MIELI ry:n kirjaukset hallitusohjelmaan 2023–2027

Hallitusohjelmakirjaus

Itsemurhakuolemia ja itsemurhayrityksiä vähennetään vuoteen 2030 ulottuvan itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanoa vahvistamalla. Itsemurhat otetaan onnettomuustutkinnan piiriin sekä perustetaan valtakunnallinen rekisteri, joka mahdollistaa itsemurhakuolemien entistä paremman seurannan ja tutkimuksen. Rekisteriin sisällytetään myös viranomaisten tietoon tulleet itsemurhayritykset.

Varmistetaan riittävät mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä kohdennetaan ehkäisytyötä haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin itsetuhoisuuden vähentämiseksi. Tehostetaan EU:ssa ja kansainvälisellä tasolla sosiaalisen median säätelyä mielenterveyteen haitallisesti vaikuttavan ja itsemurhavaaraa lisäävän sisällön poistamiseksi.

Tarkennetut kirjaukset

• Jatketaan ja tehostetaan hallituskaudella 2019–2023 uudelleen käynnistynyttä itsemurhien ehkäisyn poikkihallinnollista ohjelmatyötä.

• Vahvistetaan terveydenhuollon kykyä tunnistaa ja hoitaa itsetuhoisia ja itsemurhariskissä olevia.

• Huolehditaan itsemurhaa yrittäneiden palveluiden yhteensovittamisesta katkeamattomien hoitopolkujen varmistamiseksi.

• Perustetaan valtakunnallinen rekisteri itsemurhien ja itsemurhayritysten seurantaan ja tutkimukseen.

• Otetaan kaikki itsemurhat onnettomuustutkinnan piiriin.

• Vahvistetaan itsemurhien ehkäisytyötä myös liikenne- ja kaupunkisuunnittelussa.

• Varmistetaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhdenvertainen saatavuus ja saumattomat palveluketjut. Päihdeongelma ei saa olla este mielenterveyspalveluiden saamiselle tai päinvastoin.

• Varmistetaan ennaltaehkäisevien, matalan kynnyksen palveluiden saavutettavuus. Panostetaan valtakunnalliseen ympärivuorokautiseen puhelin- ja verkkokriisityöhön, jota voi saada myös anonyymisti.

• Vähennetään ylisukupolvisen huono-osaisuuden ja mielenterveysongelmien kasautumista. Tuetaan haavoittuvassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä, heidän perheitään ja muita läheisiään kokonaisvaltaisesti eri palveluissa.

• Ehkäistään pitkäjänteisesti nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymistä, itsetuhoisuutta, itsemurhia ja päihdekuolemia sekä parannetaan niihin liittyvää seurantatietoa.

• Tunnistetaan väkivallan ja sen uhan vaikutukset mielenterveyteen sekä varmistetaan riittävä psykososiaalinen apu.

• Tehostetaan EU:ssa ja kansainvälisellä tasolla sosiaalisen median säätelyä mielenterveyteen haitallisesti vaikuttavan ja itsemurhavaaraa lisäävän sisällön poistamiseksi.

Taustaa

Suomen kansallisessa itsemurhien ehkäisyohjelman aikana 1986–1996 itsemurhien määrä väheni Suomessa. Laaja-alaisessa ohjelmassa käytiin läpi perusteellisesti jokainen tapahtunut itsemurha ja onnettomuustutkinnan kautta pyrittiin löytämään keinoja itsemurhien vähentämiseen. Etenkin nuorten itsemurhayrityksiin ja itsemurhiin johtaneita syitä olisi tärkeää selvittää perusteellisesti ennaltaehkäisyn tehostamiseksi. Onnettomuustutkintakeskus aloitti nuorten huumekuolemista onnettomuustutkinnan vuonna 2023.

Itsemurhakuolleisuus on Suomessa edelleen pohjoismaalaisittain korkealla tasolla viime vuosikymmenten hyvästä kehityksestä huolimatta. Suomessa kuolee itsemurhaan yli kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin liikenneonnettomuuksissa: 747 ihmistä kuoli itsemurhaan viimeisimmän kuolinsyytilaston mukaan. Suurin osa itsemurhaan kuolleista on yhä miehiä, mutta naisten itsemurhien määrä kasvoi. (Tilastokeskus 2022). Suomessa tehdään Euroopan OECD-maista neljänneksi eniten itsemurhia (OECD 2023).

Suomessa on arvioitu, että alkoholi on yhteydessä noin puoleen tehdyistä itsemurhista. Itsemurhat ovat osassa hyvinvointialueita merkittävä syy menetettyihin elinvuosiin (Lääkärilehti 2023).

Nuorten tapaturmaiset myrkytykset ja itsemurhat ovat vuodesta 2016 lähtien lisääntyneet huolestuttavasti. Suomessa 15–24-vuotiailla itsemurhien osuus kaikista kuolemansyistä oli noin neljännes ja 15–19-vuotiailla itsemurha oli kaikkein yleisin kuolemansyy (Tilastokeskus 2022). Suomalaisten nuorten tapaturma- ja väkivaltakuolleisuus on selvästi Euroopan keskitasoa korkeampi ja lähes kaksinkertaista Tanskan, Ruotsin ja Norjan samanikäisiin verrattuna. (Eurostat 2021.)

Nuorten itsetuhoisuus näkyy esimerkiksi itsetuhoisina ajatuksina, ahdistus- ja masennusoireiluna, holtittomana päihteidenkäyttönä sekä itsemurhayrityksinä. Nuorten itsemurhayritykset ovat aina merkki vakavasta psyykkisestä kärsimyksestä, vaikka ne eivät olisikaan olleet lääketieteellisesti arvioituina tappavia. Nuorten Sekasin-chattiin yhteyttä ottavista joka kymmenennen nuoren yhteydenoton syy on itsetuhoisuus.

Itsetuhoisuus ja itsemurha ovat monitekijäisiä ilmiöitä, jonka vuoksi niitä tulee ehkäistä laaja-alaisesti yksilöiden, perheiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan tasoilla. Itsetuhoisuus vaikuttaa laajasti ihmisen ja hänen lähipiirinsä hyvinvointiin. Itsemurhayritys lisää riskiä kuolla myöhemmin itsemurhaan, myös itsemurhaa yrittäneen lähipiirillä. Itsemurhayritys, josta ei seuraa kuolema tai pysyviä vammoja, kuormittaa erittäin paljon yksilöä, läheisiä ja myös sosiaali- ja terveyspalvelua. Itsetuhoisuuden ja itsemurhien ehkäisyyn on kuitenkin hyvin vaikuttavia keinoja.

