Mielenterveyspooli: Lasten ja nuorten terapiatakuu tulee ulottaa kaikille alle 29-vuotiaille
Mielenterveyspoolin vaatimukset lasten ja nuorten terapiatakuun toimeenpanolle
- Lasten ja nuorten terapiatakuu tulee kohdentaa kaikille alle 29-vuotiaille nuorisolain ikämääritelmän mukaisesti.
- Lasten ja nuorten terapiatakuulle ei tule asettaa alaikärajaa.
- Terapiatakuun tulee olla saavutettava kaikille lapsille ja nuorille.
- Terapiatakuun toimeenpanoon on otettava mukaan koko lasten ja nuorten perustason palveluverkosto.
- Lasten ja nuorten terapiatakuun toimeenpanon onnistumista ja vaikutuksia tulee seurata ja arvioida systemaattisesti. Seurannassa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon eri kohderyhmät.
- Lasten ja nuorten kokemustietoa ja mielipiteitä tulee koota ja kuulla osana seurantaa ja arviointia.
- Hallituksen tulee käynnistää koko väestöä koskevan terapiatakuun valmistelu.
Lasten ja nuorten terapiatakuun ikäraja nuorisolain mukaiseksi
Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu lasten ja nuorten terapiatakuu. Terapiatakuu merkitsee yhdenvertaista ja joustavaa pääsyä perusterveydenhuollossa tarpeen mukaiseen hoitoon, esimerkiksi lyhytpsykoterapiaan tai muuhun vaikuttavaan psykososiaaliseen hoitoon.
Tarvittaessa ihmisen on päästävä nopeasti myös erikoissairaanhoitoon tai Kelan kuntoutuspsykoterapiaan.
Mielenterveyspoolin mielestä on perusteltua kohdentaa terapiatakuu kaikille alle 29-vuotiaille nuorisolain (nuorisolaki 1285/2016 §3) ikämääritelmän mukaisesti. Mielenterveyden häiriöistä kolme neljäsosaa puhkeaa ennen 24:tä ikävuotta nuoruusiän ollessa korkeinta riski-ikää.
Takuun ulottaminen nuoriin aikuisiin nuorisolain ikärajan mukaisesti vastaisi myös siihen ajankohtaiseen ongelmaan, että mielenterveysperustaiset sairauslomat ovat 2010-luvulla kasvaneet alle 34-vuotiailla.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 7 prosenttia 15-24-vuotiaista nuorista oli työelämän ja koulutuksen ulkopuolella (niin kutsutut NEET-nuoret). Myös nuorten perheiden elämänvaihe saattaa olla kuormittava. Lisäksi nuoruusikävaihe on pidentynyt kulttuurisesti.
Lasten ja nuorten terapiatakuulle ei tule asettaa alaikärajaa. Vaikuttavaa ja vakavampia ongelmia ennaltaehkäisevää mielenterveyshoitoa on syytä tarjota jo pienille lapsille perheineen silloin, kun tarve tähän tunnistetaan. Myös vanhemmuuden tukemiseen on tärkeää löytää keinoja.
Terapiatakuun tulee olla saavutettava kaikille lapsille ja nuorille
Lapset ja nuoret ovat taustoiltaan ja elämäntilanteiltaan valtavan moninainen joukko. On varmistettava, että mielenterveyspalvelut ovat tosiasiallisesti saavutettavia koko maassa kaikenlaisille lapsille ja nuorille, mukaan lukien esimerkiksi työttömät, laitoksissa asuvat, maahanmuuttajataustaiset, paperittomat, vammaiset, ruotsin-, saamen- ja viittomakieliset lapset ja nuoret sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret.
Palveluita tulee olla tarjolla myös niille nuorille, joilla on jokin elämänhallintaan tai toiminnanohjaukseen vaikuttava haaste, kuten neuropsykiatrista oireilua tai päihdeongelma, sekä niille nuorille, joille lyhytinterventiot eivät sovellu tai riitä.
Terapiatakuun toimeenpanoon on otettava mukaan koko lasten ja nuorten perustason palveluverkosto, kuten perustason mielenterveyspalvelut yhteistyössä sosiaalihuollon sekä muiden lasten ja nuorten elämänpiirin toimijoiden kanssa.
Myös työterveyshuollon rooli on keskeinen työelämässä olevien nuorten osalta. Hoitoketjun tulee olla sujuva ja hoidon tarpeen arvioinnin tulee tapahtua ripeästi.
Lasten ja nuorten terapiatakuun toimeenpanon onnistumista ja vaikutuksia tulee seurata ja arvioida systemaattisesti. Seurannassa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon eri kohderyhmät. Lasten ja nuorten kokemustietoa ja mielipiteitä tulee koota ja kuulla osana seurantaa ja arviointia.
Perusterveydenhuollon vahvistaminen vähentää eriarvoisuutta mielenterveysongelmien hoidossa
Ministerit Kaisa Juuso ja Sanni Grahn-Laasonen totesivat sosiaali-ja terveysministeriön tiedotteessa 10.10.2023, että perustason mielenterveyspalveluissa on otettava käyttöön jo hyväksi havaittuja toimintamalleja, joiden avulla asiakas saa tarvitsemansa avun luukulta luukulle kulkematta. Terapiatakuu merkitsee käytännössä juuri tätä.
Hallituskauden aikana tulee alkaa valmistella terapiatakuun ulottamista koko väestöön. Kaikki ikäryhmät kattava terapiatakuu säästäisi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia ja muita kustannuksia yhteiskunnalle.
Erikoissairaanhoidon paine pienenee ja sairauspoissaolojen määrä vähenee, kun osalla ihmisistä mielenterveysongelmat jäävät lievemmiksi varhaisemman hoitoon pääsyn ansiosta.
Terapiatakuu rakentaisi Suomeen tehokkaat perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelut ja täydentäisi nykyjärjestelmää tuomalla avun saataville nopeammin, helpommin ja asiakaslähtöisemmin.
Kansalaisjärjestöt ovat olleet keskeisesti mukana vaikuttamassa terapiatakuun etenemiseen. Terapiatakuu-kansalaisaloitteen käynnisti Mielenterveyspooli, joka edustaa laajaa joukkoa kansalaisyhteiskunnan mielenterveystoimijoita. Järjestöt tulee ottaa mukaan lasten ja nuorten terapiatakuun valmisteluun.
MIELI Suomen Mielenterveys ry kuuluu Mielenterveyspooliin, joka on mielenterveysalan kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden verkosto. Mielenterveyspooliin kuuluu 32 jäsentä ja asiantuntijajäseniä. Mielenterveyspooli vaikuttaa laajasti yhteiskunnassa mielenterveyden edistämiseksi, mielenterveysongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja mielenterveysoikeuksien toteutumiseksi.
Tietoa Mielenterveyspoolista (avaa uuden välilehden)
