Kategoriat: Artikkelit

Tukea opiskelijoiden mielen hyvinvointiin

Opiskelijoiden mieltä voivat kuormittaa opiskeluun liittyvät aikapaineet, valmistuminen, tuleva työtilanne ja toimeentulo sekä opinnoissa suoriutuminen ylipäänsä.

MIELI ry:n asiantuntija Marja Snellman-Aittola kertoo, miten jaksamista voi tukea oppilaitoksissa ja kotona. Mikä auttaa opiskelijaa jaksamaan ja miten esimerkiksi nepsy-opiskelijat tuntisivat onnistuvansa ja pärjäävänsä?

Millaista tukea opiskelijat kaipaisivat mielenterveytensä tueksi opettajilta?

Opiskelijan jaksamista tutkitusti tukee opettajan myönteinen ja kannustava vuorovaikutus ja kiinnostus opiskelijasta. Opiskelijoille on merkityksellistä, että opettaja välillä kysyy: ”Mitä kuuluu?” ja aidosti kuuntelee ja kuulee, mitä opiskelija vastaa. Opiskelupaineissa opettajan viesti siitä, että riittävän hyvä on tarpeeksi, auttaa myös opiskelijaa asettamaan itselleen kohtuullisempia vaatimuksia sekä vaalimaan itsemyötätuntoa. Eikä koskaan voi liikaa painottaa sitä, miten suuri vaikutus on opettajan kannustuksella, rohkaisulla ja rakentavalla palautteella.

Miten oppilaitoksessa voidaan tukea opiskelijan mielen hyvinvointia?

Oppilaitoksessa yksi keskeinen keino tukea opiskelijan mielen hyvinvointia on panostaa siihen, että jokainen tuntee kuuluvansa porukkaan. On tärkeää tukea opiskelijoiden tutustumista toisiinsa ja vahvistaa heidän tunne- ja vuorovaikutustaitojaan. Tämä on kaikkien oppilaitoksessa työskentelevien tehtävä. Esimerkiksi pienet ohjatut keskusteluhetket oppitunneilla, opettaja- tai ohjaajajohtoisesti jaetut ryhmät, tutortoiminta, ryhmän tutustumista tukevat harjoitteet tai opiskelijavetoinen kahvilatoiminta edesauttavat toisiin tutustumista ja lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Usein myös oppilaitoksen rakenteiden tarkastelu kannattaa. Mahdollisuudet rakentaa pysyviä pienryhmiä esimerkiksi yhden kurssin ajaksi, mahdollistaa aidosti toiseen tutustuminen. On hyvä muistaa, että yhteenkuuluvuuden tunne tutkitusti lisää mielen hyvinvointia, mutta sen lisäksi myös opinnoissa pysymistä, opiskelumotivaatiota ja menestystä opinnoissa. Siksi tähän pitää kiinnittää huomiota myös oppilaitoksen johdon tasolla.

Millaiset arkiset keinot auttavat opiskelijoita jaksamaan paremmin?

Jokaisen meistä tarvitsee päivittäin riittävästi unta ja lepoa, säännöllisesti ruokaa, sosiaalista vuorovaikutusta, liikuntaa ja rentoutumista. Jos jokin osa-alue puuttuu tai on jatkuvasti huonolla tolalla, se vaikuttaa väistämättä jaksamiseemme ja mielenterveyteemme. Onneksi nämä ovat asioita, joihin usein pystymme itse vaikuttamaan. Joskus jo pienetkin muutokset rutiineihin voivat lisätä voimavaroja.

Haasteiden ja kuormituksen keskellä on hyvä löytää erilaisia selviytymiskeinoja ja hyvinvointia vahvistavia tapoja purkaa kuormitusta. Onko kenties liikunta ja ystävien kanssa keskustelu ominainen tapa latautua? Vai toimiiko itselle parhaiten rauhoittuminen ja hiljentyminen? Joku puolestaan palautuu parhaiden luovuuden, tanssin, kuvataiteen tai musiikin parissa. Näiden lisäksi opiskelijoita voivat helpottaa yhteiset keskustelut palautumiseen, voimavaroihin, kuormitukseen ja ahdistukseen liittyen. On huojentavaa huomata, ettei ole omien tuntemusten kanssa yksin, ja saada vinkkejä siitä, mikä auttaa muita selviytymään.

Miten neuropsykiatriset haasteet lisäävät mielen kuormitusta opiskelijoilla?

Moni neuropsykiatrisia piirteitä omaava opiskelija joutuu pinnistelemään monissa tilanteissa huomattavasti neurotyypillisiä enemmän. Opiskelija saa lisäksi usein paljon negatiivista palautetta niin oppilaitoksesta, vertaisiltaan kuin lähipiiristäänkin, koska asiat eivät suju odotetusti. Haastetta voi olla mm. oman toiminnan ohjauksessa, tarkkaavuuden suuntaamisessa keskeisiin asioihin, moniosaisten ohjeiden ymmärtämisessä, arkielämän ja opintojen organisoinnissa ja ajan hahmottamisessa. Lisäksi erilaiset sosiaaliset tilanteet ja aistiärsykkeet voivat olla osalle varsin kuormittavia. Opiskelijalle voi itselleen tulla kokemus siitä, ettei pysty tai pärjää, vaikka joutuukin monessa tilanteessa ponnistelemaan vertaisiaan enemmän. Nämä kaikki puolestaan kuormittavat mieltä. Mielenterveyden häiriöt ovatkin yliedustettuina monilla neuropsykiatrisia piirteitä omaavilla opiskelijoilla.

