Yhä useampi meistä on ahdistunut – miksi?
MIELI ry:n asiantuntijapsykologi Outi Mäkisen mukaan ahdistuneisuus näyttäisi tutkimusten mukaan lisääntyneen. Sekä sairauspoissaolojen määrä että nuorten itse raportoima ahdistuneisuuden kokemus ovat kasvussa. Osittain asiaa voi selittää muutos diagnosoinnissa.
– Ahdistuneisuus tunnistetaan paremmin ja siihen myös osataan hakea apua, Mäkinen pohtii.
Viimeaikaiset tapahtumat kuormittavat monen mieltä. Mäkinen mainitsee kolme asiaa, jotka ainakin osaltaan vaikuttavat mielialaan: koronapandemia, maailmanpoliittinen tilanne ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa sekä ilmastokriisi.
Syitä voi etsiä myös länsimaisesta elämäntavasta ja sen muuttumisesta. Elämän tahti on yhä hektisempää, digitaalinen maailma vyöryy laitteilta elämäämme ja vie tilaa vaikkapa liikkumiselta ja lähisuhteilta. Nukkumisen ja terveellisen syömisen merkitys unohtuu helposti.
On hyvä myös miettiä, millaista mallia aikuiset näyttävät nuorille. Onko elämän tarkoitus olla mahdollisimman menestyvä ja suosittu vai onko joku muu arvokkaampaa, Mäkinen kysyy.
Taustalla usein vaikeita kokemuksia
Mäkisen mukaan monenlaiset vaikeat elämänkokemukset voivat vaikuttaa ahdistuneisuushäiriön syntyyn. Lasten ja nuorten elämässä tällainen kokemus voi olla esimerkiksi kiusatuksi tuleminen. Kiusaamisen kokemus voi vaikuttaa itsetuntoon ja ihmissuhteisiin, ja sillä voi olla kauaskantoisia seurauksia. Ahdistuneisuushäiriössä sosiaalisten tilanteiden välttely voi olla kiusatuksi tulleen keino varmistaa, että tuntemus ei pahene.
– Välttämällä sosiaalisia tilanteita voi sokeutua sille, että elämä voisi olla toisenlaista. Siihen voisi kuulua ystäviä ja se voisi olla paljon rikkaampaa, Mäkinen avaa.
Aikuisen elämässä ahdistuneisuushäiriön syntyyn voivat vaikuttaa esimerkiksi traumaattiset kokemukset, työttömyys, ero ja taloudelliset vaikeudet tai läheisen äkillinen menettäminen. Myös altistavilla perinnöllisillä tekijöillä, synnynnäisellä temperamentilla tai persoonallisuuden piirteillä voi olla vaikutusta.
Yleisempää naisilla ja tytöillä
Kun puhutaan ahdistuneisuuden yleistymisestä, huomio kiinnittyy nuoriin. Erityisesti nuoria tyttöjä ahdistaa: viimeisimmän, vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan nuorten tyttöjen ahdistuneisuus on noussut neljässä vuodessa 15 prosenttiyksikköä. Tyttöjen ja poikien välinen ero on huomattava: pojista ahdistuneisuutta raportoi kyselyssä alle 10 prosenttia kun tytöillä luku on 35 prosenttia.
Syitä eroihin ei täysin tunneta, mutta Mäkinen pohtii tyttöjen elämään liittyvien paineiden merkitystä.
– Sosiaalisen median vaikutus tyttöjen kokemiin ulkonäköpaineisiin voi olla yksi mahdollinen selitys.
Ahdistuneisuus on kaikissa ikäluokissa naisilla yleisempää kuin miehillä. Syitä on Mäkisen mukaan haettu aivojen biokemiasta, kortisolin erityksestä ja hormonaalisista tekijöistä. Sosiaaliseen sukupuoleen liittyvät esimerkiksi naisten kokema suurempi lähisuhdeväkivallan määrä sekä erot kasvatuksessa.
Ahdistusta vai ahdistuneisuushäiriötä
Ahdistus on tunne, joka kuuluu jokaisen ihmisen normaaliin elämään.
Ahdistuneisuushäiriössä ahdistuksen tunteet ovat voimakkaita ja pitkäkestoisia. Ne haittaavat arkista elämää ja heikentävät elämänlaatua.
Ahdistuneisuushäiriöitä on erityyppisiä:
- Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö on yleisin diagnoosi.
- Sosiaalisten tilanteiden pelko ja paniikkihäiriö kuuluvat myös ahdistuneisuushäiriöihin.
- Pakko-oireet ovat tapa hallita ahdistuneisuutta. Ne voivat aiheuttaa esimerkiksi välttelykäyttäytymistä, mikä itsessään pahentaa oireita.
- Halu vahingoittaa itseä on ahdistuneisuushäiriössä mahdollinen oire, ja esimerkiksi viiltely on yksi ahdistuneisuuden säätelykeino. Apua pitää hakea aina, jos tuntee halua vahingoittaa itseä tai on itsemurha-ajatuksia.
