Traumaattinen suru

Traumaattiseen suruun liittyvät voimakkaat ja tuskalliset muistot kuolleesta, kyvyttömyys hyväksyä tapahtumaa todeksi ja vaikeus uskoa elämän jatkuvan ilman kuollutta sekä sekoamisen tunteet. Muita traumaattiselle surulle tyypillisiä tuntemuksia ovat esimerkiksi elämän merkityksettömäksi kokeminen, kaiken kuolleesta muistuttavan kuten tiettyjen paikkojen, ajatusten tai tunteiden välttely tai tunne siitä, että osa itsestä on kuollut. Joskus tunnereaktioiden puuttuminen saattaa viestittää traumaattisesta surusta. Traumaattinen suru saattaa johtaa myös masennukseen.

Trau­maat­ti­ses­ta su­rus­ta toi­pu­mi­nen

Traumaattisesta surusta kärsivän on hyvä voida halutessaan puhua uudelleen ja uudelleen tapahtumasta. Puhuminen edesauttaa tapahtuman ymmärtämistä todeksi ja sen kytkeytymistä ihmisen omaan elämäntarinaan. Todella järkyttäviä asioita kokeneet ihmiset ikään kuin irrottautuvat joskus tapahtumasta, heidän mielensä ei pysty hyväksymään sitä. Ihminen voi kokea ulkopuolisuuden tunnetta ja samaan aikaan suunnatonta kärsimystä.

Traumaattista surua kokevan on yleensä työstettävä traumaattista tapahtumaa ennen kuin toipumista edistävä suru pääsee kunnolla alkamaan. Kun menetyksen aiheuttanutta tapahtumaa on käsitellyt tarpeeksi, traumaattinen suru alkaa muuttua tavalliseksi suruksi eli ihminen on mahdollista sopeutua muuttuneeseen ympäristöön, etsimään lohduttavia muistoja kuolleesta ihmisestä eikä tapahtuma ole enää aivan jatkuvasti mielessä. Vähän kerrassaan tapahtuma muuttuu osaksi omaa elämäntarinaa ja ihminen pystyy jälleen suuntautumaan tulevaisuuteen.

Su­ru­työn ja trau­ma­työn erot

Su­ru­työ

• Muistikuvat menetetetystä henkilöstä
• Etsitään lohduttavia musitoja
• Halutaan puhua menetetystä henkilöstä
• Suru, kaipaus ja masennus
• Lohduttavia unia menetetystä henkilöstä

Trau­ma­työ

• Jatkuvasti mieleen tulevat muistikuvat järkyttävästä tapahtumasta.
• Vältetään järkyttävästä tapahtumasta muistuttavia tilanteita ja asioita.
• Tapahtumasta puhuminen on vaikeaa.
• Ahdistus, pelko, masennus
• Painajaiset, järkyttävien hetkien kokeminen uudelleen.

Trau­ma­työ edel­tää su­ru­työ­tä

Traumaattisesta surusta kärsivä saattaa tarvita ammattiapua trauman ja surun käsittelyyn. Omasta kunnan sosiaali- ja terveystoimesta tai kriisikeskuksesta voi varata ajan kriisityöntekijältä. Menetyksen luonteesta riippuen on myös mahdollista löytää surun käsittelemiseen vertaistukiryhmiä, joita toteutetaan viikoittain kokoontuvina monessa kriisikeskuksessa tai intensiivikurssina, jonne voi hakeutua mistä päin Suomea tahansa.