MIELI ry:n lausunto vapaan sivistystyön osaamistavoitteista ja arviointikriteereistä
Hyvä mielenterveys on työkyvyn perusta. Se heijastuu myönteisesti työyhteisön toimintaan ja työn tuottavuuteen. Mielenterveyden haasteet vaikuttavat merkittävästi suomalaiseen työelämään. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt olivat vuonna 2021 Suomen yleisin syy (38 %) siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle, ja yli puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia. 16–34-vuotiailla naisilla masennuksen perusteella maksettujen sairauspäivärahapäivien määrä henkilöä kohden on vuosina 2005–2021 noin kaksinkertaistunut. Mielenterveystaitoja vahvistamalla tähän kehitykseen on mahdollista vaikuttaa. Siksi mielenterveystaitojen tulee myös olla osa vuorovaikutus- ja työhyvinvointitaidot -osaamismerkkien osaamistavoitteita ja arviointikriteerejä.
Erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten opiskelu- ja työkyky on heikentynyt koronapandemian myötä ja mielenterveyskriisi on syventynyt. Mielenterveysperustaiset sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet korostuvat nuorissa ikäryhmissä. Kouluterveyskyselyn (2021) mukaan tyytyväisyys elämään laski sekä yksinäisyys ja opiskelu-uupumus lisääntyivät. Joka kolmas tyttö kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta yläkoulussa ja toisella asteella. Tyttöjen ahdistus lisääntyi kahdessa vuodessa 20 %:sta yli 30 %: in.
Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (2021) mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija on psyykkisesti kuormittunut eli kärsii ahdistus- ja/tai masennusoireista. Panostamalla opiskelukyvyn ja mielenterveystaitojen vahvistamiseen kehitykseen on mahdollista vaikuttaa. Siksi on perusteltua sisällyttää opiskelukykyky ja mielenterveystaidot myös Oppimisen taidot -osaamismerkkien osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin.
Ota yhteyttä
Timo Lehtinen
Johtaja, Työelämä ja ikääntyneet
+358 40 158 2212
etunimi.sukunimi@mieli.fi
