Siirry sisältöön

Harri Saukkomaa: ”Häpeän tunne yhdistää johtajia mainekriisissä”

Harri Saukkomaa on ollut työkseen selvittämässä korkeassa asemassa olevien ihmisten julkisia kohuja ja nähnyt, mitä ihminen käy läpi joutuessaan myrskyn silmään. Viestintäyritys Tekirin perustaja sekä hallituksen puheenjohtaja muistaa edelleen hurjimmat tilanteet 10 vuoden takaa.
Harri Saukkomaa istuu pöydän päässä.
Harri Saukkomaa oli haastateltavana Mielen puolikkaat -podcastissa. Podcastia voi kuunnella SpotifyssaSoundcloudissa ja muilla podcast-alustoilla (linkit avautuvat uusiin välilehtiin).

Kun Harri Saukkomaa vastaa viestintätoimisto Tekirin kriisipuhelimeen, jonkun yrityksen maine on koetuksella ja johtaja hädissään. Usein jotain odottamatonta on tapahtunut tai tapahtumassa.

”Voi olla, että asia ei ole vielä julkinen, mutta media tai viranomaiset ovat jo liikkeellä. Kriisi voi alkaa myös lipsahduksista tai vääränlaisista kannanotoista, joita toimitusjohtaja on päästänyt suustaan. Joskus toimitusjohtajasta on voinut tulla ilmi jotain, mikä ei liity hänen työhönsä, mutta silti aiheuttaa kriisin päätyessään julkisuuteen.”

Viime vuosien kiireisin ajanjakso oli Venäjän hyökkäyssodan alkaminen Ukrainaan kaksi vuotta sitten. Ainakin kahdeksan Venäjällä toimivaa suomalaista yritystä kysyi, mitä heidän tulisi tehdä. Saukkomaa muistaa, että kysymykset olivat vaikeita.

”Ne eivät liittyneet vain viestintään vaan myös siihen, miten yritys voi vetäytyä Venäjältä pois. Se oli samaan aikaan kiinnostavaa mutta myös rankkaa miettiä erilaisia vaihtoehtoja”, Saukkomaa sanoo.

Suuret kriisit alkavat pienestä

Viestintätoimisto Tekirin kriisipuhelin soi keskimäärin kerran viikossa tai kahdessa. Öisin ei kukaan soita eikä häiriöpuheluita tule. Marraskuussa on vilkkainta.

Usein kriisissä olevat johtavat soittavat suoraan Saukkomaalle, koska tuntevat hänet pitkältä ajalta. Kyse voi olla suurista mutta myös hyvin pienistä asioista, jotka ovat lyhyessä ajassa paisuneet.

”Suuret kriisit voivat saada alkunsa aika pienestä, jos asia kiinnostaa julkisuudessa tai lähtee väärinkäsityksestä.”

”Virheellinen informaatio on vaikea saada kiinni nopeassa somemaailmassa.”

Saukkomaa nostaa esimerkiksi Nokian Renkaiden mainekriisin liittyen Venäjältä vetäytymiseen. Kriisi lähti liikkeelle sijoittajayhtiön medialle antamasta lausunnosta, jossa väitettiin, että Nokian Renkaat sanoo hyötyvänsä sotatilanteesta. Kun asiaa selviteltiin, sijoittajayhtiö ilmoitti, että lausunto ei pidä paikkaansa, ja että virhe oli heidän. Siinä vaiheessa aihe oli puitu jo lukuisissa suomalaisissa medioissa, päätynyt Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen, ja sosiaalisessa mediassa boikotoitiin Nokian Renkaita sekä esitettiin syytöksiä yhtiön hallitukselle ja johtoryhmälle.

”Virheellinen informaatio on aika hankala saada kiinni tässä äärimmäisen nopeassa somemaailmassa.”

Toisaalta jotkut yritykset, kuten Saukkomaan mukaan VR, ovat erityisen kriisiherkkiä. Siellä johto toisaalta oppii toimimaan tiukoissa pakoissa.

”Sydäntä särkevimpiä ovat pienet yritykset, jotka tulevat julkisuuteen kriisin kautta ja ne muistetaan lopulta vain siitä.”