Lähteet 

Kuolleisuus kasvoi vuonna 2021 eniten muistisairauksiin ja koronavirustautiin edellisvuodesta – Tilastokeskus (stat.fi)

Tilastokeskus 2022. Nuorten kuolleisuus jatkaa alenemistaan, mutta nuorten kuolleisuudessa on huolestuttavia piirteitä

OECD 2023. Well-being in Finland. Bringing together people, economy and planet.

Lääkärilehti – Hukatut vuodet (laakarilehti.fi)

Suomi maksaa vuosittain mielenterveyskustannuksia 11 000 000 000 euroa eli 5,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mielenterveys on välttämättömyys opiskelu-, työ- ja toimintakyvylle sekä osa Suomen kokonaisturvallisuutta. MIELI ry ehdottaa seuraavia toimia mielenterveyssäästöjen saamiseksi.

MIELI ry ehdottaa, että mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn käytetään 0,25 prosentin osuutta Suomen vuosittaisista mielenterveyskustannuksista.

Tämä tarkoittaa, että eduskuntakaudella 2023–2027 väestön mielenterveysongelmia ehkäistään 110 miljoonan investoinnilla.

Jatketaan mielenterveysstrategian toimeenpanoa investoimalla siihen 100 miljoonaa euroa.

Painotetaan erityisesti hyvinvoinnin edistämisen ja ongelmien ehkäisyn näkökulmaa

• Toteutetaan valtakunnallinen lasten ja nuorten poikkihallinnollinen mielenterveyden kehittämisohjelma kuntien, hyvinvointialueiden, koulutus- ja kasvatustoimijoiden ja järjestöjen yhteistyönä. Otetaan keskeisiksi teemoiksi tunne- ja vuorovaikutustaitojen, psyykkisen turvallisuuden ja kriisinkestävyyden, resilienssin sekä tulevaisuususkon vahvistaminen. Lisätään vanhemmuuden ja perheiden tukea.

• Huolehditaan, että lasten ja nuorten mielenterveyden ennaltaehkäisy ja tuki toteutuu heidän omissa arjen ympäristöissään.

• Varmistetaan psyykkisen turvallisuuden, kriisinkestävyyden ja resilienssin vahvistuminen osana laaja-alaista kokonaisturvallisuutta. Investoidaan psyykkisen turvallisuuden ja kriisinkestävyyden lisäämiseen osana mielenterveysstrategian ja yhteiskunnan turvallisuusstrategian toimeenpanoa. Lisäksi lisätään pitkäjänteistä rahoitusta psyykkistä kriisinkestävyyttä vahvistaville kansalaisyhteiskunnan toimijoille ja matalan kynnyksen keskusteluapuun kasvokkain, verkossa ja puhelimessa. Osana nuorten mielenterveyskriisin erityistoimia panostetaan nuorten valtakunnalliseen verkossa tarjottavaan ympärivuorokautiseen apuun, jota voi saada myös anonyymisti. Investoidaan MIELI ry:n Kriisipuhelimeen ja Sekasin-chatin toimintaan.

• Jatketaan Työelämän mielenterveysohjelmaa. Kohdennetaan toimia erityisesti kasvatus-, koulutus- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä nuorten työntekijöiden mielenterveyden ja jaksamisen tukemiseksi.

• Vähennetään Itsemurhakuolemia ja itsemurhayrityksiä vahvistamalla vuoteen 2030 ulottuvan itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanoa.

• Lisätään väestön toimintakykyä kansallisella toimintakyky -ohjelmalla fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta. Investoidaan väestön psyykkisen toimintakyvyn vahvistamiseen.

• Kehitetään mielenterveysstrategian toimeenpanorakenteita niin, että ne tukevat kansallisen tason systemaattisia toimenpiteitä ja järjestöjen osallistumista toimeenpanoon. Vahvistetaan mielenterveysstrategian ja lapsistrategian yhteistyötä.

• Sisällytetään mielenterveysvaikutusten arviointi yhteiskunnallisten päätösten vaikutusarviointiin ja kehitetään mielenterveyden edistämistä osana kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä.

Ehkäistään ja vähennetään lasten ja nuorten mielenterveysongelmia investoimalle niihin 10 miljoonaa euroa mielenterveysstrategian toimien lisäksi

• Sisällytetään mielenterveyden vahvistaminen läpileikkaavaksi teemaksi valtion nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan. Perustetaan Nuorten mielenterveys -osaamiskeskus. Investoidaan mielen hyvinvoinnin, matalan kynnyksen tuen, psyykkisen turvallisuuden ja kriisinkestävyyden lisäämiseen sekä päihdehaittojen vähentämiseen.

• Toteutetaan Nuorten syrjäytymisen ehkäisy -ohjelma, joka tekee yhteistyötä lasten ja nuorten mielenterveysohjelman kanssa. Kohdennetaan toimia erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin nuoriin.

Kehitetään mielenterveyspalveluja osana mielenterveysstrategiaa

• Toteutetaan terapiatakuu, joka tarkoittaa oikeutta saada lyhyttä psykoterapeuttista tai muuta vaikuttavaa psykososiaalista hoitoa terveyskeskuksessa kuukauden sisällä siitä, kun hoidon tarve on todettu. Tarvittavan panostuksen, 35 miljoonaa euroa vuodessa on arvioitu tuottavan välittömästi noin viisinkertaisen säästön.

• Puretaan mielenterveyden hoito- ja palveluvelka. Puretaan nuorisopsykiatrian hoitojonot erikseen resursoiduin erityistoimin vuoteen 2025 mennessä.

• Asetetaan tavoitteeksi, että sijoitukset mielenterveyteen nostetaan länsieurooppalaiselle tasolle eli noin kymmeneen prosenttiin terveydenhuollon käyttömenoista. Mielenterveyspalvelujen osuus terveydenhuoltokustannuksista on Suomessa pienempi kuin verrokkimaissa.

