Mielenterveyden edistämisen ja ongelmien ehkäisyn kustannusvaikuttavuus

Mielenterveyden edistämisen kustannusvaikuttavuutta on viimeisen 10 vuoden aikana tutkittu laajasti(i). Kohdeväestöstä ja menetelmistä riippumatta kustannusanalyysit ovat osoittaneet, että sekä mielenterveyden ongelmien ehkäisy että mielen hyvinvoinnin edistäminen ovat kustannustehokkaita toimia (ii; iii).

Mielenterveyteen sijoitetun pääoman tuotto on riippuvainen tarkastelujakson pituudesta, mutta useimmiten sijoitus mielenterveyden edistämiseen tuottaa taloudellista hyötyä jo vuoden tai parin tarkastelujaksolla. Elämänpituisessa tarkastelussa varhain tehdyt mielenterveyteen kohdistuvien sijoitusten tuotto on monikymmenkertainen (iv). Haasteena on, että tuotto ei välttämättä kohdistu maksajalle, vaan voi kohdistua eri toimijalle. Kohdennetut toimet saattavat olla kustannusvaikuttavampia kuin universaalit, koko väestöön kohdistuvat toimet (v).

Universaaleista mielenterveyttä edistävistä toimista vahvin näyttö vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta on vanhemmuuden tukemisesta ja mielenterveyden edistämisestä työelämässä.

Vanhemmuuden tukeminen haavoittuvissa perheissä tuottoisin sijoitus

Mielenterveyden edistämisessä vauvan ja vanhempien suhteen rakentumisen tukeminen haavoittuvassa asemassa olevissa perheissä on katsottu olevan tuottoisin sijoitus.  

Myönteisen vanhemmuuden tukeminen mielenterveysongelmien ylisukupolvisuuden ehkäisemiseksi haavoittuvassa asemassa olevissa perheissä on katsottu olevan kaikista kustannusvaikuttavin ehkäisevä toimenpide. Myönteisen vanhemmuuden tuen vaikuttavuudesta esimerkiksi huostaanottojen ja niihin liittyvien kustannusten hallinnassa on myös suomalaista tutkimusnäyttöä.^(vii) 

Myönteinen vanhemmuuden tuessa tulee tavoittaa erityisesti korkean riskin perheet. Maahanmuuttajaperheissä voi olla keskimääräistä enemmän vanhemmuuden haasteita. Maahanmuuttajien lapsilla on Suomessa esimerkiksi vaikeita autismikirjon häiriöitä^(viii), joka näyttää selittyvän ympäristötekijöillä.  

Kustannusvaikuttavat koulutoimet  

Vahvin näyttö on tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimisen ja kiusaamisen ehkäisyn kustannusvaikuttavuudesta. Nämä toimet on jo osittain pantu toimeen Suomessa, joten taulukon mukainen sijoitetun pääoman tuotto ei ole enää saavutettavissa, mutta toimien kattavuutta ja toteutusta on syytä edelleen vahvistaa.

Mielenterveyden edistäminen työelämässä

Investoinnit mielen hyvinvointiin työpaikoilla sisältävät suuren tuottopotentiaalin, ja eurooppalaisen selvityksen mukaan yksi mielen hyvinvointiin sijoitettu euro työelämässä voi tuottaa jopa 14 euroa. Esimiesten ja työntekijöiden mielenterveysosaamista lisäävät toimet olivat kustannusvaikuttavimpia (ix). Mikäli mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen vähentyisi 10–15 prosenttia, BKT vahvistuu simulointimallin mukaan 0,3–0,5 prosenttia(x).

Lähdeviitteet

i
Le LK, Esturas AC, Mihalopoulus C, Chiotelis O, Bucholc J, Chatterton ML, Engel L. Cost-effectiveness evidence of mental health prevention and promotion interventions: A systematic review of economic evaluations. evaluations. PLoS Med 18(5): e1003606. https://doi.org/10.1371/journal.pmed.1003606 

ii
McDaid D, Park A-L, Wahlbeck K. The economic case for the prevention of mental illness. Annu Rev Public Health 40:8.1–8.17, 2019 

iii
Feldman I, ·  Gebreslassie M, ·  Sampaio F, · Nystrand C, · Ssegonja R. Economic evaluations of public health interventions to Improve mental health and prevent suicidal thoughts and behaviours: A systematic literature review. Adm Policy Ment Health 2021 Mar;48(2):299-315. doi: 10.1007/s10488-020-01072-9

iv
McDaid, D., E. Hewlett and A. Park. Understanding effective approaches to promoting mental health and preventing mental illness. OECD Health Working Papers, No. 97, OECD Publishing, Paris 2017. https://dx.doi.org/10.1787/bc364fb2-en

v
Le LK-D, Esturas AC, Mihalopoulos C, Chiotelis O, Bucholc J, Chatterton ML, et al. Cost-effectiveness evidence of mental health prevention and promotion interventions: A systematic review of economic evaluations. PLoS Med 18(5): e1003606, 2021. https://doi.org/10.1371/journal.pmed.1003606

vi
McDaid D, Park A-L, Knapp M. Commissioning cost-effective services for promotion of mental health and wellbeing and prevention of mental ill-health. Public Health England. London 2017

vii
Niemelä M, Kallunki H, Jokinen J, Räsänen S, Ala-Aho B, Hakko H, Ristikari T, Solantaus T. Collective impact on prevention: Let’s Talk About Children service model and decrease in referrals to child protection services. Frontiers in Psychiatry 10, 2019. https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpsyt.2019.00064  

ix
Matrix Insight 2013

x
Wahlbeck K, Hietala O, Kuosmanen L, McDaid D, Mikkonen J, Parkkonen J, Reini K, Salovuori S, Tourunen J. Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 89/2017.