Jokainen kriisi menee ohi

Saukkomaan mukaan kriisin koittaessa sillä on suuri merkitys, onko johtajalla tai yrityksellä kokemusta kriiseistä ja miten tilanteeseen suhtaudutaan. Kriisin kokenut johtaja tietää, että vaikeat tilanteet menevät ohi ja saattaa siksi selviytyä paremmin. Erityisen haastavaa on silloin, kun kokematon toimitusjohtaja ei ole tutustunut aikaisemmin omiin tunteisiinsa ja törmää yrityksen kriisitilanteessa myös niihin. Se voi Saukkomaan mukaan vaikuttaa siihen, että johtaja tekee kriisin hetkellä vääriä päätöksiä, ja kriisi syvenee.

”Jos toimitusjohtaja on täydellisessä paniikissa, niin ensimmäinen tehtävä on luoda tilanteeseen mielenrauhaa ja tunnetta siitä, että tästä voidaan päästä yli toimimalla systemaattisesti. Jokainen kriisi menee joskus ohi, vaikka se ei siltä akuutilla hetkellä tunnu.”

”Yrityksen kriisissä sillä on iso merkitys, jos johtaja on aikaisemmin tutustunut omiin tunteisiinsa.”

Saukkomaa sanoo, että yrityksen kriisitilanteessa on tärkeää, että tilannekuva on oikea: onko yrityksellä kaikki tieto hallussaan vai voiko jotain informaatiota olla esimerkiksi medialla tai viranomaisilla. Lisäksi on oleellista miettiä, onko kaikki yritystä mahdollisesti vahingoittava tieto jo julkisuudessa vai voiko myöhemmin paljastua vielä jotain.

Tunteet ja toimintakyky kovilla

Uransa aikana Saukkomaa on nähnyt vierestä isoja tunnemyrskyjä ja toimintakyvyn menettämisen hetkiä.

”Varsinkin jos kyseessä on toimitusjohtaja tai muu vastuussa oleva ihminen, niin häpeän tunne on yhdistävä tekijä. Usein ihminen kokee valtavaa häpeäntunnetta siitä, että itse tai organisaatio on tehnyt jotain väärin. Toisinaan tilanteeseen liittyy myös vihan tunteita esimerkiksi mediaa kohtaan.

Saukkomaa on usein myötäelänyt tilanteessa, jossa kriisiin joutunut lähtee A-studioon ja hän ei itse voi muuta kuin toivoa, että ihminen onnistuisi viestinnässään. Hurjimmat tilanteet kymmenenkin vuoden takaa muistuvat edelleen Saukkomaan mieleen.

”Vaikka en ole terapeutti tai psykiatri, niin kriisiviestinnän tukeminen on eräänlaista terapiaa, mitä joutuu harjoittamaan niillä taidoilla, mitä itsellä on.”

Konkariviestijä kuitenkin korostaa, että media ei ole tärkein asia kriisissä, koska sen toimintaan ei voi vaikuttaa. Saukkomaan mielestä tärkeintä kriisissä on yrityksen oma porukka ja asiakkaat. Kriisitilanteisiin kannattaa myös varautua, ja niitä kannattaa harjoitella.

”Yritys, jossa asioista puhutaan sisäisesti totuudellisesti, on vähemmän kriisiherkkä kuin sellainen, jolla on luurankoja kaapissa. Sekään ei välttämättä aina auta, koska kriisit saattavat olla hyvin sattumanvaraisia.”

Kulmuni-tapauksesta unettomia öitä

Vuonna 2020 silloinen valtionvarainministeri Katri Kulmuni joutui julkiseen kohuun esiintymisvalmennukseen liittyvien rahoituskysymysten vuoksi. Tapahtumat johtivat ministerin eroon. Saukkomaa oli kouluttamassa Kulmunia, ja myös Tekir vedettiin mukaan kohuun.

Vaikka Saukkomaalla oli kokemusta julkisista kohuista esimerkiksi Talvivaaraan liittyen, niin tilanne oli hänellekin stressaava ja aiheutti unettomia öitä. Varsinkin silloin, kun julkisuudessa liikkui vääriä tietoja Tekiristä.

”Koska Kulmunin tapaukseen liittyi dramaattinen ero, ja se oli ykkösuutisena pitkään Suomessa, niin myönnän, että se tuntui kaikkialla kehossani hetken aikaa. Muistan, että jostain syystä jalkani olivat välillä toimintakyvyttömät. ”

Saukkomaa ei ole sitä mieltä, että Tekir olisi tehnyt mitään väärin. Kohun keskiössä ja oikeudessa todistajana oleminen aiheutti sen, että asia vaivasi Saukkomaan mieltä. Jälkeenpäin hän myös ajattelee, että heidän olisi pitänyt pystyä arvioimaan ja kertomaan asiakkaalle, millainen julkisuus prosessista voi syntyä.

