osaksi hoitotakuuta”, peräänkuuluttaa Aalto-Matturi.

Tavoitteena nopea hoitotarpeen arviointi ja pääsy hoitoon

  • Terapiatakuun tavoitteena on taata nopea pääsy hoitoon mielenterveyden ongelmissa. Sen tarkoittamaa hoidollista psykoterapiaa tai muuta psykososiaalista hoitoa ovat esimerkiksi yksilöllinen lyhytpsykoterapia, ryhmäpsykoterapia tai perheterapia, myös verkkoterapian keinoin toteutettuna.
  • Hallituksen esityksessä mielenterveystyön muodoista hoitotakuun piiriin kuuluvat vain perusterveydenhuollon helposti ja nopeasti saatavat hoidot. Näillä tarkoitetaan yleislääketieteen erikoislääkärin, muun erikoislääkärin tai lisäkoulutetun sairaanhoitajan antamaa mielenterveyden psykososiaalista tukea seitsemän vuorokauden sisällä. Käytännössä kyseessä ovat tunnin, puolentoista mittaiset keskustelut terveydenhuollon ammattilaisen kanssa sekä lääkärin määräämä lääkeresepti.
  • Terapiatakuun mukaan hoidon tarve tulee arvioida terveyskeskuksessa tai muussa perusterveydenhuollossa välittömästi apua haettaessa. Oireenmukaisen lyhyen psykoterapiahoidon tai muun psykososiaalisen hoidon tulee alkaa kuukauden sisälläsiitä, kun tarve on perusterveydenhuollossa todettu.
  • Terapiatakuussa on kyse nimenomaan vaikuttavasta hoidostamielenterveyden häiriöihin, kuten masennustiloihin tai ahdistuneisuushäiriöihin. Esimerkiksi matalan kynnyksen kannatteleva keskusteluapu ei toteuta Terapiatakuuta.

Lisää terapiatakuusta Mielenterveyspoolin sivuilla

Analyysi hoitotakuusta Mielenterveyspoolin sivuilla