Nuorten mielenterveyskriisissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta parempaan
THL:n kouluterveyskyselyssä kerätään joka toinen vuosi tietoa lasten ja nuorten kokemuksista terveydestä, hyvinvoinnista, koulunkäynnistä ja opiskelusta sekä elintavoista.
Mitä tämän vuoden kysely kertoo nuorten mielenterveyden tilasta?
Mielenterveyden oireilu jatkuu yhä suurena
Koronavuosien 2019–2021 aikana nuorten mielenterveysoireilu nousi jyrkästi eikä ole sittemmin laskenut. Joka kolmas yläkoulussa tai toisella asteella opiskeleva tyttö raportoi kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta, pojista joka kymmenes. Sosiaalista ahdistuneisuutta koki noin puolet tytöistä ja neljäsosa pojista. Yli puolet tytöistä oli ollut huolissaan mielialastaan viimeisen vuoden aikana, pojista joka viides. Masennusoireita viimeisen kahden viikon aikana koki noin kolmannes tytöistä ja kymmenesosa pojista.
Hyvässä mielenterveydessä ei ole kyse vain ongelmien puutteesta, vaan myös mielenterveyden voimavaroista, jotka koskettavat kaikkia nuoria. Positiivisen mielenterveyden taso oli kuitenkin yhä matala: korkea positiivinen mielenterveys näkyi vain 6 %:lla tytöistä ja 15 %:lla pojista. Luvuissa oli kuitenkin pientä kasvua aiempaan.
Yläkouluikäisten koulu-uupumus lisääntynyt
Kouluterveyskyselyn mukana joka neljäs yläkouluikäinen kokee koulu-uupumusta. Vuonna 2023 uupumusta koki vain joka viides.
Uupumus on lisääntynyt sekä tyttöjen että poikien keskuudessa. Koulu-upumuksesta kärsivät erityisesti tytöt (34 %), mutta myös poikien uupumus on aikaisempaa korkeammalla tasolla (19 %).
Haasteita terveyttä edistävässä elämäntavassa
Huolta herättää myös se, että nuorten ravitsemus, uni ja liikunta olivat enemmistöllä nuorista riittämättömiä. Jopa puolet yläkouluikäisistä jätti koulupäivinä aamupalan väliin ja suurelta osalta syömättä myös koululounas jäi syömättä. Erityisen huolestuttava tilanne on yläkouluikäisillä tytöillä, joista vain puolet söi koululounaan päivittäin.
Myös uni jää vajaaksi: vain noin puolet toisen asteen opiskelijoista nukkuu arkena vähintään kahdeksan tuntia. Liikuntasuositukset täyttyvät vain noin viidenneksellä kaikista nuorista. Terveyttä edistävät elämäntavat olivat vain selvällä vähemmistöllä. Koska uni, ravinto ja liikunta ovat mielenterveyden peruspilareita, näkyvät puutteet näissä myös nuorten psyykkisessä hyvinvoinnissa.
Myönteistä kehitystä sosiaalisessa yhteydessä muihin
Pitkän aikavälin kehityksessä näkyy kuitenkin erittäin myönteinen suunta: nuoret pystyvät aiempaa paremmin puhumaan asioistaan ja saavat enemmän sosiaalista tukea ympäriltään. Tämä on tärkeä mielenterveyden suojaava tekijä.
Yläkouluikäisistä 70 % kertoi voivansa keskustella vanhempiensa kanssa omista asioistaan usein tai melko usein – 2000-luvun alussa näin koki vain 40 %. Samoin 61 % yläkouluikäisistä koki, että opettajat ovat kiinnostuneita heidän kuulumisistaan (2000-luvun alussa 30 %).
Noin puolet yläkouluikäisistä ja kaksi kolmesta toisen asteen opiskelijasta koki, että koulussa on aikuinen, jonka kanssa voi puhua mieltä painavista asioista. Toisen asteen opiskelijoilla tämä osuus kasvoi kahdessa vuodessa jopa kymmenen prosenttiyksikköä.
Myös yksinäisyys on hienoisessa laskussa: yksinäisyyttä koki noin joka kuudes tyttö ja joka kymmenes poika. Seksuaalinen häirintä oli selvästi vähentynyt tytöillä, vaikka luvut pysyvät yhä korkeina. Kiusaamisessa ei sen sijaan näkynyt muutosta: noin joka neljäs yläkoululainen raportoi kiusaamista, viikoittain joka kymmenes.
Nuorten tukea arjessa on tärkeä jatkaa
On rohkaisevaa, että nuorten mielenterveyden suojatekijät, kuten keskusteluyhteys vanhempiin ja muihin aikuisiin, ovat vahvistuneet. Tämä kertoo, että panostukset mielenterveystaitojen vahvistamiseen nuorten kasvuympäristöissä tuottavat tulosta. Nuorten mielenterveyttä on jatkossakin tärkeää edistää kouluissa, harrastuksissa ja kodeissa sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä, joka luo turvaa ja ehkäisee yksinäisyyttä.
Samalla on varmistettava, että apua tarvitsevat nuoret saavat nopeasti laadukasta hoitoa. Yhdistämällä ennaltaehkäisevät toimet ja toimiva hoitojärjestelmä voimme aidosti kääntää nuorten mielenterveyden kehityksen parempaan.
