Siirry sisältöön

Mielenterveyden ongelmien kustannustaakka, palveluiden kuormittuminen ja erityisesti nuorten hyvinvoinnin haasteet oli Suomessa tunnistettu jo ennen koronakriisin alkua, jolloin mielenterveyden vajeet maksoivat Suomelle noin 11 miljardia euroa vuodessa. Ilmastokriisillä ja Ukrainan kriisillä on monimuotoiset vaikutukset mielenterveyteen myös Suomessa. Koronatoimet ovat erityisesti heikentäneet nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia, mutta koronan mielenterveysvaikutukset ulottuvat laajasti eri ikä- ja ammattiryhmiin.

MIELI Suomen Mielenterveys ry:n tavoitteena on kymmenen mielenterveyttä edistävän toimenpiteen toteutuminen vaalikaudella  2023–2027. Keskeistä on sekä väestön mielenterveyttä ja hyvinvointia edistävät toimet ja ongelmien ehkäisy että mielenterveyden hoitovelan purkaminen ja perustason mielenterveyspalveluiden vahvistaminen.

1. Varmistetaan kansallisen mielenterveysstrategian toimeenpano

Mielenterveysstrategia 2030 tarjoaa kokonaisvaltaisen kehyksen väestön mielenterveyden vahvistamiseen. Strategian toimeenpanoa tulee suunnata suunnitelmallisesti koronan jälkihoitoon. Strategian toimeenpano tulee lisäksi linkittää Lapsistrategia 2040:een, Ikäohjelma 2030:een sekä tulevaan nuorisopolitiikan ja -työn ohjelmaan ja työelämän kehittämisohjelmiin.

Strategian toimeenpanon tueksi asetetaan laajapohjainen, poikkihallinnollinen ohjausryhmä. Strategian toimeenpanoa tuetaan valtioneuvoston periaatepäätöksellä. Toimeenpanoa tuetaan hankeavustuksilla, joita hallituskauden aikana suunnataan erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyden rakentumiseen arjessa. Toteutuksessa painotetaan erityisesti nuorten mielenterveyttä.

2. Luodaan poikkihallinnollinen ohjelma nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi

Koronakriisi on heikentänyt erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia. Kyse ei kuitenkaan ole vain koronasta. Nuorten kuormitukseen ja hyvinvoinnin haasteisiin oli herätty jo ennen pandemiaa. Koulutuksen uudistukset, työelämän muutokset ja sosiaalisen median luomat paineet ovat lisänneet nuorten psyykkistä kuormitusta.

Nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen edellyttää laajoja, poikkihallinnollisia toimia yhteiskunnan eri tasoilla. Ohjelmaan tulee kytkeä mielenterveyttä edistävä työ kouluissa ja oppilaitoksissa, nuorisotyö ja harrastustoiminta, vanhemmuuden tukeminen, oppilashuolto, yhteisöllisyyden vahvistaminen, tuki työelämään siirtymiseen, matalan kynnyksen tuen kanavat sekä mielenterveyspalveluiden tehostaminen perustasolla ja erikoissairaanhoidossa.

3. Lujitetaan psyykkistä kriisinkestävyyttä

Geopoliittisilla jännitteillä ja sodan uhalla on merkittäviä mielenterveysvaikutuksia. Psyykkinen kriisinkestävyys ja resilienssi ovat osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Varaudutaan yhteisiin toimiin, joilla väestön mielen hyvinvointia ja psyykkistä kriisinkestävyyttä tuetaan geopoliittisen jännitteen ja sodan uhan kasvaessa Euroopassa. Erityisesti kiinnitetään huomiota lasten ja nuorten kokemiin pelkoihin ja niiden kohtaamiseen lasten ja nuorten arjessa ja palveluissa.