Taustaa

OECD arvioi Suomen mielenterveyskustannusten olevan 11 miljardia euroa vuonna 2018. Mielenterveyden häiriöiden kustannuksista karkeasti lähes viisi miljardia kohdistuu työmarkkinoille, lähes neljä miljardia sosiaaliturvaan ja alle kolme miljardia terveyspalveluihin. Mielenterveyden häiriöiden merkitys työkyvyttömyyden aiheuttajana on viime vuosina kasvanut, joten myös niistä aiheutuneet kustannukset ovat entisestään kasvaneet.

Mielenterveyden edistämisen kustannusvaikuttavuutta on viimeisen 10 vuoden aikana tutkittu laajasti. Kohdeväestöstä ja menetelmistä riippumatta kustannusanalyysit osoittavat, että sekä mielenterveyden ongelmien ehkäisy että mielen hyvinvoinnin edistäminen ovat kustannustehokkaita toimia. Säästöjä on siis saatavilla sijoittamalla mielenterveyden edistämiseen ja ehkäisyyn. Sijoitus mielenterveyden edistämiseen tuottaa usein taloudellista hyötyä jo vuoden tai parin tarkastelujaksolla. Elämänpituisessa tarkastelussa varhain tehdyt mielenterveyteen kohdistuvien sijoitusten tuotto on monikymmenkertainen. Kohdennetut toimet voivat olla kustannusvaikuttavampia kuin koko väestöön kohdistuvat toimet.

Kansainvälisessä vertailussa Suomi näyttää jääneen jälkeen muiden Länsi-Euroopan maiden mielenterveyden hoidosta. Suomessa vain noin kuusi prosenttia kaikista julkisen terveydenhuollon kustannuksista aiheutuu mielenterveyspalveluista, kun muissa maissa käytetään noin 10-15 prosenttia. Länsi-Euroopan tasolle pääseminen tarkoittaa, että Suomessa tulisi käyttää noin miljardi euroa vuodessa enemmän mielenterveysongelmien hoitoon.

Oikea-aikainen ja riittävä mielenterveysongelmien hoito vähentäisi kalliimman erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen tarvetta. Esimerkiksi Kelan kuntoutuspsykoterapia maksaa valtiolle yli 100 miljoonaa euroa vuodessa, ja kustannukset ovat kasvamassa tarpeen lisääntyessä. Suomen tulee varmistaa riittävät ja yhdenvertaiset mielenterveyspalvelut terveydenhuollon perustasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa varhaista hoitoa toteuttamalla terapiatakuu, vahvistamalla koulu- ja opiskeluhuollon resursseja ja toimivuutta sekä mielenterveyden hoitoa myös työterveyshuollossa.

Hoidon lisäksi tarvitaan mielenterveyden ongelmien ehkäisyä. Tavoitteena tulee olla, että yhä harvempi tarvitsee mielenterveyshoitoa tai -kuntoutusta. Mielenterveys on voimavara ja välttämättömyys opiskelu-, työ- ja toimintakyvylle. Heikko toimeentulo ja köyhyys lisäävät mielenterveysongelmien riskiä. Lapsiperheköyhyys lisää sekä vanhempien että lapsien mielenterveysongelmia. Mielekäs, turvallinen ja toimiva arki vähentävät mielenterveyskuormitusta. Ehkäisevää työtä haastaa myös sote-uudistus, joka edellyttää kuntien ja hyvinvointialueiden tiivistä ja uudenlaista yhteistyötä.

Viime vuosina erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyskriisi on syventynyt, sillä koronapandemia aiheutti juuri heille suurimmat haitat. Koulu- ja opiskelu-uupumus sekä psyykkinen kuormittuneisuus heikentävät oppimistuloksia, hidastavat opintojen etenemistä ja lisäävät mielenterveyshoidon tarvetta. Erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset kantavat huolta ilmasto- ja luontoasioista.

Mielenterveyttä tarvitaan Suomen sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen. Väestön psyykkistä kriisinkestävyyttä ja resilienssiä on syytä vahvistaa. Suomen puolustuksen näkökulmasta reservin psyykkinen toimintakyky on tärkeää ja mielenterveyssyyt ovat nykyisellään yleisiä asepalveluksen suorittamisen esteenä. Järjestöillä ja kansalaistoiminnalla on tärkeä roolinsa psyykkisen kriisinkestävyyden, edistävän ja ehkäisevän työn sekä matalan kynnyksen tuen toteuttajina. Osallisuus, tulevaisuususko ja kriisiapu rakentavat turvallista yhteiskuntaa.

Mielenterveyskustannusten vähentämiseksi myös syrjäytymistä, itsetuhoisuutta ja itsemurhia tulee ehkäistä nykyistä vahvemmin. Ne aiheuttavat paljon kärsimystä myös lähiyhteisöihin sekä tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. On arvioitu, että itsemurhasta koituu noin puolen miljoonan kustannukset (THL 2019). Nykyisellään Suomessa on yli 60 000 syrjäytettyä nuorta. Itla:n arvion (2020) mukaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella pitkään olleiden nuorten (NEET) aiheuttamat kustannukset ovat hieman yli 600 miljoonaa euroa. Muihin maihin verrattuna Suomessa on enemmän nuorten huumekuolemia. Riittämätön mielenterveys- ja päihdehoito ovat näissä usein taustalla. Suomesta puuttuu myös lähes kokonaan lasten päihdehoito, jolle on valitettavasti noussut tarve viime vuosina.

Työelämässä mielenterveyden edistämiseen sijoitetun pääoman tuotto vaihtelee valitun toimenpiteen mukaan, ollen parhaimmillaan jopa 14 euroa yhtä sijoitettua euroa kohden. Esihenkilöiden ja työntekijöiden mielenterveysosaamista lisäävät toimet olivat kustannusvaikuttavimpia. Jos mielenterveyssyistä johtuva siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle vähentyisi 10–15 prosenttia, työllisyysaste nousisi 0,25–0,37 prosenttia ja BKT vahvistuisi 0,3–0,5 prosenttia.

