Työ on hyvinvoinnin lähde, vaikka haastaakin mieltä
Kirjoittaja
Työterveys on työpaikan tärkeä yhteistyökumppani, kun puhutaan ihmisten fyysisestä terveydestä mutta myös silloin, kun vahvistetaan työntekijän mielenterveyttä. Työterveysyhteistyölle kehitetään uutta toimintamallia mielenterveyden edistämiseen. Mielenterveyden tuki työpaikalla – toimintamalli työterveysyhteistyöhön (ttl.fi) on osa Mielenterveyden työkalupakkia. Pakki sisältää maksuttomia työkaluja mielenterveyden edistämiseen.
Mielenterveyden edistäminen on ajankohtaista pienillä työpaikoilla.
Työterveyslaitos, KELA, NHG ja MIELI ry kehittävät mallia käyttäjien kokemusten pohjalta. Tämän työn tueksi haastattelimme pieniä työpaikkoja ja työterveyshuoltoja heidän kokemuksistaan mielenterveyden tuesta työterveysyhteistyössä. Tuloksia hyödynnetään uudessa mallissa, joka julkaistaan syyskuussa.
Positiiviset voimavarat esiin
Haastatteluissa kävi ilmi, että mielenterveyden edistäminen on ajankohtaista pienillä työpaikoilla. Mielen haasteiden taustalla on monenlaisia tekijöitä mm. huonosti toimivia käytäntöjä, kiirettä, epäselvyyksiä, kuormittavia elämäntilanteita, taloudellisia ongelmia ja nopeita (työ)elämän muutoksia. Kasautuessaan tekijät kuormittavat ja heikentävät työkykyä.
Työ kuitenkin luo myös hyvinvointia. Positiivisesta mielenterveydestä, innostuksesta, onnistumisista ja aikaansaamisesta puhutaan työterveysyhteistyössä vähän. Kuormituksen ja ongelmien hoidossa työterveys on ammattilainen, jota pientenkin työpaikkojen kannattaa hyödyntää. Haastatteluissa toivottiin, että työterveysyhteistyössä panostetaan mielenterveyden edistämiseen enemmän.
Enemmän aktiivista hyvinvointia edistävää otetta
Haastattelemamme työyhteisöt kertoivat, että työterveysyhteistyössä ei nosteta riittävästi esille mielen voimavaroja tai ongelmia edistäviä näkökulmia. Apua saa, kun työpaikka osaa pyytää tai vaatia sitä. Kehittämistyö mielenterveyden tukemiseksi lähtee pääasiassa työpaikalta, ja ne kaipaavat nimenomaan työterveyden aktiivista otetta ja ideoita työyhteisöjen yksilöllisiin tilanteisiin.
Mielenterveydestä on edelleen vaikea keskustella työpaikalla, siksi tarjolla oleviapalveluja ei aina hyödynnetä.
Koettiin, että mielenterveys on esillä työterveysyhteistyössä vain silloin, kun yksittäisellä työntekijällä on vakavampia haasteita. Akuuteissa kriisitilanteissa työterveys toimii hyvin. Myös varhaisen puuttumisen malli ja sen sisältämät varhaisen tuen keskustelut koettiin toimiviksi. Moni kuitenkin kokee, että yksilöön painottuva toiminta ei ole riittävää.
Mielenterveydestä on edelleen vaikea keskustella työpaikalla, siksi tarjolla olevia palveluja ei aina hyödynnetä. Haastatteluissa kävi ilmi, että psykologin luona käynti voidaan kokea nolona. Myöskään mielenterveyden riskeihin ei ennakoivasti saada riittävästi tukea. Monissa tilanteissa työterveydeltä toivottiin aktiivisempaa otetta. Haastatteluissa nousi esiin yleisempikin havainto, että nykyisin työyhteisöissä kestetään vähemmän painetta ja epävarmuutta. Kyky kohdata elämän normaaleja haasteita on heikentynyt, ja tämä näkyy mielen hyvinvoinnissa. Voisiko tässä työterveys auttaa?
Hyvinvointia kehitetty itse, ei työterveyden kanssa
Haastattelut avasivat myös sitä, että pienissä työpaikoissa henkilöstön hyvinvointiin on vahvasti sitouduttu. Työnantajat ovat omilla toimillaan ennaltaehkäisseet mielen ongelmia luomalla hyvät puitteet tehdä töitä. Haastateltuja työyhteisöjä on jo kehitetty turvallisiksi ja hyväksyviksi. Haastatteluissa tuli esille ihania esimerkkejä, miten työyhteisö, johto ja omistajat ovat tukeneet työntekijöitä, mielen asioista on keskusteltu ja esihenkilövalmennuksia toteutettu.
Luo säännöllinen yhteys työterveyshuoltoon
Esteinä hyvälle työterveysyhteistyölle haastatteluissa nousivat avoimuuden puute, tiedonkulun haasteet ja toimimattomat käytännöt.
Hyvän työterveysyhteistyön pohjaksi tarvitaan yhteinen ymmärrys tavoitteesta. Henkilösuhteiden työpaikan ja työterveyshuollon kesken tulee olla toimivia, jotta asiakas opitaan tuntemaan.
Hyvän työterveysyhteistyön pohjaksi tarvitaan yhteinen ymmärrys tavoitteesta.
Työpaikkakäynti olisi oikea hetki pysähtyä mielenterveyden ääreen. Toimiva vuorovaikutus on aktiivista ja säännöllistä, jolloin on helppo olla yhteyksissä, myös esihenkilöiden. Työterveyshuollon aito kiinnostus pienestä työpaikasta luo luottamusta. Kun yhdessä puhutaan mielenterveydestä, edellytykset mieliystävälliselle työelämälle vahvistuvat.
Puhetta mielenterveydestä tarvitaan
Työterveyshuollossa tulee olla osaamista mielenterveyden vahvistamiseen ja siitä puhumiseen, myös työyhteisötasolla. Työpaikalla johdon rooli ja esimerkki on tärkeä, työyhteisöissä mielenterveydestä kannattaa keskustella säännöllisesti esihenkilöiden johdolla. Voisiko tiimipalaverin aloittaa kuulumiskierroksella, kuten Mitä kuuluu? tai Saatko apua tarvittaessa?
Jokainen voi omalta osaltaan vahvistaa hyvinvointiaan. Hyvä keino on pysähtyä oman hyvinvoinnin, arvojen ja työn merkityksellisyyden äärelle. Tässä voi hyödyntää Mielenterveyden työkalupakissa olevaa testiä Miten voit? -työhyvinvointitestiä (ttl.fi).
Pohdi hetki, mitkä asiat innostavat, mikä sinulle on tärkeää töissä. Miten voisit lisätä innostavia elementtejä, tuunata työtäsi?
Sivua muokattu 8.7.2024
