Maahanmuuttajat mielenterveystaitoja oppimassa – ”Pelkäsin etukäteen mielenterveydestä puhumista”
Viimeisenä päivänä osallistujat kertoivat, että vaikka he olivat kotouttamiskursseilla oppineet Suomen elämästä ja Suomessa elämisestä, mielenterveyden asioista ei ollut aiemmin puhuttu.
”Pelkäsin etukäteen mielenterveydestä puhumista”
Turkin kautta Syyriasta kiintiöpakolaisena saapuneelle Hussien Eidille avautui uusia näkökulmia.
”Ensin aihe tuntui vaikealta. Etukäteen pelkäsin mielenterveydestä puhumista, kun ajattelin, että puhutaan sairaudesta. Se oli turha pelko. Moni asia selkiytyi päivien aikana. Keskustelut ja toisten osallistujien kommentit, vahvistivat koulutuksen perusajatusta. Käsitteitä tuli ymmärrettyä toisin sen kautta. Ennakkoluulot karisivat.”
”Ikävä kyllä meilläpäin ei puhuta lähes ollenkaan mielenterveydestä. Ihmiset välttelevät siitä puhumista, ja torjuntaakin on. Jopa koulutusaloista vain harva valitsee psykologian”, kertoo Eid.
Syyrialainen Hussien Eid kolmantena vasemmalta.
”Kriisit oli kuitenkin innostava ja kiinnostava aihe. En ollut aiemmin ajatellut esimerkiksi eri elämänvaiheita kriiseinä, enkä myöskään sitä, miten eri ikäisten näkökulmat voivat poiketa toisistaan siinä, miten kriisejä tulkitaan tai käsitellään. Vaikka kriisi vaikuttaisi kielteisesti lapsiin ja nuoriin ja heidän vointiinsa, aikuiset eivät välttämättä näe asioita kuten he.”
Oivallus tunnetaitojen merkityksestä
Alunperin baghdadilaisen journalisti Hashem Alzeyadin mukaan päivien aikana saatu tieto muutti monen suhtautumista mielenterveyteen.
”Vaikka kurssi on ollut tiivis ja lyhyt, uusi tieto ja tapa, jolla asioita käsiteltiin, on opettanut toimimaan ja käsittelemään asioita eri tavalla. Esimerkiksi kriiseihin voi suhtautua ja käsitellä niitä positiivisella mielellä, ja näin mahdollisesti selviytyä paremmin. Ratkaisevaa on se, miten itse toimii vastoinkäymisten ja haasteiden kanssa, ja miten itse vaikuttaa mielenterveyden kohentamiseen.”
Osallistujat pohtivat yhdessä, kuinka tunnetaitojen käsittely päivien aikana toi eväitä toisten reaktioiden ja tunteiden ymmärtämiseen.
Alzeyadi ymmärsi kurssilla tunnetaitojen merkityksen.
”Olemme kaikki erilaisia, ja tunnemme ja tulkitsemme ja ilmaisemme asioita eri tavalla. Kun osaamme toimia ja käsitellä tunteita oikein, selviydymme paremmin ja vähemmällä haitalla tilanteista. Voimme tehdä oikeita päätöksiä ja ihminen välttyy ikäviltä seuraamuksilta, verrattuna siihen, että reagoidaan äkillisesti ja harkitsematta tunteella.”
Lisätarvetta hyväksymisen taitojen oppimiselle
Entä jäivätkö osallistujat kaipaamaan jotain aihetta?
”Haluaisimme oppia vielä lisää suomalaisesta yhteiskunnasta ja suomalaisuudesta: siitä, mistä täällä pidetään, mitä inhotaan, mitä täytyy tietää tullakseen paremmin toimeen yhteiskunnassa.”
”Oppimisen tarvetta olisi myös toisten hyväksymisen taidoissa. Niitä taitoja tarvittaisiin niin maahanmuuttajien keskuudessa kuin suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä.”
Koulutuksen vetäjä, Forssan Seudun Mielenterveysseuran koordinaattori Ilari Kokko kiitteli keskustelevaa ryhmää.
”Tämä on ollut itsellenikin myönteinen kokemus, vaikka etukäteen mietitytti, toimisivatko asiat samalla tavalla kuin suomenkielisten kanssa. Luottamuksellinen ilmapiiri rakentui kuitenkin jo ensimmäisen päivän aikana.”
”Ilahduttavasti on keskusteltu omakohtaisista kokemuksista ja tunteista, helpommin kuin suomalaisten kanssa. Välillä on puhuttu todella syvällisesti asiaa ja tehtiin mahtavia huomioita. Mielenterveyden käsitteen määrittelyssä alussa tosin meni vähän kauemmin. Sitä on katsottu monista tulokulmista, ja puhuttu siitä, miten erityyppiset asiat vaikuttavat mielenterveyteen.”
Sodan jälkeen mielenterveys jälleenrakennuksen ykköskohteeksi
Puhetta arabiasta suomeksi ja toiseen suuntaan tulkkasi turkulainen Kais Zaya. Kaksikielisyyden johdosta kurssiaika suurin piirtein tuplaantui.
”Keskusteleminen live-tulkkauksessa on ollut hidasta, vaikka meillä on ollut todella taitava tulkki. Kolme tuntia todellakin venyi kuudeksi,” totesi Ilari Kokko.
Arabiankielisen Mielenterveyden ensiapu -koulutuksen maahanmuuttajille järjestivät Forssan Seudun Mielenterveysseura ja Forssan Seudun Hyvinvointikuntayhtymä. Ryhmä koottiin niin, että osallistujat ymmärsivät toisiaan ja selvittiin yhdellä tulkilla.
Kaikkien osallistujien mielestä kannatti lähteä mukaan. Heidän mielestään ensiapu ei kuitenkaan kuvannut parhaiten kurssin sisältöjä.
”Ensiapua ei ole tällä kurssilla opittu, enkä yhdistäisi edelleenkään mielenterveyttä ensiapuun. Sen sijaan puhuttiin vastoinkäymisistä, vaikeuksista, niiden kanssa toimimisesta ja mielenterveyden haasteista.”
Ilari Kokon mielestä mielenterveydestä voitaisiin puhua kansalaistaitokoulutuksena.
Hussien Eid näkisi mielenterveyden koulutuksille vielä suuremman tarpeen kotimaassaan Syyriassa kuin Suomessa.
”Sodan jälkeen kuuluisi korjata ihmistä ja hänen mielenterveyttään ennen mitään muuta jälleenrakennusta!”
Mielenterveyden ensiapu -koulutuksen kävi 20 000 osallistujaa 2017–18
Mielenterveyden ensiapu -koulutuksen tavoitteena on lisätä osallistujien tietämystä mielenterveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, rohkaista näitä huolehtimaan omasta ja läheisten mielenterveydestä. Muun muassa mielenterveyden suoja- ja riskitekijät, tunteet ja tunnetaidot, elämän kriisit ja taidot selviytyä vastoinkäymisistä, ihmissuhteet ja vuorovaikutus kuuluivat ohjelmaan.
MTEA®-koulutukset ovat MIELI ry:n järjestämiä kansalaistaitokoulutuksia. Näitä järjestettiin Sipilän hallituksen Terveyden ja hyvinvoinnin kärkihankkeen osahankkeessa Mielenterveys kuuluu kaikille 2017–2018, jonka aikana koulutus järjestettiin yli 20 000 kansalaiselle ja ammattilaiselle. Koulutuksia on toteutettu kaikkiaan 49 hankekumppanin; sairaanhoitopiirien, kuntien, kriisikeskusten ja paikallisten järjestöjen kanssa.
Teksti ja kuvat: Ellen Tuomaala
Sivua muokattu 15.9.2023