Kategoriat: Artikkelit

Hyvän mielen työpaikkaa rakentamaan

MIELI ry on myöntänyt vuodesta 2020 lähtien Hyvän mielen työpaikka® -merkkejä organisaatioille, jotka haluavat edistää mielenterveyttä työpaikallaan. Merkin idea on kannustaa ja tukea työpaikkoja luomaan mieliystävällistä työelämää.

Mitä hyötyä työpaikalle on Hyvän mielen työpaikka® -merkistä, MIELI ry:n asiantuntija Saija Koskensalmi?

Yksi todella konkreettinen asia on sairauspoissaolojen väheneminen. Useamman kerran merkin saaneista yrityksistä yli 80 prosenttia arvioi, että poissaolot ovat joko vähentyneet tai pysyneet aiemmalla hyvällä tasolla. Tulos on huikean hyvä. Poissaolojen väheneminen on yksi mittari, joka kertoo kehittämistyön vaikutuksista. Myönteisiä muutoksia on myös esimerkiksi ilmapiirissä, yhteisöllisyydessä, arvostuksen kokemuksessa ja esihenkilötyön laadussa sekä rohkeudesta tarttua mielen haasteisiin ajoissa.

Miten Hyvän mielen työpaikka® -merkin voi saada?

Hyvän mielen työpaikka® -merkkiä hakeva organisaatio kuvaa hakemusta varten työpaikan nykytilan kolmesta eri näkökulmasta. Prosessissa tarkastellaan mielenterveyttä tukevia arkikäytäntöjä, toiseksi mielenterveyden tukea erilaisissa elämäntilanteissa ja kolmantena osa-alueena mielenterveyden johtamista.

Hakemukseen määritellään kehittämistyön tavoitteet ja tehdään konkreettinen suunnitelma työpaikan mieliystävällisyyden ja henkilöstön hyvinvoinnin lisäämiseksi. Merkin saaminen edellyttää organisaatiolta sitoutumista systemaattiseen kehitystyöhön.

Kehittäminen vaatii aikaa, osaamista ja halua oppia puhumaan mielenterveydestä. Panostus kannattaa, sillä mielen hyvinvoinnista hyötyy koko työyhteisö, asiakkaat ja yhteiskunta.

Mikä on ratkaisevinta prosessin onnistumisessa?

Tärkeää on, että kehittäminen lähtee aidosti työpaikan tilanteesta käsin. Siten löydetään ajankohtaisimmat kehittämisen kohteet. Kun johto sitoutuu kehittämiseen ja siihen otetaan mukaan laajasti eri tahoja ja henkilöstöä, on onnistumisen avaimet käsissä. Tärkeää on tietenkin toteuttaa toimia käytännössä, ja tässä usein on hyvä lähteä pienistä toimista.  Arjen käytännöillä on suuri vaikutus ihmisten hyvinvointiin työpaikoilla. Monilla työpaikoilla on merkkiprosessin myötä panostettu työyhteisötaitoihin, lisätty yhteisöllisyyttä ja myönteistä keskustelua työstä ja aikaansaannoksista.

Millaisia oivalluksia työpaikoilla on tehty?

Aivan ihania ja innovatiivisiakin ideoita! Koulutuksissa ja tilaisuuksissa on pohdittu omaa toimintaa työyhteisön jäsenenä. Nämä oivallukset ovat tärkeitä, sillä jokainen vaikuttaa omalla toiminnallaan myös kollegoiden hyvinvointiin. Yhteiset aktiviteetit, tilaisuudet lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä tukee psykologista turvallisuutta ja vähentää työyksinäisyyttä.

Oivallus voi olla myös, että nähdään, että työpaikalla on paljon toimivia ja mielen hyvinvointia tukevia asioita.  Ymmärretään, että hyviä asioita tehdään paljon. Silloin riittääkin, että huolehditaan nykyisistä käytännöistä.

Miten mielenterveyttä voidaan tukea johtamisella?

Mielenterveyttä tukeva johtaminen lähtee johdon sitoutumisesta ja hyvästä esihenkilötyöstä. Esihenkilöiden osaamista on merkkiorganisaatioissa vahvistettu esimerkiksi koulutuksilla ja esihenkilötapaamisilla. Organisaatioissa kannustetaan nostamaan ongelmat rohkeasti esille heti niiden ilmaannuttua ja aktivoidaan varhaisen välittämisen keskusteluihin. Myös johtamisen selkeät rakenteet ovat osa hyvää arkea.

Miten työpaikan rakenteilla voidaan tukea mielen hyvinvointia?

Riittävä selkeys työpaikalla tukee hyvinvoivaa mieltä. Jokaisella tulisi olla tiedossa niin yhteiset kuin henkilökohtaiset tavoitteet. Samalla tulee varmistaa vaikutusmahdollisuudet työhön ja siinä kehittymiseen. Selkeyttä tukee se, että uusille työntekijöille ja uuteen tehtävään organisaation sisällä siirtyville tehdään aina dokumentoitu perehdytyssuunnitelma, jonka etenemistä seurataan.

Haastaviinkin tilanteisiin kannattaa luoda selkeyttä.

Miten nuoret työntekijät kannattaa huomioida?

Parhaimmillaan nuorten työntekijöiden huomioiminen on osa strategista työkykyjohtamista. Perehdytystä ja uusien työntekijöiden vastaanottoa voi kehittää monin tavoin. Hyvän mielen työpaikka -merkkiprosessin yhteydessä on tunnistettu esimerkiksi työkummien ja esihenkilöiden aktiivinen rooli palautekulttuurin rakentamisessa. Se on lisännyt työntekijöiden kokemusta siitä, että heidän työtään seurataan ja arvostetaan. Palautteenanto nähdään rohkaisevana ja työn merkityksellisyyttä vahvistavana tekijänä. Työelämätaitoja ja itseluottamusta työssä voi vahvistaa tuen ja palautteen avulla, parhaimmillaan tässä on mukana koko työyhteisö.

Hyvän mielen työpaikka® -merkin saaneiden organisaatioiden kokemuksia

”Hyvän mielen työpaikka ®-merkki on ollut tärkeä kannustin ja konkreettinen työkalu, joka on ohjannut meitä tarkastelemaan mielenterveyden johtamista systemaattisesti. Se on auttanut tunnistamaan vahvuuksia ja kehityskohteita, sekä ohjannut meitä toteuttamaan toimenpiteitä, joilla mielenterveyttä voidaan edistää entistä paremmin.”

”Olemme vahvistaneet organisaatiokulttuuria, jossa avoin keskustelu, luottamus ja yhteistyö ovat keskiössä.”

”Saatiin jatkettua toivottua keskustelukulttuuria ja vahvistettua dialogisuutta. Tämä vaatii jatkuvaa opettelua ja päivittämistä.”

”Yhteisöllisyys on mielenterveyden näkymätön voimavara.”