Suurin osa suomalaislapsista voi erittäin hyvin, mutta nuoret tekevät edelleen paljon itsemurhia
”Suomi pärjää fyysisen terveyden osalta vertailussa huomattavasti paremmin kuin mielenterveyden osalta. Tämä johtuu erityisesti nuorten tekemien itsemurhien määrästä”, sanoo johtava asiantuntija Meri Larivaara MIELI ry:stä.
Suomi sijoittuu heikoimman kolmanneksen joukkoon, kun tarkastellaan 15–19-vuotiaiden nuorten itsemurhien määriä. Kansainvälisesti itsemurha on yksi yleisimmistä 15–19-vuotiaiden kuolinsyistä.
Kuitenkin suomalaisista 15-vuotiaista nuorista 84 prosenttia kokee olevansa erittäin tyytyväisiä elämäänsä. Kuolleisuus 5–14-vuotiaiden joukossa on Suomessa myös UNICEFin vertailun kolmanneksi alhaisin.
”Nuorten itsemurhayrityksiin ja myös itsemurhiin liittyy usein impulsiivisuutta. Hyvät mielenterveystaidot eli esimerkiksi tunne- ja ongelmanratkaisutaidot sekä taidot selviytyä tavallisista elämän vastoinkäymisistä ehkäisisivät tällaisia impulsiivisia itsemurhia”, Larivaara toteaa.
UNICEFin tuore raportti nostaa esiin muitakin ongelmia. Esimerkiksi kehonkuvan kielteinen vaikutus suomalaistyttöjen onnellisuuteen on kansainvälisesti vertailtuna suuri.
Lasten ja nuorten mielenterveys huomioitava koronapandemian jälkihoidossa
UNICEFin (3.9.2020) raportissa käsitellään lyhyesti myös koronapandemian vaikutuksia lapsiin. Vaikka virus itsessään ei ole lapsille suuri uhka, viruksen aiheuttama kriisi on: se vaarantaa lasten hyvinvoinnin lisäämällä köyhyyttä ja mielenterveysongelmia.
”Koronakriisi on koskettanut kaikkia lapsia ja nuoria sekä vaikuttanut heidän turvallisuuden tunteeseensa ja tulevaisuuden toiveikkuuteensa. Tämän vuoksi lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä työ tulee ottaa osaksi pandemian jälkihoitoa”, sanoo Meri Larivaara.
Raportin mukaan koronakriisin keskellä
- valtioiden on minimoitava koronakriisin vaikutukset lapsiin
- valtioiden on varmistettava tehokas tuki niille lapsille, jotka väistämättä kärsivät koronakriisistä
- valtion tukitoimenpiteiden tulee vähentää epätasa-arvoa lasten välillä.
Report Card -raportin on laatinut UNICEFin Firenzessä sijaitseva tutkimuskeskus Innocenti. Raportissa tarkastellaan OECD- ja EU-maiden lasten hyvinvointia.
Tutustu raporttiin: Innocenti Report Card 16: Worlds of Influence – Understanding what shapes child well-being in rich countries.
Suomen UNICEFin suositukset Suomelle raportin pohjalta
Koulut
- Koulun tulee satsata lasten mielenterveystaitojen oppimiseen ja harjoitteluun sekä kiusaamisen ehkäisyyn ja vähentämiseen.
- On varmistettava, että jokaisella perusopetuspolun suorittaneella lapsella on perustaidot elämää varten.
Työnantajat
- Perheystävälliset työelämäkäytännöt ovat yksi tehokkaimmista keinoista varmistaa Suomessa asuvien lasten hyvinvointi.
Kunnat
- Laadukkaan varhaiskasvatuksen ja lasten mielenterveyspalveluiden kustannuksella ei pidä säästää.
Valtio
- Hallinnon siiloissa tehtyjen päätösten yhteisvaikutukset lapsiin ja perheisiin on arvioitava. Valmisteilla olevaan kansalliseen lapsistrategiaan on suunniteltu lapsivaikutusten arvioinnin laajentamista koko valtioneuvoston työtavaksi. Valtionhallinnon tulee varmistaa uudistuksen toimeenpano.
- Kansallisen mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman 2020-2030 toimeenpano on resursoitava riittävästi.
Sivua muokattu 30.6.2021