Taloushuolet kuormittavat mielenterveyttä
Talous ja mielenterveys vaikuttavat paljon toisiinsa. Taloudellinen hyvinvointi suojaa mutta pitkittyneet taloushuolet puolestaan kuormittavat mielenterveyttä.
Pitkittyneet taloudelliset haasteet, ylivelkaantuminen ja pienituloisuus kuormittavat yhä useamman arkea ja mielenterveyttä. Taloushuolet kuuluvat myös MIELI Kriisipuhelimessa ja chatissa.
Talousvaikeuksien taustalla on moninaisia syitä
Talousvaikeudet ovat monille arkea. Niiden taustalla voi olla hyvinkin erilaisia tekijöitä, kuten kasautuneita vastoinkäymisiä, äärirajoille venymistä sekä pienituloisuutta. Lisäksi hintojen nousu, yllättävät elämäntilanteet, kuten oma tai perheenjäsenen sairastuminen, työttömyys, konkurssi, ero tai erilaiset riippuvuudet voivat vaikuttaa taloudelliseen pärjäämiseen. Myös opitut rahankäyttömallit, arvot ja erilaiset kokemukset ohjaavat taloudenhallintaa. Talousvaikeudet ja huoli rahan riittävyydestä voivat koskettaa yllättäenkin jossain elämänvaiheessa.
Yhteiskunnassamme kannustetaan voimakkaasti kuluttamiseen ja jopa velkaantumaan. Ympäröivän yhteiskunnan kulutustottumukset ja esimerkiksi sosiaalisen median ja mainonnan luomat mielikuvat lisäävät helposti kulutuspaineita. Kuluttaminen on monesti osa identiteetin rakentamista ja yksi keino osoittaa yhteisöihin kuulumista. Kulutuskeskeinen kulttuuri yhdistettynä lainan saamisen helppouteen saa osan ylivelkaantumaan. Erityisesti virtuaalisessa ympäristössä kulutetun rahan määrä voi helposti hämärtyä.
Ympäröivän yhteiskunnan kulutustottumukset ja esimerkiksi sosiaalisen median ja mainonnan luomat mielikuvat lisäävät helposti kulutuspaineita.
Tilastokeskuksen tilastojen perusteella suomalaisten velkaantumisaste on kohonnut viime vuosikymmenien aikana voimakkaasti, vaikka vuosina 2022–2024 onkin ollut käännettä parempaan suuntaan. Ylivelkaantumisen näkökulmasta on keskeistä, ovatko henkilön tulot ja menot tasapainossa. Ylivelkaantuneisuuden yleisyydestä kertoo se, että ulosotossa on puoli miljoonaa suomalaista (Ulosottolaitos, 2023). Danske Bankin (2023) Taloudellinen Mielenrauha -tutkimuksen mukaan noin joka kolmas suomalainen pohtii rahojensa riittävyyttä ainakin kerran viikossa.
Rahastressi kuormittaa, taloudellinen hyvinvointi vahvistaa mielenterveyttä
Puutteellinen toimeentulo ja pitkittyneet taloudelliset vaikeudet vaikuttavat elämään ja mielenterveyteen. Ne horjuttavat itseluottamusta ja uskoa tulevaisuuteen sekä voivat herättää häpeää ja syyllisyyttä. Rahaan liittyvä stressi voi johtaa pitkittyessään ahdistus- ja masennusoireisiin, unettomuuteen tai fyysiseen sairastamiseen. Toisaalta mielenterveyden häiriöt ja haasteet voivat vaikuttaa taloustilanteeseen, jos työkyky heikkenee tai ei ole voimavaroja huolehtia raha-asioista.
MIELI ry:n tekemä Ylivelkaantumisen vaikutukset lapsiperheiden arkeen ja mielenterveyteen -selvitys (2023) tuo esiin, että taloushuolet heikentävät mielenterveyden lisäksi vanhempien jaksamista ja vaikuttavat koko perheen hyvinvointiin. Jos rahavaikeudet koskettavat lapsiperhettä, perheen aikuiset kantavat usein huolta myös siitä, miten tilanne vaikuttaa lapsiin.