Suomen alueelliset hyvinvointierot ovat kasvaneet, eivätkä sosioekonomiset terveyserot ole kaventuneet. Mielenterveysongelmat vaativat sekä universaalia työtä esimerkiksi koulutuksessa osana opetussuunnitelmaa ja yhteisötyötä, mutta tarvitaan myös kohdennettuja toimenpiteitä haavoittuvassa asemassa oleville. Mielenterveyden suunta parempaan saadaan käännettyä vain systemaattisella ennaltaehkäisevällä työllä kasvu-, koulutus-, työ- ja vapaa-ajan ympäristöissä.

Kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna Suomessa on vahvaa osaamista mielenterveyden vahvistamisesta ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisemisessä. Olemme jopa edelläkävijöitä. Suomen mielenterveysosaaminen ja -innovaatiot voisivat olla kysyttyjä myös maailmanlaajuisesti. Voisiko Suomessa valjastaa mielenterveysosaamista vahvemmin myös innovaatioihin ja talouskasvuun?

Lisätietoa

Mielenterveyden edistämisen ja ongelmien ehkäisyn kustannusvaikuttavuus

Sijoitukset mielenterveyteen tulisi tuplata

Terapiatakuun kustannusvaikuttavuus

Mielenterveyspalvelut laitettava kuntoon

Hallitusohjelmakirjaus

• Jatketaan mielenterveysstrategian toimeenpanoa ja toteutetaan sen osana Terapiatakuu, huolehditaan nuorten lievien mielenterveyden häiriöiden hoidosta heidän arkiympäristöissään, lisätään perusterveydenhuollon psykoterapeuttista osaamista sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten täydennyskoulutuksilla sekä toteutetaan psykoterapeuttikoulutus yliopistojen maksuttomana erikoistumiskoulutuksena ja otetaan käyttöön lyhyempi ammattikorkeakoulutason koulutus, joka antaa psykoterapeuttisia taitoja ja menetelmäosaamista psykologisiin lyhytinterventioihin.

Tarkentavat kirjaukset

• Puretaan mielenterveyden hoito- ja palveluvelka. Puretaan nuorisopsykiatrian hoitojonot erikseen resursoiduin erityistoimin vuoteen 2025 mennessä.

• Asetetaan tavoitteeksi, että sijoitukset mielenterveyteen nostetaan länsieurooppalaiselle tasolle eli noin kymmeneen prosenttiin terveydenhuollon käyttömenoista. Mielenterveyspalvelujen osuus terveydenhuoltokustannuksista on Suomessa pienempi kuin verrokkimaissa.

Palvelujen lisäksi on tärkeä panostaa myös mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn
MIELI ry ehdottaa, että mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn käytetään 0,25 prosentin osuutta Suomen vuosittaisista mielenterveyskustannuksista.
Tämä tarkoittaa, että eduskuntakaudella 2023–2027 käytetään väestön mielenterveysongelmien ehkäisyyn 110 miljoonaa euroa.

MIELI ry:n tarkemmat esitykset ja investoinnit mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn löytyvät edellisestä Mielenterveyskustannusten vähentäminen -dokumentista.

Lyhyesti ja tiiviisti

Apua mielenterveyden ongelmiin ei ole tarjolla ajoissa, minkä vuoksi ongelmat pitkittyvät, monimutkaistuva ja hoitotulokset heikkenevät. 

Mielenterveyspalveluiden osuus terveydenhuollon käyttömenoista on vähentynyt vuodesta 2000 alkaen. Panostukset mielenterveyspalveluihin eivät vastaa mielenterveyden häiriöiden aiheuttamia kustannuksia yhteiskunnassa. Lisäksi mielenterveyden häiriöiden hoito painottuu erikoissairaanhoitoon ja kuntoutukseen.

Sijoitukset mielenterveyteen tulisi nostaa länsieurooppalaiselle tasolle noin kymmeneen prosenttiin terveydenhuollon käyttömenoista.

Osana mielenterveysstrategian toimeenpanoa

1. Toteutetaan Terapiatakuu

Terapiatakuu tarkoittaa oikeutta saada lyhyttä psykoterapeuttista tai muuta vaikuttavaa psykososiaalista hoitoa terveyskeskuksen kautta kuukauden sisällä siitä, kun hoidon tarve on todettu.

Interventiot valitaan hoidon tarpeen arvion perusteella. Niitä voivat olla ohjattu omahoito, nettiterapiat, näyttöön perustuvat lyhytmenetelmät sekä yksilöterapia, perheterapia tai ryhmäterapia kasvokkain tai verkossa. Psykoterapia ja muut psykososiaaliset hoidot ovat tutkitusti vaikuttavia ja kustannustehokkaita. Kokemukset Terapiat etulinjaan -toimintamallista osoittavat, että Terapiatakuu on mahdollinen.

2. Huolehditaan, että nuorten mielenterveyden hoito toteutuu heidän omissa arjen ympäristöissään

Nuorten mielen hyvinvointi on heikentynyt kaikilla mittareilla. Tulokset psykoterapeuttisen tuen tarjoamisesta osana yksilöllistä opiskeluhuoltoa oppilaitoksissa ovat olleet erinomaisia esimerkiksi lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa.

Opiskeluhuollon henkilöstön menetelmäosaamisen vahvistaminen ja erikoissairaanhoidon tuki ovat osa ratkaisua, jossa painopiste siirtyy varhaiseen ja oikea-aikaiseen tukeen nuorten arjessa.

3. Lisätään perusterveydenhuollon psykoterapeuttista osaamista sote-ammattilaisten täydennyskoulutuksilla 

Tavoitteena on, että jatkossa myös perusterveydenhuollossa on työkalut mielenterveyden tukemiseen. Perusterveydenhuollon psykoterapiaosaamisen vahvistamiseksi perustetaan kansallinen koordinaatio ja psykoterapian osaamiskeskuksia yliopistosairaaloiden yhteyteen.

Terapiatakuu ja perusterveydenhuollon psykoterapeuttinen osaamisen lisääminen eivät ole ratkaisu monimutkaisiin psykososiaalisiin ongelmiin, mutta hyvin toteutettuina ne säästävät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten aikaa vaativampien ongelmien hoitamiseen.

4. Psykoterapeuttikoulutus toteutetaan jatkossa yliopistojen maksuttomana erikoistumiskulutuksena

Psykoterapeuteista on pulaa ja he ikääntyvät. Koulutukseen hakeutuvien määrää voidaan lisätä vähentämällä koulutusmaksuja. Tämä onnistuu muuttamalla psykoterapeuttikoulutus yliopistojen tarjoamaksi erikoistumiskoulutukseksi.

