Suomalaiset huolissaan mahdollisten leikkausten mielenterveysvaikutuksista – Enemmistö panostaisi nuorten hyvinvointiin, vaikka se tarkoittaisi veronkorotuksia

MIELI ry:n IRO Researchilla teettämän kyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista (57 %) on huolissaan mahdollisten julkisten menojen leikkausten vaikutuksista suomalaisten mielenterveyteen. Kyselyyn vastasi 14.–22. maaliskuuta tuhat suomalaista.

Valtiovarainministeriö esitti maaliskuun alussa leikkausesityksensä kahdelle tulevalle hallituskaudelle. MIELI ry:n kyselyn tuloksissa leikkausten mielenterveysvaikutukset huolettavat eniten 25–34-vuotiaita, mutta erittäin huolestuneita on eniten 45–54-vuotiaissa. Naiset ovat selvästi miehiä huolestuneempia: heistä 68 prosenttia kantaa huolta asiasta, miehistä 44 prosenttia.

57 % suomalaisista on huolissaan julkisten menojen leikkausten vaikutuksista mielenterveyteen.

MIELI ry:n kyselyssä vastaajilta kysyttiin, tulisiko nuorten hyvinvointiin panostaa, vaikka se tarkoittaisi veronkorotuksia. Nuorten mielenterveyden haasteet ovat olleet paljon esillä viime kuukausina. Esimerkiksi Kouluterveyskyselyn mukaan merkittävä osa nuorista kokee masennusta, ahdistusta ja yksinäisyyttä.

Nuorten hyvinvointiin panostamista veronkorotustenkin kustannuksella kannattaa tutkimuksen perusteella useampi kuin kaksi kolmesta suomalaisesta (69 %). Vain noin joka kymmenes (12 %) ei hyväksyisi tätä veronkorotusten perusteeksi. Hyvinvointisatsausten kannalla olivat tässäkin voimakkaammin naiset (76 %), mutta myös miesten selvä enemmistö (62%). Nuorimmassa, 18–24-vuotiaiden ikäryhmässä, nuorten hyvinvointiin panostaminen sai vahvinta kannatusta (84 %). Muissa ikäryhmissä kannatus vaihteli 70 prosentin molemmin puolin. Alueellisesti vahvinta kannatus oli pääkaupunkiseudulla (76 %).

Suurin osa suomalaisista haluaa, että nuorten hyvinvointiin panostetaan.

Ikäihmisillä on ollut kykyä kohdata kriisejä

Nuorten hyvinvoinnin rinnalle nostettiin MIELI ry:n kyselyssä ikäihmisten psyykkinen hyvinvointi. Pandemian aikana kannettiin huolta paitsi ikääntyneiden vakavan tautimuodon riskistä myös poikkeusajan vaikutuksista ikäihmisten mielenterveyteen. Myös Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on herättänyt ikääntyvissä huolta ja nostanut esiin sotamuistoja.

Kyselyn perusteella vajaa neljäs (23 %) on havainnut lähipiirinsä ikääntyneissä pandemiasta ja hyökkäyssodasta johtuvaa kuormittuneisuutta. Toisaalta tulos vahvistaa käsitystä, että ikääntyneillä on enemmän kykyä kohdata kriisejä kuin nuorilla ja nuorilla aikuisilla. MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturin mukaan kyse ei kuitenkaan ole vähäpätöisestä havaitusta kuormituksesta.

”Ikääntyneille on työikäisiä heikommin tarjolla tukea masennus- ja ahdistusoireisiin. Kelan korvaama kuntoutuspsykoterapia on rajattu työikäisiin. Ikäihmisten jääminen mielenterveyden hoitojen ulkopuolelle on vakava epäkohta. Perusterveydenhuollossa toteutettu terapiatakuu vahvistaisi mielenterveyden ongelmissa olennaisesti myös ikääntyneiden hoitoon pääsyä”, toteaa Aalto-Matturi.

Terapiatakuulla vahva kannatus

MIELI ry:n kyselyn perusteella terapiatakuun toteuttaminen perusterveydenhuollossa saa vahvaa kannatusta. Sitä kannattaa useampi kuin kolme neljästä (77 %), ja vastustaa vain kuusi prosenttia. Naisista lähes yhdeksän kymmenestä (86 %), ja miehistäkin kaksi kolmesta (67 %) on sen puolella. Enemmistö kaikissa ikäryhmissä kannattaa terapiatakuuta. Vahvinta kannatus on nuoremmissa ikäryhmissä (18–34-vuotiailla lähes 90 %), mutta myös yli 65-vuotiaista useampi kuin kaksi kolmesta (68 %). Vaikka 2019 eduskunnalle luovutettu Terapiatakuu-kansalaisaloite raukesi eduskuntakauden päättyessä, se on saanut vaalien alla laajaa kannatusta eri puolueissa.

MIELI ry:n IRO Research kyselytutkimus 2023

(pdf, 762 kt)

Sivua muokattu 17.4.2023