Jos tiukan tilanteen paikkaaminen esimerkiksi pikavipeillä johtaa ylivelkaantumiseen, mielenterveyden ongelmien riski nousee entisestään. Stressi ja mielialan heikkeneminen voivat vaikuttaa myös ihmissuhteisiin.
Taloudellinen hyvinvointi on mielenterveyttä suojaava tekijä, jota voidaan vahvistaa, kuten muitakin mielenterveyttä suojaavia tekijöitä. Taloudellinen hyvinvointi tarkoittaa kokemusta oman talouden hallinnasta, turvallista oloa suhteessa rahaan ja sitä, että rahaa on riittävästi tarpeista huolehtimiseen.
Miten yhteiskunta voi tukea paremmin?
Raha-asioissa kaikki ei ole aina yksilön vastuulla, vaan myös ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa ihmisten lähtökohtiin ja mahdollisuuksiin huolehtia omasta taloudestaan. Yhteiskunnan rakenteelliset tekijät vaikuttavat esimerkiksi koulutukseen, työtilanteeseen, toimeentuloon, asumiseen ja tukipalveluiden saatavuuteen, joilla on vaikutusta ihmisten taloustilanteeseen.
Yhteiskunnan on aktiivisesti ehkäistävä talousvaikeuksien syntymistä ja tarjottava riittävää tukea talousvaikeuksissa oleville.
Vaikka yksilökeskeisessä kulttuurissa korostetaan henkilön omaa vastuuta tilanteestaan, on erittäin tärkeää, että yhteiskunta aktiivisesti ehkäisee talousvaikeuksien syntymistä sekä tarjoaa oikein kohdennettua ja riittävän kokonaisvaltaista tukea talousvaikeuksia kokeville.
MIELI ry:n raportissa Velat ja mielenterveys (2019) nostetaan esiin kuusi näyttöön perustuvaa suositusta, joiden avulla yhteiskunta voi tukea ylivelkaantunutta henkilöä:
- Ehkäisemällä velkavaikeuksia edistetään myös mielenterveystyötä
- Vähentämällä velkaongelmiin liittyvää stigmaa
- Yhdistämällä velkoja todennäköisesti parannetaan velallisen mielenterveyttä
- Tukemalla lapsiperheitä, joissa on velkaongelmia
- Mahdollistamalla maksuttomat mielenterveyspalvelut ylivelkaantuneille
- Henkilökohtainen konkurssi voi olla tehokas keino parantaa velallisten elämää
Ihmisen kuormittuneen mielenterveyden, jopa itsetuhoisten ajatusten takaa voi löytyä kasoittain avaamattomia laskuja, pikavippejä ja lainoja lainojen päälle. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on myös hyvä olla ymmärrystä talousvaikeuksien vaikutuksesta mielenterveyteen.
Talousvaikeuksissa olevan perheen arvostava ja ymmärtävä kohtaaminen on ensisijaista.
Ylivelkaantumisen vaikutukset lapsiperheiden arkeen ja mielenterveyteen (2023) -selvityksen toimenpide-ehdotukset sekä YLVA-hankkeen politiikkasuositus (2024) antavat lisäksi eväitä siihen, miten yhteiskunta pystyy vastaamaan paremmin talousvaikeuksia kokevien perheiden tarpeisiin. Kokonaisvaltaisemmalle ja varhaisemmalle tuelle on tarvetta.
Talousvaikeuksissa olevien perheiden tukea on parannettava seuraavin tavoin:
- Varhaisen tuen lisääminen ehkäisee ongelmien syvenemistä
- Vanhemmuuden ja lasten tukeminen ehkäisee ongelmien ylisukupolvisuutta
- Riittävä toimeentulo ja sosiaaliturva suojaavat perheiden mielenterveyttä
- Talousvaikeuksia kokevien perheiden kokonaisvaltainen tukeminen tulee huomioida päätöksenteossa
Vanhemmat, jotka kokevat olevansa taloudellisessa ahdingossa hyötyvät paitsi keskusteluavusta, talousneuvonnasta ja arjen avusta, myös vertaistuesta. Arvostava ja ymmärtävä kohtaaminen on ensisijaista.