Tutkimuksissa on myös tunnistettu, että tyttöjen ja poikien vahvuudet sosioemotionaalisissa taidoissa ovat erilaisia. Poikien vahvuuksiksi on tunnistettu esimerkiksi suhtautuminen elämään ja jämäkkyys. Tytöillä vahvuuksina nähdään esimerkiksi tunnollisuus, moninaisuuden hyväksyminen ja empatia. Myös tällaiset erot voivat vaikuttaa mielenterveyteen ja ihmissuhteisiin. Kasvatuksella ja yhteiskunnalla on vaikutuksia sukupuolittuneisiin eroavaisuuksiin.
Aikuisen tuki on tarpeen, jos nuorta ahdistaa
Jos nuorta ahdistaa, aikuinen voi auttaa selviytymään tilanteesta. Tunnetaitojen vahvistaminen auttaa pärjäämään ahdistuksen kanssa. Olennaisinta on kuitenkin se, että aikuinen ei mitätöi nuoren tunteita tai jätä häntä selviytymään yksin.
Aikuisen ei pidä vähätellä tilannetta ja alkaa vertailla asiaa omaan nuoruuteensa. Sen sijaan aikuinen voi auttaa nuorta tunnistamaan tunteen ja kuunnella huolia aidosti. Ottaa hänet tosissaan, Mäkinen avaa.
On normaalia, että nuori reagoi kokemiinsa hankaluuksiin tai että tietyt asiat ahdistavat. Esimerkiksi ilmastokriisiin liittyvä ahdistuksen tunne on luonnollinen reaktio uhkaan. Myös kiusaamiseen tai nuoren kokemiin paineisiin tarvitaan aikuisen tukea ja keinoja selviytyä tilanteesta.
– Aikuisen tulee myös olla hereillä, jos nuori vetäytyy täysin kuoreensa ja eristäytyy ulkomaailmasta. Viimeistään silloin tarvitaan ammattiapua, ettei ahdistuneisuushäiriö pääse pahenemaan, Mäkinen kiteyttää.
Hyvinvoinnin perusasiat suojaavat
Jokaisen elämään voi osua ahdistuneisuudelle altistavia tilanteita, järkyttäviä kokemuksia, vaikeuksia ihmissuhteissa, pettymyksiä. Useimmiten ahdistunut olo menee ohi, kuten muutkin tunteet. Mikä siis suojaa ahdistuneisuudelta ja auttaa toipumaan vastoinkäymisistä?
Mäkinen nostaa ensimmäiseksi keinoksi Mielenterveyden kädestä tutut mielen hyvinvoinnin peruspilarit. Terveellinen ravinto, liikunta, uni, sosiaaliset suhteet ja mielekäs tekeminen auttavat säätelemään ahdistuksen tunteita ja ennaltaehkäisemään ahdistuneisuutta.
– Ahdistus on usein tosi fyysinen tunne. Se tuntuu kehossa esimerkiksi jännittyneisyytenä, punastumisena, sydämen hakkaamisena ja hikoiluna. Silloin yksinkertaiset, kehon reaktioita rauhoittavat keinot kuten uloshengityksen pidentäminen hetken aikaa tai kasvojen huuhtelu kylmällä vedellä voivat auttaa, Mäkinen vinkkaa.
Juttuun on psykologi Outi Mäkelän lisäksi haastateltu erityisasiantuntija Anniina Pesosta MIELI ry:stä.
KUVAT: Sini-Marja Niska
Ahdistusta voi lieventää ja ehkäistä ennalta
- Vuorovaikutus- ja tunnetaidot auttavat ahdistavien tunteiden kanssa pärjäämisessä ja ehkäisevät ahdistuneisuutta.
- Älä jää yksin. Ongelmista jutteleminen ja avun pyytäminen auttavat ahdistavissa tilanteissa.
- Puhu itsellesi lempeästi ja kannustavasti. Itsemyötätunto auttaa.
- Tue lasta myötätuntoisella suhtautumisella. Älä vähättele lapsen tunnetta.
- Auta lasta tunnetaitojen kehittämisessä. Opetelkaa taitoja yhdessä.
- Vala uskoa tulevaisuuteen. Elämä kantaa ja vaikean tilanteen jälkeen helpottaa. Mieti, mikä tuo sinulle toivoa.
- Vaali turvallisia ihmissuhteita. Ne tukevat resilienssiä ja auttavat selviytymään.
- Ota käyttöön Mielenterveyden käsi: hyvä ruoka, ihmissuhteet, riittävä uni ja liikunta sekä rentoutuminen suojaavat myös ahdistukselta.
- Kokeile hengitysharjoituksia ja kylmäaltistusta, kuten kasvojen valelua kylmällä vedellä.
Jokainen mieli tarvitsee lohtua
Maailman kriisien ja taloudellisen tilanteen myötä erityisesti kriisityön ja nuorten mielenterveystyön tarve on kasvanut. Lahjoittamalla autat ehkäisemään mielenterveyden ongelmia ja vahvistat kaikenikäisten mielenterveyttä Suomessa.
Sivua muokattu 18.6.2024