Hoitotarjonnan lisäämiseksi otetaan käyttöön myös lyhyempi ammattikorkeakoulutason koulutus, joka antaa psykoterapeuttisia taitoja ja menetelmäosaamista psykologisiin lyhytinterventioihin.

Lisätietoa

Mielenterveyden edistämisen ja ongelmien ehkäisyn kustannusvaikuttavuus

Sijoitukset mielenterveyteen tulisi tuplata

Terapiatakuun kustannusvaikuttavuus

Mielenterveyspalvelut laitettava kuntoon

Nuorten mielenterveyskriisi uhkaa nuorten hyvinvointia sekä toiminta-, opiskelu- ja työkykyä. Nuorten hyvinvointi tulisi olla hallituksen tärkeimpiä tavoitteita. Tarvitaan mielenterveyttä vahvistavaa ja ennaltaehkäisevää työtä, matalan kynnyksen tukea sekä mielenterveysongelmien hoitamista ja kuntoutusta.

MIELI ry esittää alla olevia kirjauksia hallitusohjelmaan nuorten mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi. Kaikki yli 70 keinoa löytyvät MIELI ry:n laajassa yhteistyössä valmistellusta Nuorten hyvinvointiohjelmasta.

Kirjaukset hallitusohjelmaan

• Toteutetaan valtakunnallinen lasten ja nuorten poikkihallinnollinen mielenterveyden kehittämisohjelma kuntien, hyvinvointialueiden, koulutus- ja kasvatustoimijoiden ja järjestöjen yhteistyönä. Otetaan keskeisiksi teemoiksi tunne- ja vuorovaikutustaitojen, psyykkisen turvallisuuden ja kriisinkestävyyden, resilienssin sekä tulevaisuususkon vahvistaminen. Lisätään vanhemmuuden ja perheiden tukea.

• Huolehditaan, että lasten nuorten mielenterveyden ennaltaehkäisy ja tuki toteutuu heidän omissa arjen ympäristöissään. Huolehditaan, että nuorten kasvu- ja opiskeluympäristöissä on riittävästi hyvinvointia tukevia aikuisia ja tuetaan vanhemmuutta.

• Varmistetaan opiskelusuojelulla oppilaan ja opiskelijan psykososiaalinen ja fyysinen hyvinvointi sekä turvataan kohtuullinen työmäärä, riittävä lepo ja vapaa-aika. Varmistetaan opiskelusuojelulla, että jokaisella on rauha kasvaa ja oppia turvallisessa ympäristössä ilman pelkoa häirinnästä tai muusta kouluväkivallasta.

• Sisällytetään mielenterveyden vahvistaminen läpileikkaavaksi teemaksi valtion nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan sekä perustetaan Nuorten mielenterveys -osaamiskeskus. Investoidaan mielen hyvinvoinnin, matalan kynnyksen tuen, psyykkisen turvallisuuden ja kriisinkestävyyden lisäämiseen sekä päihdehaittojen vähentämiseen. Turvallinen ja mielekäs arki edistää mielenterveyttä ja ehkäisee syrjäytymistä. Mielenterveystaitojen vahvistaminen, yksinäisyyden vähentäminen sekä turvallisten yhteisöjen ja merkityksellisen vapaa-ajan tarjoaminen tukevat nuorten hyvinvointia. Nuorten matalan kynnyksen tuen ja mielenterveyspalveluiden riittävyys ja toimivuus tulee turvata. Toimintaa tulee suunnata myös vähemmistöryhmiin sekä haavoittumassa asemassa oleviin nuoriin ja heidän lähiyhteisöihinsä.

• Turvataan nuorille mielekäs ja turvallinen arki. Esimerkiksi riittävä toimeentulo turvaa opiskelurauhaa ja mielekäs vapaa-aika, kuten harrastaminen lisää hyvinvointia.

• Varmistetaan ennaltaehkäisevien, matalan kynnyksen palveluiden saavutettavuus nuorten arkiympäristöissä. Osana nuorten mielenterveyskriisin erityistoimia panostetaan valtakunnalliseen verkossa tarjottavaan ympärivuorokautiseen apuun, jota voi saada myös anonyymisti. Varmistetaan Sekasin-chatin resurssit.

• Parannetaan nuorten mielenterveyspalveluja toteuttamalla terapiatakuu.

• Puretaan nuorisopsykiatrian hoitojonot erikseen resursoiduin erityistoimin vuoteen 2025 mennessä.

• Lisätään nuorten toimintakykyä kansallisella toimintakyky -ohjelmalla fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta. Hyödynnetään ohjelman toteutuksessa nuoriso-, kulttuuri-, liikunta- ja mielenterveystoimijoiden yhteistyötä.

• Toteutetaan ohjelma nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kohdistetaan ohjelma erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin nuoriin ja heidän lähiyhteisöihinsä. Suunnataan etsivää työtä ja tukea erityisesti niille nuorille, joille on kasautunut useampia ongelmia.

• Edistetään nuorten turvallisuutta osana Suomen kokonaisturvallisuutta, jossa huomioidaan myös psyykkinen hyvinvointi ja kriisinkestävyys. Ohjataan riittävästi resursseja seksuaali-, lähisuhde- ja katuväkivaltaa ehkäiseviin palveluihin sekä varmistetaan väkivaltaa kokeneille riittävä psykososiaalinen apu. Velvoitetaan verkkoympäristöjä turvallisemman tilan periaatteiden toteuttamiseen.

• Vähennetään nuorten mielenterveysperustaisia sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä kehittämällä työelämää nuorten työkykyä ja mielenterveyttä vahvistavaksi sekä mielenterveysongelmia ehkäiseväksi.

• Huomioidaan luonnon monimuotoisuuden suojelu ja ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen nuorten mielenterveyden ja turvallisuuden perusteena. Tuetaan nuorten ilmastotunteiden käsittelyä ja vahvistetaan resilienssiä.

Nuorten hyvinvointi on syytä sisällyttää hallitusohjelmaan omana kokonaisuutenaan. Nuorten hyvinvointia on johdettava nuoria osallistaen, valtakunnallisesti, kokonaisvaltaisesti ja kaikkia hallinnonaloja yhdistäen. Nuorten hyvinvoinnin johtamisessa määritellään tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, resurssit, seuranta ja arviointi.

