Siirry sisältöön

Kiusaamista vastaan on työskenneltävä koulussa joka päivä

Kiusaamisen kitkemiseksi koulussa pitää olla aikaa ja tilaa elämän- ja mielenterveystaitojen harjoittelulle, joka päivä ja jokaisella luokka-asteella. Ja silloin, kun pinnan alla kuplii, siihen täytyy heti tarttua!", MIELI ry:n lasten ja nuorten työn päällikkö Anniina Pesonen sanoo.
Anniina Pesonen toimii MIELI ry:ssä lasten ja nuorten työn päällikkönä. Kuva: Pia Inberg.

Mitä vaikutuksia kiusaamisella voi olla mielenterveydelle?

Tiedämme, että lapsena koetulla henkisellä tai fyysisellä väkivallalla voi olla jopa pitkäaikaisia traumaattisia vaikutuksia mielenterveyteen aina aikuisuuteen asti. Siksi siihen, että lapsi tai nuori kokee tulleensa kiusatuksi pitää suhtautua aina vakavasti, eikä henkistä tai fyysistä väkivaltaa tule missään muodossa hyväksyä. 

Miksi koulussa edelleen kiusataan?

Lasten ja nuorten aivot ja sosiaaliset taidot kehittyvät tutkimusten mukaan aikuisuuden kynnykselle saakka. Koulutaipaleen alussa muun muassa pettymysten sietäminen, empatiakyky ja moraali kehittyvät hiljalleen iän ja yhdessäolon harjoittelun myötä. Nuoruusikään kuuluu voimakkaita tunnemyrskyjä, ajattelemattomuutta ja riskinottoa sekä syy- ja seuraussuhteiden taju heikkenee. Kun siis iso joukko lapsia ja nuoria laitetaan samaan tilaan, olisi absurdia ajatella, ettei syntyisi ristiriitoja. Lapsen ja nuoren elämässä voi olla myös vaikeita asioita, joita hän ei osaa käsitellä. Paha olo voi purkautua toisiin oppilaisiin. Koulu on tärkeä paikka harjoitella ristiriitojen ratkomista, myös empatiaa ja toisten huomioon ottamista.

Mitä päivittäisiä keinoja kouluissa on ehkäistä kiusaamista?

Kehittyvät lapset ja nuoret tarvitsevat jatkuvaa aikuisen ohjausta ja tukea vuorovaikutustaitojen opetteluun. Vahvistamalla lapsen mielenterveyttä ehkäistään myös kiusaamista. Kun opetellaan jo pienestä pitäen arvostamaan itseä, tunnistamaan tunteita ja toimimaan vahvojenkin tunteiden vallassa, tuetaan ja vahvistetaan mielenterveystaitoja.

Koulun aikuiset voivat auttaa oppimaan näitä arjen taitoja: kysymällä kuulumisia, keskustelemalla, antamalla myönteistä palautetta ja tunnistamalla jokaisessa piileviä vahvuuksia. Ristiriitatilanteita läpikäymällä voidaan oppia tunnistamaan syy-seuraussuhteita: miksi minä toimin näin? Miltä toisesta tuntui? Voisinko tehdä jotain toisin seuraavalla kerralla?

Jokaisessa koulussa tulisi olla yhtenäinen syrjinnän, väkivallan ja kiusaamisen vastainen suunnitelma. Johdolla on myös suuri merkitys siinä, millaisia asioita koulussa arvostetaan ja kuinka paljon annetaan tilaa ja aikaa esimerkiksi vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyyden rakentamiselle. 

Miten opettajan tai muu koulun aikuisen tulisi kiusaamistilanteessa toimia?

Kiusaamistilanteet ovat keskenään kovin erilaisia, mikä vaikuttaa niiden selvittämisen keinoihin. Kaikki lähtee kiusaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, missä koulun aikuisilla on suuri vastuu. Lähtökohtana sanoisin, että kun pinnan alla kuplii, siihen täytyy tarttua. Se palvelee oppimistakin paremmin kuin käsittelemättä jättäminen.

On myös muistettava, että pelkkä tilanteen selvittäminen ei riitä, vaan on jälkikäteen tarjottava tukea kaikille osapuolille, jotta heillä on mahdollisuus käsitellä tapahtunutta ja siihen liittyviä tunteita. Tulisi olla myös jälkihoidon suunnitelma ja varmistaa lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen tasapainoinen jatkuminen ja vahvistaa toiveikkuutta katkeruuden ja pelon sijaan. On muistettava kysyä, mitä nyt kuuluu?    

Kuva: Pia Ingberg

Mielenterveyden perusta rakennetaan jo lapsuudessa. Kun lapset oppivat mielenterveystaitoja, jotka suojaavat mieltä läpi elämän ja auttavat kohtaamaan kriisejä. Mielenterveystaitojen vahvistaminen ehkäisee yksinäisyyttä, koulukiusaamista ja syrjäytymistä.

Varmista, että jokainen lapsi tulee kuulluksi:

Lahjoita lasten ja nuorten mielenterveystyöhön

Sivua muokattu 27.11.2023

Ota yhteyttä

Anniina Pesonen

Erityisasiantuntija, Varhaiskasvatus ja koulut -yksikkö
+358 45 638 7122
etunimi.sukunimi@mieli.fi


Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: