Arto Pietikäinen: Kriisissä tärkein kyky on kohdata tunteet
Koronatilanne on muuttanut tuttua ja turvallista arkea. Joillekin muutos on ollut kriisin paikka. Olennaista on kohdata tilanteeseen liittyvät vaikeat tunteet ja huoliajatukset. Tässä voi käyttää apuna hyväksymis- ja omistautumisterapeuttisia menetelmiä.
Työterveyspsykologi Arto Pietikäisen mukaan koronatilanne ei ole kohdellut ihmisiä tasa-arvoisesti. Toisille muutos on ollut myönteinen. He pitävät etätöistä ja siitä, että saavat viettää aikaa perheensä kanssa. Heidän elämään on tullut uudenlaista rauhaa.
Toisessa ääripäässä ovat ne, joilla on ollut todella vaikeaa. He ovat menettäneet työnsä, läheinen on menehtynyt koronaviruksen aiheuttamaan tautiin tai he ovat itse sairastaneet vaikean tautimuodon. Erityisesti terveyspelkoisten ihmisten huolia ja pelkoja koronatilanne pahentaa.
Korona ei ole kriisi kaikille.
– Ei voida yleistää, koska ihmisten elämäntilanteet ja arki ovat hyvin erilaista. Korona on kuitenkin vaikuttanut kaikkien arkeen jollain tapaa, muuttanut tuttua ja turvallista. Se on tuonut mukanaan uudenlaisia stressitekijöitä: Rajoitukset ja yhteisöllisyyden puutteen. Kyllästymisen etätöihin. Ihmisille, jotka tykkäävät käydä teatterissa, elokuvissa ja matkustella, eivät voi sitä nyt tehdä.
Pietikäinen haluaa korostaa, että muutokset eivät välttämättä johda kriisiin, mutta voivat aiheuttaa epämiellyttäviä tunteita.
– Moni kärsii yksinäisyydestä, joka voi olla hyvinkin epämiellyttävää.
Korona on psyykkisen hyvinvoinnin kriisi juurikin yksinäisille, jotka ovat passivoituneet ja kokevat toivottomuutta. Heillä on suuri riski altistua masennukselle.
– Oman sosiaalisen verkoston aktivointi, esimerkiksi yhteyden pitäminen ystäviin auttaa. Säännöllinen päivärytmi ja liikunta lievittävät masennusoireita. Yksi tärkeä asia on omien arvojen tarkastelu ja sen pohtiminen, miten voi vaalia itselle tärkeitä arvoja koronatilanteessa parhaalla mahdollisella tavalla. Miten voisi kaikesta huolimatta kokea elämän merkitykselliseksi.
Pietikäinen käyttää työssään hyväksymis- ja omistautumisterapeuttisia menetelmiä. Niiden avulla voi oppia kohtaamaan hyväksyvästi omia vaikeita tunteita ja huoliajatuksia. Voi oppia myötätuntoa ikäviä tunteita kohtaan.
Yksi keino on nykyhetkeen asettautuminen erilaisten tietoisuustaitoharjoitusten avulla. Huoliajatuksia voi purkaa kirjoittamalla ja huolihetkillä eli käyttää päivässä tietty lyhyt aika huolien ajattelemiseen.
– Kriisissä tärkein kyky on kohdata tunteet. Tunteet on tarkoitettu tunnettaviksi. Kannattaa miettiä sitä, miten reagoi omiin tunteisiin ja millaisia seurauksia sillä on.
Koronatilanteessa on normaalia reagoida ahdistumalla, koska kyseessä on epänormaali tilanne.
– Moni on samassa tilanteessa. Murehtii ja kokee ahdistusta. Murehtimalla mieli valmistaa meitä tulevaan. Huoliajatukset ovat normaaleja. Ajatuksiaan kannattaa kuitenkin tarkastella etäältä, koska silloin huomaa, ettei kaikkia ajatuksia tarvitse ottaa niin vakavasti. Jos pyrkii kieltämään vaikeat tunteet ja ajatukset, niiden voimakkuus voi kasvaa. Käykin päinvastoin kuin toivoi.
Kuvat: Eino Ansio
Sivua muokattu 15.9.2023