Taustaa

Nuorten ja nuorten aikuisten opiskelu- ja työkyky on heikentynyt koronapandemian myötä ja mielenterveyskriisi on syventynyt. Mielenterveysperustaiset sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet korostuvat nuorissa ikäryhmissä. Fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti toimintakykyiset nuoret voivat hyvin, jaksavat opiskella ja antavat panostaan työelämään. Jokainen nuori on itsessään arvokas, ja tämän tulisi näkyä myös hallitusohjelmassa.

Erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveys heikkeni entisestään koronapandemian seurauksena. Kouluterveyskyselyn (2021) mukaan tyytyväisyys elämään laski sekä yksinäisyys ja opiskelu-uupumus lisääntyivät. Joka kolmas tyttö kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta yläkoulussa ja toisella asteella. Tyttöjen ahdistus lisääntyi kahdessa vuodessa 20 %:sta yli 30 %:in. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (2021) mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija on psyykkisesti kuormittunut eli kärsii ahdistus- ja/tai masennusoireista.

Nuorten hyvinvointierot ovat kasvaneet. Osalla ongelmat kasautuvat ja siirtyvät ylisukupolvisesti lisäten syrjäytymisriskiä. Nuorten pahoinvointi voi oireilla itsetuhoisuutena ja käytösongelmina, kuten väkivaltaisuutena. Myös päihdeongelmat haastavat nuorten hyvinvointia. Turvallisuutta ja psyykkistä kriisinkestävyyttä edistetään nuorten arkiympäristöissä.

Nuorten palvelut ja hoitopolut on saatava kuntoon, mutta yhtä aikaa on satsattava myös hyvinvoinnin ja mielenterveyden vahvistamiseen. Tarvitaan niin ennaltaehkäisevää, hoitavaa kuin kuntouttavaakin työtä mielenterveyden hyväksi. Nuorten opiskelu-, työ- ja toimintakyky varmistavat hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden.

Lisätietoa

Nuorten hyvinvointiohjelma

Hallitusohjelmakirjaus

• Varmistetaan psyykkisen turvallisuuden, kriisinkestävyyden ja resilienssin vahvistuminen osana laaja-alaista kokonaisturvallisuutta. Kiinnitetään erityishuomiota lasten ja nuorten turvallisuuteen. Lisätään pitkäjänteistä rahoitusta psyykkistä kriisinkestävyyttä vahvistaville kansalaisyhteiskunnan toimijoille ja matalan kynnyksen keskusteluapuun kasvokkain, verkossa ja puhelimessa. 

Psyykkisen turvallisuuden ja kriisinkestävyyden vahvistuminen toteutetaan osana mielenterveysstrategian ja yhteiskunnan turvallisuusstrategian toimeenpanoa. Tavoitteena on keskinäisen luottamuksen vahvistaminen, kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaaminen, kotoutumista tukevien toimien vahvistaminen, osallisuuden ja aktiivisen toimijuuden mahdollistaminen sekä matalan kynnyksen tuen ja avun saannin turvaaminen. 

Tarkennetut kirjaukset

• Luodaan areenoita, jotka mahdollistavat kokemusten vaihdon ja tunteiden käsittelyn sekä tukevat kriiseissä pärjäämistä. Edistetään kaikenikäisten yhteiskuntaan ja turvallisiin ryhmiin kuulumista sekä huolehditaan osallisuuden ja vaikuttamisen kokemuksista. Velvoitetaan verkkoympäristöjä turvallisemman tilan periaatteiden toteuttamiseen.

• Kiinnitetään erityishuomiota lasten ja nuorten turvallisuuteen. Vahvistetaan nuorten psyykkistä kriisinkestävyyttä ja resilienssiä sekä heidän kanssaan toimivien aikuisten osaamista kriisien puheeksi ottamisessa ja kriisinkestävyyden tukemisessa. Varmistetaan opiskelusuojelulla, että jokaisella lapsella ja nuorella on rauha kasvaa ja oppia turvallisessa ympäristössä ilman pelkoa häirinnästä tai muusta kouluväkivallasta. Varmistetaan lasten ja nuorten toimivat mielenterveyspalvelut.

• Ehkäistään ja vähennetään nuorten syrjäytymistä, mikä on monen nuoren kohdalla ylisukupolvista. Kohdistetaan toimenpiteet erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin nuoriin ja heidän lähiyhteisöihinsä. Suunnataan etsivää työtä ja tukea erityisesti niille nuorille, joille on kasautunut useampia ongelmia. Vahvistetaan toimia nuorten itsetuhoisuuden ja itsemurhien vähentämiseksi. Kiinnitetään erityishuomiota nuorten huumekuolemien vähentämiseen.

• Ohjataan riittävästi resursseja seksuaali-, lähisuhde- ja katuväkivaltaa ehkäiseviin palveluihin sekä varmistetaan väkivaltaa kokeneille riittävä psykososiaalinen apu. Kunnioitetaan ihmisoikeuksia sekä tunnistetaan ja vähennetään moniperusteista syrjintää ja vähemmistöstressiä. Kiinnitetään huomiota, että myös koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien oikeus päästä oikea-aikaiseen mielenterveys- ja/tai päihdeperustaiseen hoitoon toteutuu.

• Tunnistetaan järjestöjen ja kolmannen sektorin merkitys yhteiskunnan kokonaisturvallisuudessa ja otetaan järjestöt selkeällä roolituksella mukaan varautumisen suunnitteluun ja harjoitteluun paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.

• Huolehditaan kaikilla hyvinvointialueilla kriisiauttamisen toimintamallien vahvistumisesta julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyöllä.

• Huomioidaan luonnon monimuotoisuuden suojelu ja ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen turvallisuuden perusteena. Tuetaan väestön ilmastotunteiden käsittelyä ja vahvistetaan resilienssiä.

Taustaa

Psyykkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan sekä kansakunnan kykyä kestää kriisitilanteiden aiheuttamat henkiset paineet ja selviytyä niiden vaikutuksista. Hyvä henkinen kriisinkestävyys edistää kriiseistä toipumista. Psyykkinen toimintakyky on osa psyykkistä kriisinkestävyyttä. (Turvallisuuskomitea 2017: Elintärkeät toiminnot). Psyykkinen turvallisuus ilmenee esimerkiksi turvassa olemisen, hyväksytyksi tulemisen, osallisuuden ja yhteisöön kuulumisen kokemuksina.

