Nuorten hyvinvointi turvaa tulevaisuuden yhteisöt
Kirjoittaja
Nuoruus on tärkeä elämänvaihe, jolle on oltava aikaa ja kasvurauhaa. Viime vuosien aikana olemme yhteiskuntana kuitenkin sysänneet nuorten harteille paljon kannettavaa. Opiskelu-uupumus, yksinäisyys ja mielenterveysoireilu, kuten masentuneisuus ja ahdistuneisuus ovat lisääntyneet. Nämä olivat näkyvissä jo ennen korona-ajan tuomia rajuja muutoksia normaaliinkanssakäymiseen. On sanomattakin selvää, että Venäjän hyökkäyssota ja kasvava taloudellinen epävarmuus eivät ole helpottaneet tilannetta.
Nuorten hyvinvointierot ovat kasvaneet. Osalla ongelmat kasautuvat ja siirtyvät ylisukupolvisesti, jolloin riski myös osattomuuden kokemukseen kasvaa. Nuorten pahoinvointi voi oireilla itsetuhoisuutena ja käytösongelmina, kuten väkivaltaisuutena. Nuorten palvelut ja hoitopolut tulee saada kuntoon, mutta tarvitaan myös entistä vaikuttavampaa ennaltaehkäisyä ja hyvinvoinnin vahvistamista. Tämän toteutumiseksi on tärkeää varmistaa, että nuorten arkiympäristöissä on riittävästi ammattitaitoisia aikuisia, joilla on aikaa ja osaamista kohdata nuoria. Myös näiden nuoria kohtaavien ja tukevien aikuisten hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta täytyy pitää huolta. Sitä kautta vaikutetaan myönteisesti myös nuorten hyvinvointiin.
Nuorisotyöntekijöillä keskeinen merkitys
Tänään alkavien Nuori2023 -päivien kynnyksellä on hyvä aika nostaa esiin nuorisotyön keskeistä asemaa nuorten kasvun tukemisessa. Nuorisotyöntekijät ovat avainasemassa mielenterveyden edistämisessä, sillä nuoruusikä on herkkää aikaa, jolloin nuoret kohtaavat monenlaisia haasteita ja paineita. Nuorisotyöntekijät ovat useille nuorille tärkeitä aikuisia, joillekin ehkä niitä merkityksellisimpiä, jotka auttavat heitä löytämään ratkaisuja ongelmiinsa ja tarjoavat tukea vaikeina hetkinä. Kuten nuorisotyöntekijä Miika Pasanen Vantaalta kiteytti MIELI ry:n haastattelussa: ”Joskus me olemme ainoita turvallisia aikuisia nuoren elämässä. Otamme ensimmäisinä vastaan nuoren huolen ja ohjaamme tämän palveluiden ääreen.”
Nuorisotyöntekijät ovat ensimmäisten joukossa tunnistamassa nuorten mielenterveysongelmia ja auttamassa heitä saamaan tukea.
Nuorisotyöntekijät ovat siis ensimmäisten joukossa tunnistamassa nuorten mielenterveysongelmia ja auttamassa heitä saamaan tarvitsemaansa tukea. Nuoriso-ohjaaja Niina Juola Kalajoelta puolestaan korostaa MIELI ry:lle nuorisotyöntekijöiden roolia nuorten rohkaisemisessa. ”Nuori tarvitsee tuekseen aikuisia, jotka auttavat näkemään toivoa ja saavat uskomaan, että vaikeudet ovat vain ohimeneviä vaiheita.” Nuorisotyöntekijät voivat tarjota nuorille positiivisia kokemuksia ja onnistumisen tunteita esimerkiksi erilaisten harrastusten tai vapaa-ajan toimintojen kautta, mikä voi auttaa vahvistamaan nuoren itsetuntoa ja mielenterveyttä.
Nuorten mielenterveys tarvitaan hallitusohjelmaan
Tänä keväänä koottavalla hallituksella on monia kiperiä kysymyksiä ratkottavana rajallisilla resursseilla. Päätökset eivät tule olemaan helppoja, mutta niissä täytyy katsoa pidemmän ajan kuin neljän vuoden hallituskauden vaikutuksia. Välttääksemme 1990-luvun laman aikana tehtyjen päätösten kauaskantoiset vaikutukset nuoriin, on nuorten hyvinvointi syytä sisällyttää hallitusohjelmaan omana kokonaisuutenaan. Valtakunnallinen MIELI ry:n Nuorten hyvinvointiohjelma vaatii rohkeita päätöksiä ja laadukasta toimeenpanoa, mutta siten voimme kehittää nuorten arkiympäristöjä ja niiden toimintakulttuuria mielenterveyttä edistäviksi ja mielenterveysongelmia ennaltaehkäiseviksi. Nuorisotyöntekijöiden mielenterveystaidot ovat tässä avainasemassa.
Siksi onkin erittäin tärkeää, että mielenterveyden vahvistaminen otetaan läpileikkaavaksi teemaksi valtakunnalliseen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan. Tässä prosessissa täytyy kuulla nuoria ja varmistaa, että he pääsevät vaikuttamaan heitä koskevaan päätöksentekoon.
Nuoria täytyy kuulla ja varmistaa, että he pääsevät vaikuttamaan heitä koskevaan päätöksentekoon.
Jokaisen nuoren yhteiskunnallista osallistumista, osallisuutta ja kiinnittymistä täytyy tukea rakenteellisesti. Valtionhallinnon tasolla tälle on luotu hyvää pohjaa järjestämällä viimeisen puolen vuoden aikana nuorten kuuleminen, jossa selvitettiin nuorten ajatuksia Suomessa ratkaistavista yhteiskunnallisista haasteista ja asioista, jotka tuovat heille hyvinvointia. Kolmen tärkeimmän ratkaistavan haasteen joukossa oli mielenterveyskriisi.
Mielenterveystaitojen vahvistaminen ehkäisee syrjäytymistä
Turvallinen ja mielekäs arki edistää mielenterveyttä ja ehkäisee syrjäytymistä. Mielenterveystaitojen vahvistaminen, yksinäisyyden vähentäminen sekä turvallisten yhteisöjen ja merkityksellisen vapaa-ajan tarjoaminen tukevat nuorten hyvinvointia. On rohkaisevaa, että nuorisotyön vahva osaaminen tunnistetaan myös hiljattain julkaistussa OKM:n virkanäkemyksessä tulevan hallituskauden valinnoista. Nyt on tärkeä varmistaa, että tämä näkyy myös ohjelmatasolla siten, että nuorisoalan osaamista hyödynnetään järjestelmällisesti nuorten mielenterveyden vahvistamisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä.
Nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden vahvistamisen tulee olla Suomen kärkitavoite seuraavalla hallituskaudella. Vain yhdessä voimme ratkaista nuorten mielenterveyskriisin ja vahvistaa nuorten hyvinvointia.
Ota yhteyttä
Johannes Parkkonen
Järjestöpäällikkö, Yhdistys- ja jäsenpalvelut
+358 40 040 2130
etunimi.sukunimi@mieli.fi
