Pidetäänkö kaikille lapsille ja nuorille tänä syksynä Lapset puheeksi -keskustelu varhaiskasvatuksessa tai koulussa?
Valtioneuvoston julkaisussa 2020:21 ”Lasten ja nuorten hyvinvointi koronakriisin jälkihoidossa” esitetään, että heti syksyllä käytäisiin varhaiskasvatuksessa ja koulussa jokaisen lapsen ja nuoren pärjäävyyttä kartoittava ja vahvistava keskustelu. Tavoitteena olisi tunnistaa ne toimintatavat ja teot, joilla lapsen ja nuoren läheiset aikuiset voisivat pärjäävyyttä edistää. Keinona voisi esityksen mukaan olla esimerkiksi MIELI ry:n Lapset puheeksi -menetelmä.
Koronapandemia ja sitä seurannut poikkeustila on vaikuttanut meihin kaikkiin. Olemme olleet huolissamme omaisistamme lähellä ja kaukana. Lapsiperheiden elämä on muuttunut ehkä enemmän kuin muiden. Keväällä sekä vanhempien että lasten kodin ulkopuolinen elämä töissä ja varhaiskasvatuksessa ja koulussa siirtyi kodin seinien sisälle. Siihen liittyi iloa ja yhdessäoloa, mutta myös stressin paikkoja sekä vanhemmille että lapsille. Lapset menettivät leikkinsä ja harrastuksensa kodin ulkopuolella.
Tarpeet ja odotukset vanhempia kohtaan kasvoivat samalla kuin vanhemmat tasapainoilivat koululaisen etäkoulun, oman etätyön ja täysipäiväisen kodinhoidon välillä. Etäkoulu oli uutta ja vierasta, niin oppilaille kuin opettajillekin. Nyt jo tiedetään, että etäkouluvaihe on vaikuttanut lasten ja nuorten opintoihin ja hyvinvointiin laaja-alaisesti.
Nyt varhaiskasvatuksen ja koulujen arki alkaa – edelleen suhteellisen epävarmana tulevaisuuden osalta. On tärkeää, että niin varhaiskasvatuksen työntekijöillä kuin koulujen opettajilla on mahdollisuus vanhempien ja lasten tai nuorten kanssa kartoittaa arkea, tunnistaa hyvinvointia, oppimista ja suotuisaa kehitystä tukevia seikkoja sekä ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä.
Nyt tarvitaan tiivistä monialaista yhteistyötä varhaiskasvatuksen tai koulun sekä erilaisten sote-palveluiden kesken, jotta lasten ja nuorten tuen tarpeet voidaan havaita varhain ja tämän myötä ennaltaehkäistä mahdollisen kuormituksen jatkumista tai ongelmien kasautumista.
Ennaltaehkäisevä työ on kaikkien vastuulla. Suomessa on tuhansia Lapset puheeksi -menetelmäosaajaa ja yli 200 menetelmäkouluttajaa. Monissa kunnissa menetelmä on käytössä sekä varhaiskasvatuksessa, koulussa että monenlaisissa palveluissa. Jos oman kunnan sivistystoimessa ei vielä ole menetelmäosaajia, voi opettaja toteuttaa keskustelu sote-alan toimijan kanssa yhteistyössä.
Nyt on aika valjastaa kaikki mukaan talkoisiin, jotta voidaan varmistaa jokaisen lapsen ja nuoren sujuvaa arkea ja luoda pärjäävyyttä vahvistavia tekoja jokaisen hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä ja keskustelu?
Lapset puheeksi -menetelmä rakentuu Lapset puheeksi -keskustelusta ja -neuvonpidosta. Varhaiskasvatuksessa, esikoulussa ja koulussa menetelmätyöskentely tukee lapsen ja nuoren kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Nämä oppilaskohtaiset keskustelut vahvistavat kodin ja varhaiskasvatuksen tai koulun yhteistä ymmärrystä lapsen kokonaistilanteesta ja rakentavat yhteistyötä. Keskusteluissa päämääränä on löytää lapsi ja nuoren pärjäävyyttä tukevat ja vahvistavat arkiset toimet.
Lapset puheeksi -keskustelu kestää n. 40 minuuttia ja se voidaan toteuttaa myös etänä. Keskusteluun osallistuu lapsen arjen tärkeät aikuiset – esimerkiksi vanhempi ja lapsiryhmän työntekijä tai luokan opettaja ja koulussa pääsääntöisesti myös lapsi tai nuori. Lapset puheeksi -neuvonpidon kautta saadaan tarvittavat lisätuet ja palvelut ohjattua lapsen ja nuoren arjen tueksi. Tähän verkostotapaamiseen kutsutaan niitä ihmisiä, jotka voivat toimia lapsen tai nuoren pärjäävyyden tueksi. Kouluissa oppilashuoltoryhmän palaveria voidaan pitää Lapset puheeksi -neuvonpidon rakenteen mukaisesti.
MIELI ry tukee menetelmän käyttöön ottoa osana lasten hyvinvoinnin turvaamista poikkeustilan jälkihoidossa.
Sivua muokattu 30.6.2021
