Älä suorita hyvinvointia
Teknologia tarjoaa oman hyvinvoinnin mittaamiseen yhä enemmän välineitä. MIELI ry:n asiantuntijapsykologi, terveyspsykologi Mari Huhtiniemen mukaan sormukset ja kellot voivat parhaimmillaan auttaa huomaamaan jaksamisen rajat:
”Pahimmillaan ne taas kääntyvät itse itseään vastaan. Kun mittaaminen alkaa aiheuttaa stressiä ja kireyttä tai huoli täyttää jatkuvasti mielen kysymyksillä; ”Olenko varmasti nukkunut hyvin? Liikkunut riittävästi? Onko ruokavalioni varmasti riittävän terveellinen? ”, on syytä pysähtyä.
”Hyvinvointia tukevat rutiinit ovat arvokkaita, mutta niiden ei kuulu rajoittaa ja viedä iloa elämästä.” Esimerkiksi, jos ei voi joskus mennä pullakahveille kavereiden kanssa, koska se ei istu täydellisesti omaan ruokavalioon, on hyvinvointirutiinit alkaneet ohjata elämää liikaa.” Todellinen hyvinvointi näkyy joustavuutena – kykynä poiketa suunnitelmasta ilman syyllisyyttä.
Riittävän hyvin riittää
Täydellisyyden tavoittelemisen sijaan hyvinvoinnissa on hyvä pitää mielessä ajatus riittävän hyvästä.
”Voi kysyä itseltään, että mikä riittää minulle juuri nyt tässä elämäntilanteessa oman arjen keskellä?”, Huhtiniemi herättelee. Työ, perhe, ihmissuhteet ja velvollisuudet vievät elämästä aikaa ja voimavaroja. Lisäksi elämässä sattuu ja tapahtuu: tulee erilaisia vastoinkäymisiä ja toisaalta taas onnenhetkiä, jotka voivat sekoittaa hyvinvointirutiineja.
”Ideaalitilanteessa hyvinvoinnin vaaliminen solahtaa osaksi arkea ja siinä on tilaa myös joustolle. Jonain päivänä kokonaishyvinvoinnillemme on parempi jäädä lepäämään kuin lähteä hikilenkille.”
Onnistumisen ilo motivoi
On varmasti totta, että esimerkiksi nuorten keskuudessa hyvinvoinnin mittaaminen voi kääntyä itseään vastaan. Suurempi joukko kuitenkin vielä valitettavasti on se, joiden voisi olla hyvä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota elämäntapoihin ja tehdä niissä pieniä korjausliikkeitä.
”Silloin suosittelisin etenemään niin pienin askelin, että onnistuminen on varmaa.”
Huhtiniemen mukaan tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asettaa tavoitteeksi käydä tulevan viikon aikana, vaikka kerran kävelyllä. On hyvä tarkistaa vielä kalenterista, että tavoite on mahdollista saavuttaa. Jos ei, tavoitetta voi vielä muokata. Tärkeintä on onnistumisen tunne – se tuo iloa ja motivoi jatkamaan.
Suuntaa huomio kokemukseen
”Hyvinvoinnin tavoittelun ei tarvitse olla projekti tai jatkuva suorituspaine. Se voi olla lempeää, iloista ja uteliasta arkeen kietoutuvaa tekemistä. Kun mittarit ja säännöt eivät määrää tahtia, mieli ja keho pääsevät ääneen”.
Suoritatko hyvinvointia? Kysy itseltäsi:
- Onko syömisesi muuttunut sääntöjen noudattamiseksi?
- Tunnetko syyllisyyttä, jos et jonain päivänä ole harrastanut liikuntaa?
- Jääkö palautumiselle riittävästi tilaa arjessasi?
- Ajatteletko huonompina päivinä herkästi, että kyse on mielenterveyden ongelmasta eikä normaalista vaihtelusta?
Siirrä huomio mittareista kokemuksiin
- Miltä minusta oikeasti tuntuu?
- Tarvitseeko kehoni lepoa vai liikettä?
- Tarvitseeko mieleni kuria vai turvan tunnetta?
Sen sijaan, että yrität hallita kaikkea, voisitko suhtautua hyvinvointiin uteliaasti?
- Voisinko löytää liikuntamuodon, josta oikeasti pidän?
- Entä jos kokeilisin uutta reseptiä huvin vuoksi?
- Innostuisinko pienistä kokeiluista – ilman projektiajatusta tai suorituspaineita?