Geopoliittisilla jännitteillä, sodalla Euroopassa, ympäristökriisillä ja eriarvoistumisella on merkittäviä mielenterveysvaikutuksia. Suomessa asuvien psyykkinen kuormittuneisuus on viime vuosina lisääntynyt huolestuttavasti, mikä näkyy kouluterveyskyselyissä ja erilaisissa nuorten hyvinvointitutkimuksissa. Kuormittuneisuus on MIELI ry:n vuonna 2022 tekemässä kyselyssä kasvanut ja kuormitusta kokevat erityisesti naiset ja nuoret.

Valtakunnallisessa MIELI ry:n Kriisipuhelimessa soittojen määrä ja itsetuhoisuus soiton syynä on lisääntynyt tällä vuosikymmenellä selvästi. Yhteydenottoja oli 2022 yhteensä 400 400, joista 93 000 pystyttiin vastaamaan. Vuosina 2020–22 itsetuhoisuus oli soiton syynä keskimäärin 16 kertaa vuorokaudessa, ja niistä kolmessa oli konkreettinen itsemurhavaara.

Fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö on jokaisen lapsen ja nuoren oikeus. Tässä epävakaassa maailmantilanteessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja nuorten kokemiin pelkoihin ja niiden kohtaamiseen heidän arjessaan ja palveluissa. Vanhempien psyykkinen hyvinvointi vaikuttaa koko perheeseen sekä päiväkotien ja koulujen henkilökunnan rakentama ilmapiiri koko yhteisöön. On myös tunnistettava muita väestöryhmiä, joiden elämää kriisitilanne ja pitkäkestoinen psyykkinen kuormitus merkittävästi vaikeuttaa.

Psyykkisen kriisinkestävyyden perusta luodaan normaalioloissa, ei häiriötilanteessa tai kriisissä. Keskeisiä tekijöitä sen rakentumiselle on luottamus omaan toimintakykyyn sekä luottamus lähiyhteisön turvaan. Taitoihin ja valmiuksiin kuuluu myös kyky osata suhteuttaa ja ymmärtää yhteyksiä monimutkaisessa maailmantilanteessa sekä kyky auttaa muita tai ohjata tarvittaessa tuen piiriin. Yhtä tärkeää psyykkiselle kriisinkestävyydelle on ymmärrys omien ajatusten ja myös toimintaa vaikeuttavien pelkojen, huolien ja tunteiden käsittelystä ja että on läheisiä, joiden kanssa jakaa huolia ja ajatuksia. Yleinen luottamuksen tunne ja sosiaaliset verkostot ovat merkittävä voimavara kriisissä.

Kaikilla ei ole lähiyhteisöjen tuomaa turvaa ja moni voi tarvita myös ulkopuolista tukea. Nopea keskusteluavun saaminen ehkäisee tilanteiden vaikeutumista. Sen vuoksi tarvitaan kynnyksettömiä palveluita sekä järjestöjen tukea, jossa koulutetut vapaaehtoiset ovat tärkeä voimavara. Kriisiauttamisessa tekevät vapaaehtoiset kokevat myös omien mielenterveystaitojensa vahvistuneen.

Luottamuksen rakentamisessa keskeistä on myös yksilöiden ja yhteisöjen luottamus laajemmin yhteiskuntaan: että tukea, apua ja palveluja saavat kaikki tarvitsevat myös poikkeusoloissa. Myös viranomaisten, päättäjien ja median toimintakykyyn kaikissa tilanteissa on pystyttävä luottamaan.

Koronakriisi teki näkyväksi, mitä poikkeusolot tarkoittavat. Suomi selvisi kansainvälisesti suhteellisen hyvin koronaepidemiasta vahvistaen kansalaisten luottamusta Suomen toimintakykyyn. Samalla tuli näkyväksi myös haasteita, joista on syytä ottaa oppia. Koronapandemian seurauksena erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveys heikkeni huolestuttavasti. Vaurioiden korjaaminen vaatii laajaa yhteistyötä ja resursseja.

Lähteet

Elintärkeät toiminnot – Turvallisuuskomitea 

Hallitusohjelmakirjaus

• Jatketaan Työelämän ja hyvän mielenterveyden ohjelmatyötä. Edistetään mielenterveyttä työelämässä lisäämällä työyhteisöjen ja esihenkilöiden mielenterveysosaamista, monipuolistetaan työterveyshuollon psykososiaalisia palveluja sekä vahvistetaan henkisen työkyvyn ja mielenterveyden tukea työssä.

Tarkennetut kirjaukset

• Laajennetaan lakisääteinen työterveyshuolto koskemaan varhaista psykoterapiaa tai muuta psykososiaalista hoitoa.
• Velvoitetaan työnantajat vahvistamaan työntekijän oikeutta työn muokkaukseen mielenterveyden vaikuttaessa työkykyyn.
• Vahvistetaan osatyökykyisten osallisuutta työelämään muun muassa helpottamalla osasairausloman käyttöä.
• Muutetaan työturvallisuuslakia niin, että se huomioi psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisyn sekä henkisen työkyvyn ja mielenterveyden tukemisen.

Taustaa

Mielenterveys vahvistuu työelämässä

Mielenterveyden ongelmat ovat merkittävin työelämästä syrjäyttäjä. Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä ja kolmannes Kela-sairauspäivistä on mielenterveysperusteisia. Mielenterveyden ongelmat johtavat pitkittyviin työttömyysjaksoihin ja opintojen venymiseen. Koronakriisi on heikentänyt erityisesti nuorten työntekijöiden hyvinvointia. Tavoite nostaa työllisyysastetta ja pidentää työuria, mutta myös koronakriisin jälkihoito edellyttävät suunnitelmallisia mielenterveystoimia työelämässä. Jotta toimet ovat vaikuttavia, on vahvistettava erityisesti mielenterveyden edistämistä, ongelmien ehkäisyä ja madallettava hoidon kynnystä.

Mielenterveyden haasteet vaikuttavat merkittävästi suomalaiseen työelämään

• Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt olivat vuonna 2021 Suomen yleisin syy (38 %) siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle, ja yli puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia.

• 16–34-vuotiailla naisilla masennuksen perusteella maksettujen sairauspäivärahapäivien määrä henkilöä kohden on vuosina 2005–2021 noin kaksinkertaistunut.

• Pitkien mielenterveyssyistä myönnettyjen sairauspoissaolojen saajien määrä on kasvanut yli 60 prosenttia vuodesta 2016.

• Neljä viidestä alle 35–vuotiaasta työkyvyttömyyseläkettä saavasta on eläkkeellä mielenterveyden häiriön vuoksi.

Jos mielenterveyssyistä johtuva siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle vähentyisi 10–15 prosenttia, työllisyysaste nousisi 0,25–0,37 prosenttia ja BKT vahvistuisi 0,3–0,5 prosenttia. Tähän voidaan päästä, kun:

Edistetään mielenterveyttä työpaikoilla

• Vahvistetaan työyhteisöjen ja esihenkilöiden mielenterveystaitoja ja vähennetään mielenterveyshäiriöihin liittyvää stigmaa. Parannetaan työpaikan psykososiaalista ilmapiiriä vahvistamalla psykologista turvallisuutta ja vahvistamalla työhön liittyvien perustarpeiden täyttymistä osana työn tekemisen arkea.

• Työturvallisuuslakiin on sisällytettävä psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisy ja ennaltaehkäisyn toteutumisen seuranta työntekijöiden mielenterveyden edistämiseksi.

• Säädetään psykososiaalisiin kuormitustekijöihin suunnatusta työpaikkaselvityksestä velvoittava niissä tilanteissa, joissa työterveyshuollolla herää huoli työntekijän jaksamisesta työpaikalla. Tiukennetaan työturvallisuuslakiin kirjattua työnantajan velvollisuutta ennaltaehkäistä häirintää ja epäasiallista kohtelua sekä puuttua niihin.

• Varmistetaan kynnyksetön pääsy ennaltaehkäisevän psykologisen tuen piiriin määrittelemällä työterveyspsykologi työterveyshuollon ammattihenkilöksi vastaavasti kuin työfysioterapeutti.

• Vähennetään työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä kehittämällä tehokkaita menetelmiä työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi työpaikoilla. Kannustetaan työpaikkoja käyttämään tutkitusti tehokkaita menetelmiä haitallisen stressin vähentämiseksi, psykologisen turvallisuuden ja työn imun lisäämiseksi.

• Vahvistetaan työterveyshuollon roolia edistävässä ja ennaltaehkäisevässä mielenterveystyössä sekä sisällytetään mielenterveyden tukeminen lakisääteisiin työterveyspalveluihin. Varmistetaan kynnyksetön pääsy ennaltaehkäisevän psykologisen tuen piiriin määrittelemällä työterveyspsykologi työterveyshuollon ammattihenkilöksi.

• Edistetään nuorten työntekijöiden mielenterveyttä ja tehdään ennaltaehkäisevää työtä vaikuttamalla mielenterveyttä heikentäviin rakenteisiin. Nuorille ja nuorille aikuisille tarjotaan jo ennen työelämään siirtymistä koulutusta työelämän mielenterveystaidoista. Työpaikoilla otetaan käyttöön keinoja tukea nuoria työuran alussa.

• Tuetaan työn ja muun elämän yhteensovittamista lisäämällä työaikajoustoja ja autonomista työaikasuunnittelua. Lyhyissä peräkkäisissä työsuhteissa oleville työntekijöille taataan mahdollisuus riittävään lomaan esimerkiksi vuosilomapankin kautta

Hoidetaan mielenterveyden häiriöt laadukkaasti

• Vahvistetaan matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen käyttöönottoa jokaisessa kunnassa, jotta työttömillä ja laajan työterveyden ulkopuolella olevilla olisi yhtäläinen mahdollisuus ennaltaehkäisevän terveyspalvelun käyttöön.

• Laajennetaan lakisääteinen työterveyshuolto koskemaan varhaista psykoterapiaa tai muuta psykososiaalista hoitoa.

• Uudistetaan kuntoutusjärjestelmä joustavammaksi ja nykypäivän työelämän ja yksilön tarpeita vastaavaksi.

• Työuupumuksen tilastoimiseksi ja siihen johtaneiden työolosuhteiden muuttamiseen tarvitaan toimenpiteitä, jotta työperäisen uupumusoireyhtymän kansanterveydelliset vaikutukset tulisivat näkyviksi ja niitä ratkaistaisiin työpaikoilla.

• Vahvistetaan ja kehitetään tehokkaita työhön paluuta tukevia menetelmiä luomalla rakenteita yhteistyösuhteen luomiseksi työpaikkojen, kuntoutusta tarjoavien tahojen sekä kuntoutujien välille.

Parannetaan mielenterveyden häiriöiden vuoksi osatyökykyisten työelämäosallisuutta

• Parannetaan osatyökykyisten ja vammaisten mahdollisuuksia päästä osaksi työelämää säätämällä kannustimia ja velvoitteita.

• Laajennetaan tuetun työllistymisen Sijoita ja valmenna (IPS) -toimintamallin käyttöönottoa tukemaan mielenterveyden haasteiden vuoksi työttömyyttä kokevien työllistymistä.

• Vähennetään osasairauspäivärahan omavastuuaika 1 päivään.

• Vahvistetaan työntekijän oikeutta työn muokkaukseen mielenterveyden, fyysisen rajoitteen tai kehitysvamman vaikuttaessa työkykyyn velvoittamalla työnantajaa.

Mielenterveyden edistämisen kustannusvaikuttavuus työelämässä

Työelämässä mielenterveyden edistämiseen sijoitetun pääoman tuotto vaihtelee valitun toimenpiteen mukaan, ollen parhaimmillaan jopa 14 euroa yhtä sijoitettua euroa kohden. Esimiesten ja työntekijöiden mielenterveysosaamista lisäävät toimet olivat kustannusvaikuttavimpia. Työnantajille mielenterveyden edistäminen tarkoittaa säästöjä. Esimerkiksi Kempeleen kunta on raportoinut mielenterveyden ennakoivan tukimallin tuottaneen 25 prosentin vähennyksen henkilöstön sairauspoissaoloissa.