Ville Merinen: ”Nuorena kaipasin tyttöystävää ja syvällisiä keskusteluja”
Ville ”Terapeuttiville” Merinen oli haastateltavana Mielen puolikkaat -podcastissa. Podcastia voi kuunnella Spotifyssa, Apple Podcastsissa, ja Soundcloudissa (linkit avautuvat uusiin välilehtiin). Jakson tekstivastine löytyy MIELI ry:n sivuilta.
Olen aina ollut tosi kiinnostunut keskusteluista. Olin äidin poika, ja äiti oli pitkiä aikoja kotona, kun olin kouluikäinen. Kun tulin koulusta, juttelimme paljon. Jo lukioikäisenä sanottiin, että tuo Ville on tuollainen huolehtija. Se on voimakkaasti persoonassani.
Lukion jälkeen opiskelin sairaanhoitajaksi ja menin töihin nuorisopsykiatrialle. Opiskelin psykoterapeutiksi niin nuorena kuin pystyin. Aluksi tuntui, että olin alalla friikki nuori, olen vieläpä psykoanalyyttinen terapeutti. Koulutuspäivillä 50−60-vuotiaiden kanssa en tuntenut oloani kotoisaksi. Kun muutin Kuopiosta Tampereelle, löysin samanhenkisiä terapeutteja, joista tuli ystäviäni.
Olen aina pelannut paljon ja viettänyt aikaa muun muassa Twitchissä. Kerran minulle tuli mieleen, että perustan mielenterveyslivestriimin pelialustalle. Sen nimi oli terapeutti, ja se menestyi heti tosi hyvin. Puolentoista vuoden ajan striimasin päivätyön lisäksi 30 tuntia viikossa. Sitten aloitin TikTokin ja pum! Sen jälkeen monet ovat tienneet, mitä se Ville tekee.
Nuoret hakevat videoista konkreettista apua
Teen TikTokiin, Instagramiin ja Facebookiin yksinkertaisia videoita esimerkiksi sosiaalisesta jännityksestä, ahdistuksesta ja masennuksesta. Videoissa voidaan myös pohtia, millaisista ongelmista saatat kärsiä aikuisena, jos vanhempasi ovat alkoholiriippuvaisia tai muuta syvällisempää.
Suosituimpia ovat kikat: Jos teet näin, niin sinua ei ahdista, kuten hengitysharjoitukset tai jääpalat käteen -vinkki. Monikaan ei tiennyt, että jos istuu paikallaan ja kiinnittää silmät yhteen pisteeseen, niin ahdistus lievittyy. Nuoret tykkäävät konkretiasta ja tietenkin huumorista.
Nuorilta tulee satoja yksityisviestejä päivässä ja kommentteja moninkertainen määrä. Ne ovat konkreettisia avunhuutoja. He kysyvät suoraan neuvoja, kertovat hankalista tilanteista parisuhteessa, ihan kuten terapiassa. Nykyään vastaan monesti ääniviestillä, koska se on nopeampi tapa. Suoria ohjeita ei tietenkään voi antaa, mutta rohkaisen miettimään asioita.
Jatkuva online-tila maailman huoliin kuormittaa
Kun minulla oli nuorena hankalaa, kaipasin tyttöystävää. En ollut kovin rohkea ennen kuin tapasin kumppanini. Sen lisäksi kaipasin hyviä keskusteluja ystävien kanssa. Minulla oli hyviä kavereita, mutta emme jutelleet syvällisistä, jos emme olleet vähän kaljoissa.
Muistan myös ne aikuiset, jotka ovat kohdanneet minut ja sanoneet koulussa jotain lohduttavaa. Kun olin viidennellä, isäni oli vuoden töissä ulkomailla. Opettajani huomasi, että olin aika ajoin surullinen. Kerran käytävällä hän sanoi ’sulla taitaa olla ikävä sun isääsi’. Herkistyin tosi paljon ja opettaja lohdutti, että kyllä se isä sieltä kohta tulee takaisin. Se auttoi todella paljon.
Lukiossa katsoimme historian tunnilla WTC-torneihin törmääviä lentokoneita. Oli tärkeää, että Ritva-opettaja sanoi meille, että onpa inhottava juttu, mutta se on toisella puolella maapalloa. Se ei suoraan vaikuta meidän elämään juuri nyt.
”Nuorilta tulee satoja yksityisviestejä päivässä ja kommentteja moninkertainen määrä. Ne ovat konkreettisia avunhuutoja.”
Nykynuorten mieliä rassaa todella paljon se, että ollaan koko ajan online-tilassa maailman huoliin. Kuka sanoo TikTok-liven seuraajalle, joka katsoo Ukrainasta livevideoita koko ajan, että ’hei, tuonne on pitkä matka ja perhe voi auttaa lähettämällä rahaa, mutta muuten se ei vaikuta sinun huomiseen koulupäivääsi’. Mitä se ylipäätään tekee nuoren mielelle, kun he katsovat koko ajan aivoja aktivoivia sisältöjä? Ei ole ihme, että paikallaan oleminen ahdistaa ja on vaikea keskittyä.