Myös ympäristökriisillä on sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia väestön mielenterveyteen. Vastuullinen ympäristöpolitiikka on myös mielenterveyspolitiikkaa. Ympäristöä koskevien päätösten lisäksi on tuettava väestön mahdollisuuksia tehdä arjessaan ympäristöstressiä vähentäviä valintoja ja toimia. Lisäksi on huolehdittava, että sekä lapsille ja nuorille että aikuisväestölle on tarjolla tukea ympäristökriisiin liittyvään psyykkiseen kuormitukseen.

4. Turvataan hoidon oikea-aikaisuus ja puretaan hoitojonot

Mielenterveyden häiriöiden hoito Suomessa painottuu erikoissairaanhoitoon ja kuntoutukseen. Mielenterveyspalveluiden osuus terveydenhuollon menoista on vuosien mittaan vähentynyt samalla kun mielenterveyden häiriöistä on tullut yhä merkittävämpi osa suomalaista tautitaakkaa.

Valtion tulee ohjata hyvinvointialueita vahvistamaan mielenterveyspalveluita erityisesti perustasolla. Toteutetaan terapiatakuu, jolla varmistetaan pääsy psykoterapiaan tai muuhun vaikuttavaan psykososiaaliseen hoitoon kuukauden sisällä hoidon tarpeen havaitsemisesta perusterveydenhuollossa. Lisätään perusterveydenhuollon psykoterapeuttista osaamista koulutuksilla. Psykoterapeuttikoulutus toteutetaan jatkossa yliopistojen maksuttomana erikoistumiskulutuksena. Mielenterveystyön rahoitus vahvistetaan valtion ohjauksen keinoin.

5. Lisätään työelämän mielenterveystoimia

Mielenterveyden ongelmat ovat merkittävin työelämästä syrjäyttäjä – yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä ja kolmannes Kela-sairauspäivistä on mielenterveysperusteisia. Lisäksi mielenterveyden ongelmat johtavat pitkittyviin työttömyysjaksoihin ja opintojen venymiseen. Koronakriisi on heikentänyt erityisesti nuorten työntekijöiden hyvinvointia. Kriisi on myös muuttanut pysyvästi työelämää tavalla, jolla voi olla sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia työelämän hyvinvointiin ja mielenterveyteen.

Tavoitteet työllisyysasteen vahvistamisesta ja työurien pidentämisestä, mutta myös koronakriisin jälkihoito edellyttävät suunnitelmallisia mielenterveystoimia työelämässä. Työnantajien mielenterveysosaamista tulee vahvistaa. Toimien vaikuttavuuden näkökulmasta on tärkeää vahvistaa erityisesti mielenterveyttä edistäviä toimia, ongelmien ehkäisyä sekä hoidon kynnyksen mataloittamista.

6. Kavennetaan mielenterveyseroja

Hyvinvointi jakautuu epätasaisesti. Mielenterveyden haasteisiin ei tarjota apua ajoissa, minkä vuoksi ongelmat pitkittyvät, monimutkaistuvat ja siirtyvät helposti sukupolvelta toiselle. Ihmisille, joilla on mielenterveysongelmia, kasautuu usein myös muita vaikeuksia kuten työttömyyttä ja pienituloisuutta. Mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa keskeisin syrjäytymiseen johtava tekijä.

Polarisoitumiskehitystä, ongelmien kasautumista ja niiden ylisukupolvistumista voidaan estää vahvistamalla vanhemmuuden tukea, tuomalla mielenterveyden osaamista lasten ja nuorten kasvuympäristöihin, parantamalla erityisesti perustason mielenterveyspalveluja, korjaamalla sosiaaliturvan jälkeenjääneisyys ja turvaamalla jokaiselle mahdollisuus harrastaa, osallistua työelämään ja olla omalla panoksellaan osa yhteiskuntaa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa olevien mielen hyvinvointiin.

7. Tuetaan kuntia mielenterveyden edistämisessä

Sote-uudistusta toimeenpantaessa on tärkeää, että mielenterveyden vastuu ei rajaudu vain hyvinvointialueille ja mielenterveyspalveluihin. Kunnilla on nyt ja tulevaisuudessa tärkeä tehtävä mielenterveyden vahvistajina esimerkiksi koulujen ja varhaiskasvatuksen, kaavoituksen ja asumisen, liikunnan ja kulttuurin sekä kuntalaisten yhdenvertaisuuden ja osallisuuden vahvistamisen kautta.

Rohkaistaan kuntia suunnitelmalliseen mielenterveyttä vahvistavaan päätöksentekoon täydentämällä mielenterveyden indikaattorit hyvinvointialueiden hyte-kertoimiin ja kuntien kannustinkertoimiin.

8. Jatketaan itsemurhien ehkäisytyötä

Itsemurhakuolleisuus on Suomessa edelleen pohjoismaalaisittain korkealla tasolla viime vuosikymmenten hyvästä kehityksestä huolimatta. Nuorten itsemurhakuolleisuudessa kehitys ei ole ollut yhtä hyvä kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Nuorilla itsetuhoisuus näkyy itsemurhayrityksinä ja monenlaisen oireiluna. Hallituskaudella 2019–2023 uudelleen käynnistynyttä ohjelmatyötä itsemurhien ehkäisyssä tulee jatkaa ja tehostaa. Itsemurhien ja itsemurhayritysten seurantaan ja tutkimukseen on perustettava rekisteri, ja itsemurhat otettava onnettomuustutkinnan piiriin. EU:ssa ja kansainvälisellä tasolla on tehostettava sosiaalisen median säätelyä mielenterveyteen haitallisesti vaikuttavan ja itsemurhavaaraa lisäävän sisällön poistamiseksi.

9. Otetaan käyttöön päätösten mielenterveysvaikutusten arviointi

Monilla yhteiskunnallisilla päätöksillä on mielenterveysvaikutuksia. Väestön mielenterveyteen ja itsemurhiin vaikuttavia rakenteellisia tekijöitä tunnistetaan. Silti päätösesitysten mielenterveysvaikutuksia ei systemaattisesti ennalta arvioida, edes osana ihmisiin kohdistuvia hyvinvointivaikutuksia. Osasyy tähän on mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnin työkalujen puuttuminen, jolla valtion, maakuntien ja kuntien eri hallintokuntien strategioiden, suunnitelmien ja päätösten vaikutukset psyykkiseen hyvinvointiin, mielenterveyteen ja itsemurhakuolleisuuteen osataan huomioida, ennakoida ja seurata.

Käynnistetään toimet mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnin työkalun levittämiseksi ja tuetaan sen käyttöönottoa. Osana sosiaaliturvan uudistamista suoritetaan laaja mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi.

10. Turvataan kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuus

Kokemus osallisuudesta on tärkeä osa hyvinvointia ja mielenterveyttä. Elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on tärkeä osa koko yhteiskunnan resilienssiä, muutosjoustavuutta. Koronakriisi ja myös Venäjän hyökkäyssotaan liittyvä hätä ja turvattomuus ovat tuoneet osaltaan esille kansalaisjärjestöjen ja niiden suojissa tapahtuvan vapaaehtoistyön merkitystä.

Mielenterveysalan monimuotoisella järjestökentällä on suuri merkitys mielenterveyden edistämisessä ja ongelmien ehkäisyssä. Järjestöt vahvistavat hyvinvointia, tekevät vaikuttamistyötä, keventävät palvelujärjestelmään kohdistuvaa kuormitusta, lisäävät osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta ja turvaavat vähemmistöryhmien ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien oikeuksien toteutumista. Esimerkiksi valtakunnallinen kriisikeskusverkosto tarjoaa tukea ja apua noin 200 000 kertaa vuodessa. Kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuus on osa vahvaa pohjoismaista demokratiaa ja yhteiskuntarauhaa. Valtionavustusjärjestelmää uudistettaessa ja sote-uudistuksen toteutuksessa on tärkeää turvata järjestöjen autonomia ja toimintaedellytykset.