Sijoitukset mielenterveyteen tulisi tuplata
Heikentynyt mielenterveys maksaa Suomelle yksitoista miljardia vuodessa. Kustannuksia voidaan pienentää mielenterveyden edistämisellä, ongelmien ennaltaehkäisyllä ja ajoissa saatavalla hoidolla.
Suomessa kunnat ovat käyttäneet runsaat miljardi euroa vuodessa mielenterveyden hoitoon. Vuonna 2021 tämä oli vain noin 4,5 prosenttia kuntien terveydenhuollon käyttökustannuksista (THL 2023).
OECD:n mukaan muissa Pohjoismaissa ja Länsi-Euroopassa mielenterveyden hoitoon kohdennetaan noin kymmenen prosenttia terveydenhuollon kustannuksista.[1]
Suomessa pitäisi siis käyttää noin kaksi miljardia euroa vuodessa mielenterveyspalveluihin, jotta hoidon taso nousee länsieurooppalaiselle tasolle.
Mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat monta kertaa suuremmat kuin sijoitukset
OECD:n vuonna 2018 tekemän arvion mukaan heikentyneen mielenterveyden kustannukset olivat Suomessa noin yksitoista miljardia vuodessa.[2] Kustannukset muodostuvat sosiaalietuuksista sekä työelämän ja terveydenhuollon kustannuksista.
Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä ja noin 38 % % sairauspäivärahapäivistä ovat mielenterveysperusteisia. Työllisyysaste on mielenterveyden häiriöitä kokevilla 75 prosenttia alempi kuin väestössä keskimäärin.
Mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat siis monta kertaa suuremmat kuin sijoitukset mielenterveyden vahvistamiseen.
Mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy tuo säästöjä
Mielenterveyden häiriöiden kustannusten lisääntymisen hallitsemiseksi tulee vähentää mielenterveyshoidon tarvetta hallintoa läpäisevillä mielenterveyttä edistävillä ja ongelmia ehkäisevillä toimilla. Tänään sijoitukset mielenterveyden edistämiseen ja mielenterveysongelmien ehkäisyyn ovat mitättömät verrattuna mielenterveyspalveluihin kohdennettuun rahoitukseen.
Mielenterveys rakentuu lapsuudessa, ja siksi sijoitetun pääoman tuotto on suurin varhaisissa mielenterveyttä edistävissä toimissa. Pääoman tuotto on riippuvainen tarkastelujakson pituudesta, mutta useimmiten sijoitus mielenterveyden edistämiseen tuottaa taloudellista hyötyä jo vuoden tai parin tarkastelujaksolla. Elämänpituisessa tarkastelussa varhain tehdyt mielenterveyteen kohdistuvien sijoitusten tuotto on monikymmenkertainen.[3] Kohdennetut toimet saattavat olla kustannusvaikuttavampia kuin universaalit, koko väestöön kohdistuvat toimet.[4]
Mielenterveyden edistämisessä vauvan ja vanhempien suhteen rakentumisen tukeminen haavoittuvassa asemassa olevissa perheissä on katsottu olevan tuottoisin sijoitus.
Myönteisen vanhemmuuden tukeminen mielenterveysongelmien ylisukupolvisuuden ehkäisemiseksi haavoittuvassa asemassa olevissa perheissä on katsottu olevan kaikista kustannusvaikuttavin ehkäisevä toimenpide.
Mielenterveysstrategian toimeenpano on sijoitus tulevaisuuteen
Vuoteen 2030 ulottuvan kansallisen mielenterveysstrategian toimeenpano on tuottoisa sijoitus. Esimerkiksi strategiaa toteuttava “Terapiat etulinjaan”-hanke vähentäisi arviolta 1,1 miljoonaa sairaspäivää vuodessa mikä tuo itsessään jo 330 miljoonan euron säästöt. Tämän lisäksi pitkien Kelan tukemien psykoterapioiden tarpeen väheneminen voi tuoda yli 60 miljoonan euron säästöt.
Terapiatakuun kustannusvaikutukset
Terapiatakuun toteutuminen merkitsee noin 125 000 lyhytpsykoterapeuttista hoitojaksoa perusterveydenhuolloissa vuosittain, mikä vastaa noin 800 terapeutin henkilötyövuotta. Terapiatakuun mukaiset hoidot toteuttaa pääosin muut kuin psykoterapeutit, esimerkiksi terveyskeskusten psykologit tai psykiatriset sairaanhoitajat.
Terapiatakuun lisäkustannus hyvinvointialueille on noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Psykoterapiaan sijoitettu pääoma maksaa tutkimusten mukaan itsensä takaisin moninkertaisesti, koska sairausetuuksien käyttö vähenee, työnantajien sairauspoissaolokustannukset vähenevät ja terveydenhuollon muu käyttö vähenee.
Terapiatakuu siirtäisi arviolta noin 7500 henkilöä etuuksien piiristä työelämään, tuottaen noin 166 miljoonan kustannussäästön. Säästö perustuu työkyvyttömyyskulujen vähenemiseen (100 miljoonaa) ja ansioverotulojen kasvuun (66 miljoonaa). Näin psykoterapiaan sijoitettu euro merkitsee yhteiskunnallisesti yli viiden euron säästöä.
Suomalaisen selvityksen mukaan pääsy lyhytpsykoterapiaan vähentää työikäisessä väestössä mielenterveyteen liittyviä sairauspoissaoloja 40 prosenttia.[5]
Lähdeviitteet
1 A New Benchmark for Mental Health Systems: Tackling the Social and Economic Costs of Mental Ill-Health, OECD Health Policy Studies, OECD Publishing, Paris, https://doi.org/10.1787/4ed890f6-en.
2 OECD: Health At A Glance: Europe 2018. Sivu 28. https://www.oecd-ilibrary.org/social-issues-migration-health/health-at-a-glance-europe-2018_health_glance_eur-2018-en.
3 McDaid, D., E. Hewlett and A. Park (2017), “Understanding effective approaches to promoting mental health and preventing mental illness”, OECD Health Working Papers, No. 97, OECD Publishing, Paris, https://dx.doi.org/10.1787/bc364fb2-en.
4 Le LK-D, Esturas AC, Mihalopoulos C, Chiotelis O, Bucholc J, Chatterton ML, et al. (2021) Cost-effectiveness evidence of mental health prevention and promotion interventions: A systematic review of economic evaluations. PLoS Med 18(5): e1003606. https://doi.org/10.1371/journal.pmed.1003606.