Tulkkivälitteistä kriisiapua on saanut läpi koronavuoden

SOS-kriisikeskuksen asiakkaista noin 35% on maahanmuuttaneita. Avun tarve ei ole vähentynyt korona-aikana, vaan ihmiset kamppailevat monenlaisten vaikeuksien kanssa. Maahanmuuttajataustaisilla yleisimmät syyt hakeutua kriisiavun piirin ovat oleskelulupaprosessin kuormittavuus sekä traumaattiset tapahtumat lähtömaassa. Oleskelulupiin liittyvä pitkäkestoinen epävarmuus ja stressi vaikuttavat heikentävästi mielenterveyteen ja toimintakykyyn. Epävarmuus ja pelko voimistavat usein myös traumaperäisiä oireita.

Erikielisillä opiskelijoilla koronavuosi on lisännyt huolta omasta jaksamisesta, kun opiskelut ovat siirtyneet etäopinnoiksi ja sosiaalisia kontakteja on pitänyt rajoittaa. Huolta herättää myös oman perheen ja läheisten vointi ja konkreettiseksi esteeksi on noussut mahdollisuus tavata toisessa maassa asuvia läheisiään.

SOS-kriisikeskuksessa tulkkivälitteistä kriisityötä on tehty jo yli 30 vuotta. Lisäksi kriisiapua tarjotaan englannin-, ruotsin ja saksankielellä.

Kriisityön toimintatavat joustavat

Koronaepidemian myötä myös kriisityön toimintatavat ovat joutuneet joustamaan. Aiemmin oli tyypillistä, että asiakas ja tulkki olivat läsnä kriisivastaanotolla. Nyt rinnalle on tullut etävastaanotto, jolloin sekä tulkki että työntekijä ovat etänä puhelimitse tai videovälitteisesti. Tämä on vaatinut uuden oppimista sekä työntekijöiltä että asiakkailta.

Kriisityöntekijä Ansa Haavikko on työskennellyt 30 vuotta SOS-kriisikeskuksessa maahanmuuttaneiden kriisityössä. Kriisikeskuksessa on tuona aikana ollut asiakkaita yli 140 eri maasta. Asiakaspalautteen mukaan etätyö on sujunut hyvin ja videovälitteinen kriisiapu on koettu lähes yhtä toimivaksi kuin kasvokkainen apu. Osa on kokenut helpottavaksi sen, että videovälitteisesti voi puhua ilman maskia ja nähdä toisen eleet ja ilmeet. Kiitosta on tullut siitä, että kriisiapua on ollut saatavilla koko ajan, koronasta huolimatta.

Etäyhteyksien toimivuudesta on myös tutkimusnäyttöä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että terapeuttisen suhteen luominen onnistuu myös etäyhteyksin.

Tampereen yliopiston psykologian tutkijat ovat havainneet, että autonomisen hermoston aktivointi tapahtuu samalla lailla videovälitteisesti kuin katsekontaktissa. Kahden ihmisen välinen katsekontakti voimistaa autonomisen hermoston vireystilaa, mutta tutkimusartikkelin kirjoittajan Jonne Hietasen mukaan toisen ihmisen fyysinen läsnäolo ei ole välttämätön tälle reaktiolle.

Lisäksi videovälitteisten psykoterapioiden tutkimuksissa on huomattu, että terapiasuhteet kehittyvät myös etäyhteyksin ja potilaat ovat tyytyväisiä etäterapiaan.

Kriisityössä toimiva tulkkaus on kaiken perusta

Kriisivastaanotolla asiakas saa luottamuksellisesti keskustella omasta tilanteestaan ja voinnistaan. Kaiken lähtökohtana on asiointi omalla kielellä. Yhteinen kieli on tärkeä vuorovaikutussuhteen syntymiselle. Kriisikeskusteluissa aiheet ovat vaikeita ja monenlaisia tunteita herättäviä ja siksi on erityisen tärkeää, että tunteiden käsittely tapahtuu omalla äidinkielellä.

Etänä tehtävän kriisityön onnistumisessa avain asemassa ovat olleet SOS-kriisikeskuksessa tulkkaavat kokeneet ja koulutetut tulkit. Tulkki on tärkeässä roolissa luottamuksellisen ilmapiirin luomisessa ja ehdoton välittäjä työntekijän ja asiakkaan välillä. SOS-kriisikeskuksessa käytetään samaa tulkkia jokaisella käynnillä, joka mahdollistaa luottamuksellisen suhteen säilymisen.

Tukea voi ja kannattaa hakea

Kriisivastaanotolle hakeudutaan usein vasta silloin kun tilanne on jatkunut jo pitkään. Tällöin pohditaan, onko oma tilanne tai kokemus riittävän vaikea, jotta siihen voi hakea tukea. Apua ja tukea kannattaa hakea kuitenkin heti, kun tuntuu, että omat voimavarat eivät riitä tilanteen selvittämiseksi ja huomaa oman voinnin heikkenevän. Yhteydenottoon SOS-kriisikeskukseen riittää oma kokemus kriisistä tai vaikeasta elämäntilanteesta, lähetettä ei tarvita.

Jos tarvitset keskusteluapua

• Kriisipuhelin päivystää suomeksi 24/7 numerossa 09 2525 0111. Ruotsinkielinen linja 09 2525 0112, ukrainankielinen linja 09 2525 0114.venäjänkielinen linja 09 2525 0115 ja englanninkielinen linja 09 2525 0116 auki päivystysaikoina. Katso kielilinjojen päivystysajat.
• Nuorille suunnattu Sekasin-chat auki joka päivä: ma–pe klo 9–24, la–su klo 15–24. sekasin.fi (uusi välilehti).
• Aikuisille suunnattu MIELI Kriisichat auki ma–ke klo 15–19 ja to klo 15–21. tukinet.net (uusi välilehti)
• Kriisikeskukset ympäri Suomen antavat keskusteluapua kasvokkain ja etäyhteyksin. mieli.fi/kriisikeskusverkosto

Lähteet

Hietanen, J, 2020: Katsekontakti aktivoi itsetietoisuutta ja autonomista hermostoa sekä vähentää valehtelemista. Väitöskirja. Tampereen yliopisto.

Backhaus A, Agha Z, Maglione ML ym. Videoconferencing psychotherapy: a systematic review. Psychological Services 2012;9:111-131.

Sivua muokattu 7.11.2022