Viime aikoina olen itsekin vähentänyt somen katsomista työajan ulkopuolella. On tehnyt tosi hyvää, että iltaisin rentoudun lukemalla kirjaa tai katsomalla televisiota.
Pojille ja miehille enemmän kohdistettuja palveluja
Ajattelen, että miehet ja pojat kaipaavat miesten ja poikien palveluita. Heillä on erilainen tapa jutella asioista. Tässä ajassa osalla voi olla sellainen olo, ettei saa kertoa omista mielipiteistään. Miesten ja poikien on vaikea löytää miesroolimalleja ja siksi äärimmäiset esimerkit trendaavat, kuten Adrew Tate.
Jos haluaa luoda keskusteluyhteyttä poikiin, ei kannata luoda vastakkainasettelua, se ei auta. Täytyy tarjota mahdollisuutta siihen, että jutellaan sinun tavallasi.
Minulle iso roolimalli on ollut oma isäni. Esimerkiksi työasioissa, miten puhua ja millainen asenne pitää olla. Terapian puolella olen aina fanittanut Sigmund Freudia. Hänen kirjoituksensa ovat nykymittapuulla melko sekavia, mutta Freudilla oli loputon kiinnostus ihmiseen.
”Nuori, kaikki menee lopulta hyvin”
Itse olen selviytynyt vaikeista ajoista sillä, että olen ollut aina tosi avoin kaikille fiiliksille. Viimeisin iso vastoinkäyminen oli se, kun äitini sairastui viime vuonna aggressiiviseen syöpään. Hoidot ovat olleet tosi rankat ja olen ollut paljon äidin tukena.
En yritä hallita tilanteita, yritän luottaa siihen, että ihmisen mieli pystyy käsittelemään haasteellisia asioita.
Ajattelen monessa tilanteessa, että tämä kuuluu elämään. Juttelen tosi paljon, lepään ja urheilen, otan vastaan. En yritä hallita tilanteita, yritän luottaa siihen, että ihmisen mieli pystyy käsittelemään automaattisesti haasteellisia asioita. Se on vähän sama kuin haava tulee käteen ja alkaa pikkuhiljaa paranemaan, kunhan vain malttaa antaa sille aikaa.
Lapsilleni haluaisin jättää keskiverron maailman ja elämän. Kaikkea ei tarvitse tehdä maksimaalisesti vaan riittää, että elää tavallista elämää. Ihminen hakee nykyään äärimmäisyyksiä kaikesta, mutta lopulta tärkeitä asioita ovat turvallisuus ja ihmissuhteet. Ei tarvitse pyrkiä olemaan mikään spesiaalihenkilö.
Nuorille haluaisin sanoa, että kaikki tulee menemään vielä ihan hyvin. Nuorena on välillä massiivisen huolestunut, voi huonosti ja on suunta hukassa. Niin oli minullakin, mutta aivot rauhoittuvat hiljalleen.”
MIELI ry:n Nuorten hyvinvointiohjelmassa kaksi tärkeintä näkökulmaa nuoren kannalta ovat mielestäni Kasvurauhaa tukeva koulujärjestelmä ja Mielekäs arki.
Nuoren ei kuulu tietää välttämättä vielä lukiossakaan, mitä hän haluaa tulevaisuudessa tehdä. En minä ainakaan tiennyt. Jotkut harvat tietävät heti. Annetaan nuorille laaja-alainen mahdollisuus tutkailla asioita ja opiskella yleisesti juttuja. Lisäisin kouluissa myös oppia mielen toiminnasta ja siitä, mikä siihen auttaa.
Mielekkäällä arjella tarkoitan muun muassa sitä, että nuorilla olisi paljon sosiaalisia ympäristöjä. Vapaa-ajalle toivoisin nuorille myös toisaalta huolettomuutta, toisaalta rajoja. Myös vaatimuksia siitä, mitä kuuluu tehdä, että voi itse hyvin. Moni harrastaa esimerkiksi urheilua näyttääkseen hyvältä, mutta urheilu on tärkeää siksi, että mielenterveys voi paremmin, kun liikkuu.
Mietin paljon, miten mielenterveyskriisi saadaan kääntymään. Nyt ei tehdä kaikkea oikein, koska kriisi pahenee koko ajan. Jossain mättää.
Kuka? Terapeuttiville eli Ville Merinen
Ikä: 38
Perhe: Vaimo ja kaksi lasta
Asuinpaikka: Pirkkala, Tampere
Ammatti: Psykoterapeutti
Harrastukset: Kuntosali, brasilialainen jujutsu
Sivua muokattu 26.9.2024