Miten nepsy-opiskelijan kokemaa kuormitusta voi lieventää?

Jokainen tarvitsee onnistumisen kokemuksia, positiivista palautetta ja pystyvyyden tunnetta. Kannustus ja yrittämistenkin huomaaminen luo toivoa ja innostaa eteenpäin. Nepsy-opiskelija voi tarvita joissain käytännön asioissa enemmän tukea tai ohjausta ja sillä voi olla merkittävä vaikutus kuormituksen vähentämisessä ja pystyvyyden tunteen vahvistamisessa.

Nepsy-opiskelijaa voivat auttaa esimerkiksi:

• puhelimen muistutustoiminto ajanhallinan apuna
• selkeät ohjeet
• tavoitteiden pilkkominen pienempiin osiin
• opintojen mukauttaminen.

Opiskelijan kanssa on hyvä myös yhdessä keskustella, millaiset asiat nostavat kuormitusta ja millaisilla keinoilla kuormitusta voidaan madaltaa oppilaitosympäristössä ja miten opiskelija voi tehdä sitä itse. Keskeistä on, että kaikilla opiskelijoita kohtaavilla ammattilaisille olisi tietoa ja ymmärrystä neuropsykiatrisista haasteista ja niissä tukemisesta.

Milloin opiskelijan kannattaa hakea ammattilaisen apua kuormittavassa tilanteessa? Mistä tunnistaa vaikeamman tilanteen?

On luonnollista, että opinnot voivat aiheuttaa välillä ahdistuksen, riittämättömyyden tai turhautumisen tunteita.  Apua ja tukea voi ja kannattaa kuitenkin hakea silloin, kun oma oppiminen, jaksaminen tai mielenterveys huolestuttaa. Esimerkiksi jos huomaa, että opintojen takia nukkuminen toistuvasti häiriintyy, tai mikään ei innosta. Jos kokee, ettei palaudu kuormituksesta tai ahdistuksen tunteet kestävät yhtäjaksoisesti useamman viikon, kannattaa hakea apua opiskeluterveydenhuollosta.

Mikä mielestäsi lisää opiskelijoiden kuormitusta vaikkapa 10 vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna?

Yhteiskunta on muuttunut yhä suorituskeskeisemmäksi. Vaatimukset itseohjautuvuuteen ovat kasvaneet ja aikaistuneet. Se puolestaan haastaa osalla selviytymistä. Vaatimustasot ovat nousseet ja tietoa on saatavilla eri lähteistä valtavasti enemmän kuin aiemmin. Erilaiset opiskeluun liittyvät uudistukset ovat aiheuttaneet yhteisöllisyyden vähentymistä, vaihtuvia ryhmiä ja vaihtuvia aikuisia. Tämä haastaa turvallisuuden tunnetta ja opintoihin kiinnittymistä jo huomattavasti varhaisemmassa vaiheessa kuin aiemmin. Myös ympäröivä maailma on muuttunut. Erilaiset kriisit, kuten korona, ympäristökriisi ja sota ravistelevat turvallisuuden tunnetta ja kuormittavat mieltä. Tietoa ja tunteisiin vetoavaa materiaalia erilaisista kriiseistä, kuten nyt kouluampumisesta, tulvii eri lähteistä. On selvää, että se kuormittaa.

Miten nuoren opiskelijan vanhemmat ja lähipiiri voivat tukea ja auttaa opiskelijaa jaksamaan?

Opiskelijat toivovat, että heidän kuulumisistaan oltaisiin kiinnostuneita kokonaisvaltaisemmin, eikä pelkästään siitä, miten opinnot edistyvät. Läsnäolo ja kuunteleminen ovat tärkeitä. Tärkeää on myös inhimillisyyden ja ymmärryksen viestiminen. Joskus väsyttää ja uuvuttaa ja silloin on lupa höllätä.

Ihmisen arvo ja mitta ei ole se, kuinka hyvin pärjää ja millaisia suorituksia saa. Jotkut opiskelijat tarvitsevat ennen kaikkea viestiä siitä, että välillä saa ja pitää höllätä. Toisia auttaa tsemppaus, kannustus tai konkreettinen tuki. Lähipiirin muistutukset arjen perusasioiden, kuten riittävän unen ihmeitä tekevästä voimasta voi olla tervetullutta. Vanhempien ja lähipiirin ymmärrys ja tuki opinnoissa voi olla kultaakin kalliimpi.

Asiantuntijan vinkkilista opiskelijalle

Yksikin keskustelu voi auttaa

Kuukausilahjoittajana olet mukana vahvistamassa Suomessa asuvien mielenterveyttä, ehkäisemässä mielenterveyden ongelmia ja tarjoamassa tukea vaikeissa elämäntilanteissa. Kiitos, kun autat.

Sivua muokattu 21.11.2024