Palauttava uni
Uni ja syvä lepo lataavat kehon ja mielen voimavarat. Unen aikana elimistö palautuu rasituksesta, hermoston toiminta tasapainottuu ja vastustuskyky vahvistuu. Ihminen tarvitsee noin 7-9 tuntia unta joka yö, ja myös unen laadulla on merkitystä.
Uni on oppimisen ja muistamisen keskeinen edellytys. Unessa aivot lajittelevat tietoa edeltävien päivien tapahtumista. Näin virikkeet ja tieto voivat jäsentyä mielekkäiksi, ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi, ja opitut asiat tallentua unen aikana pitkäkestoiseen muistiin. Unen aikana mieli käsittelee myös sellaisia tunteita, jotka usein päivän askareissa jäävät vaille huomiota.
Uniongelmat ovat yleisiä ja ajoittaisena normaaleja, mutta jos tilanne pitkittyy, uniongelmiin kannattaa hakea apua.
Jokainen voi oppia nukkumaan paremmin huolehtimalla säännöllisestä unirytmistä, rauhoittamalla illat ja nukkumispaikan, käsittelemällä huolia ennen nukkumaanmenoa, ja opettelemalla rentoutumista.
Unia voi käyttää itsetuntemuksen välineenä. Jos haluaa oppia ymmärtämään paremmin itseään unien kautta, unipäiväkirjan pitäminen tai uniryhmätyöskentely ovat menetelmiä, jotka auttavat oppimaan omien unien merkityksistä.
Tarvitsemme unta: se on biologinen välttämättömyys. Kaikki eläimet nukkuvat. Unessa mieli ja ruumis saavat levätä ja energiat palautua. Uni uudistaa erityisesti aivojen toimintakyvyn, mikä on mielenterveyden kannalta oleellista.
Yöuni kulkee vaiheissa. Alku-unen kevyen unen jaksot muuttuvat syväksi uneksi ja REM- eli vilkeuneksi, jotka toistuvat sykleissä. Herääminen on helpointa unisyklin lopussa.
Unen tarve on yksilöllinen. Aikuinen ihminen tarvitsee unta noin 7–9 tuntia vuorokaudessa, nuorten unentarve on hieman suurempi, noin 8–9 tuntia. Tärkeää on löytää itselle toimiva määrä unta ja pyrkiä takaamaan mielelle riittävä levon määrä.
Unista tinkiminen ei ole viisasta. Univelka voi tulla kalliiksi, sillä univaje on tutkitusti yhteydessä sairauksiin ja masennukseen. Erityisen haitallista on pitkittynyt univaje.
Uni on osa vuorokausirytmiä. Unirytmiä ylläpitää kaksi järjestelmää: aivojen keskuskello sekä unentarve. Unirytmi voi mennä sekaisin erityisesti silloin, kun unirytmi ja ulkoisen maailman aikataulut eivät kohtaa.
Uneen ja nukahtamiseen liittyvät ongelmat ovat tavallisia, ja suurin osa ihmisistä kohtaa niitä jossain vaiheessa elämäänsä. Pitkittyessään ne voivat kuitenkin haitata elämänlaatua ja vaatia tarkempaa huomiota.