”Surullisena seurasin sitä, että ministeri päätti erota melko nopeasti tehtävistään. En tiedä, oliko se oikea ratkaisu, mutta se oli hänen ratkaisunsa.”

Kriisit vetävät puoleensa

Kriisit ovat jollain tavalla vetäneet Saukkomaata aina puoleensa. Hän on muun muassa aikaisemmin työskennellyt SPR:n leivissä kriisialueilla Lähi-idässä. 1990-luvulla hän joutui toimittajana tutkivien juttujensa takia pitkien oikeusprosessien kohteeksi.

”Minulla on ollut taipumusta hakeutua äärirajoille ja katsoa, mistä selviän.”

Viestinnän parissa Saukkomaa on toiminut yhteensä yli 40 vuotta, mutta viestintäkonsultiksi hän ajautui sattumien kautta parikymmentä vuotta sitten. Saukkomaan silloinen firma oli kaatumassa, hän heräsi öisin miettimään, onko kassassa rahaa ja piti keksiä uusi bisnes. Myös yksityiselämässä avioliitto natisi liitoksissaan.

”Näin jälkeenpäinkin ajateltuna ne olivat itkettäviä aikoja. Silloin pyrin vain pysymään hengissä ja onneksi sain vaimoltani tukea vaikeuksista huolimatta.”

Psykoterapiassa Saukkomaa kävi aikoinaan neljä kertaa viikossa ihmissuhteisiin ja lapsuudessa tapahtuneen seksuaalisuuteen liittyvän trauman takia. Psykoanalyysin avulla Saukkomaa pääsi asian kanssa tasapainoon ja toisaalta ymmärsi, millä kaikilla tavoin tapahtuma on vaikuttanut hänen elämäänsä.

”Tajusin, että lapsuuden taakka haittasi perhe-elämääni niin paljon, että avun hakeminen ei ollut loppujen lopuksi minulla hankalaa. Avun saamisella oli iso merkitys, vaikka en koskaan unohtaisikaan lapsuuden kokemustani.”

Vaimo on ollut Saukkomaalle tärkeä tukija, ja monikulttuurinen perhe on tuonut happea ja väljyyttä, kun maisemaa on voinut vaihtaa välillä vaimon kotimaahan Turkkiin. Lisäksi Saukkomaalle meditaatio ja läsnäolon opettelu tekemisen sijasta ovat tärkeitä mielenterveyden tukipilareita. Nykyään mieli pysyy kasassa myös painonnostolla, nokkahuilun soitolla ja päiväunilla.

”Minulla on hyvät unenlahjat ja olen se ainoa henkilö, joka nukkuu jo lentokoneen noustessa ja myös sen laskiessa. Olen rakentanut systeemin, että voin nukkua päiväunia autossa tai vaikka kirjoitushuoneessani. Uni on minulle tärkeää.”

Kuvat: Viivi Virtanen


Harri Saukkomaan vinkit mainekriisistä selviämiseen

Muista, että jokainen kriisi loppuu joskus.

Selviäminen vaatii sen, että pystyy erottamaan itsensä kriisistä.

Älä lue iltapäivälehtien lööppejä tai sosiaalisen median juttuja.

Muista hengittää.

Älä jää yksin. Keskustele asioista perheen ulkopuolisen ihmisen kanssa.

Kuuntele jakso

Mielen puolikkaat löytyy Soundcloudista, Spotifysta sekä Applen ja Googlen podcast-alustoilta.

Kaikki Mielen puolikkaat -jaksot

Löydät kaikki aikaisemmat Mielen puolikkaat -podcastin jaksot MIELI ry:n sivuilta.


Nuori henkilö Mielinauha rinnassa

Jokainen mieli tarvitsee lohtua

Maailman kriisien ja taloudellisen tilanteen myötä erityisesti kriisityön ja nuorten mielenterveystyön tarve on kasvanut. Lahjoittamalla autat ehkäisemään mielenterveyden ongelmia ja vahvistat kaikenikäisten mielenterveyttä Suomessa. 

Sivua muokattu 29.5.2024

Ota yhteyttä

Viivi Virtanen

Viestinnän asiantuntija
+358 40 662 9022
etunimi.sukunimi@mieli.fi


Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: