Miten jatkaa kouluarkea kriisin jälkeen
Kouluyhteisön toivuttua äkillisen kriisin aiheuttamasta ensijärkytyksestä voi arkeen palaaminen mietityttää. Miten palauttaa järkkynyt turvallisuuden tunne?
Arjesta kiinni pitäminen ja rutiinit luovat turvaa. Kriisin jälkeen onkin aika pitää koulupäivä mahdollisimman tuttuna ja ennakoitavana. Psyykkistä turvallisuuden tunnetta lisää se, että koulun aikuiset ovat kiinnostuneita oppilaista, kysyvät heidän kuulumisiaan ja pysähtyvät kuuntelemaan. Läsnäoleva kohtaaminen luo tunteen siitä, että minusta välitetään ja minusta pidetään huolta.
Oppilaiden väliseen luottamukseen voidaan vaikuttaa säännöllisellä ryhmäyttämisellä. Erilaisin pedagogisin keinoin kuten vaihtuvien pari- ja ryhmäkokoonpanojen sekä ryhmäyttävien harjoitusten avulla saadaan oppilaat tuntemaan toisiaan paremmin. Oleellista on, että kaiken aikaa kannustetaan lämpimään ja arvostavaan kohtaamiseen. Vain silloin oppilas voi tuntea olevansa turvassa sekä tulleensa nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään.
Oman turvaverkon ja avunhakupalveluiden hahmottaminen muistuttaa siitä, ettei yksin tarvitse pärjätä, vaan tarjolla on turvallisia aikuisia, tukea ja apua. Myös selviytymisen keinojen tunnistaminen ja niiden käyttäminen helpottavat oloa. Mieli jaksaa paremmin, jos keho voi hyvin – myös kriiseissä. Siksi oppilaiden kanssa voidaan käydä läpi mielenterveyttä tukevia arjen valintoja. Seuraavat Hyvän mielen taitomerkki -oppitunnit on laadittu näiden teemojen käsittelyyn.
KAMU Kaveri mielessä, Miten tuen kaveriani? -tunnit ovat neljän oppitunnin kokonaisuus, jonka aikana nuori saa välineitä omasta jaksamisesta ja mielenterveydestä huolehtimiseen, kaverin tukemiseen, huolen puheeksi ottamiseen kaverin kanssa sekä siihen, milloin kaverin tilanne on vietävä aikuisen tai ammattilaisen tietoon.
Kiusaamisesta tulee puhua sen ansaitsemalla vakavuudella. Moni käyttääkin kiusaamisesta käsitettä ”kouluväkivalta”. Oppilaiden on ymmärrettävä kiusaamisen seuraukset: Kiusatuksi joutuminen on usein traumaattista paitsi koetun fyysisen tai henkisen kivun vuoksi, myös sen jatkuvuuden ja ennakoimattomuuden vuoksi. Uhri voi olla pysyvässä pelko- eli stressitilassa, jolla on vahingollisia seurauksia sekä psyykkiselle että fyysiselle terveydelle. Koulukiusaamiseen voi liittyä myös kokemus ihmisarvon menetyksestä vertaisryhmässä, esimerkiksi oman luokan tai ryhmän keskuudessa. Oppilaiden tulisi tiedostaa, että toistuvasti ulkopuolelle jätetyksi tai kiusatuksi joutuminen vaikuttaa kielteisesti sitä kokevan lapsen tai nuoren minäkuvaan, itsetuntoon ja identiteettiin.
Kiusaamisessa on tyypillisesti kyse ryhmäilmiöstä ja vallankäytöstä ryhmässä. Ryhmän jäsenillä on ratkaiseva rooli siinä, pääseekö kiusaaminen jatkumaan vai ei. Kiusaamiseen tuleekin puuttua välittömästi sen tultua esiin. Luokan ryhmädynamiikka ei aina avaudu koulun aikuisille sellaisena kuin miten oppilaat sen kokevat. Kiusaaminenkin voi jäädä piiloon, koska se tapahtuu niin vaivihkaa tai koulun ulkopuolella kuten sosiaalisessa mediassa tai vapaa-ajalla. Kiusaamisesta kertomisen kynnystä tuleekin madaltaa ja tarjota siihen erilaisia reittejä. Monessa koulussa on myös nimettömiä kanavia kuten ”ilmoita kiusaamisesta” -laatikoita kiusaamisesta kertomiseen. Lisäksi koulun aikuisten tulee jatkuvasti muistuttaa oppilaita, että kiusaamista ei koulussa hyväksytä ja että siitä tulee ilmoittaa välittömästi aikuisille. Valitettavasti vain joka kolmas 8.-9.-luokkalainen kertoo koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta jollekin koulun aikuiselle ja vain joka toinen koulukiusaamistapauksista loppuu tai vähenee kiusaamisesta kertomisen jälkeen.
Sivua muokattu 8.4.2024
Ota yhteyttä
Riikka Nurmi
Asiantuntija, Varhaiskasvatus ja koulut -yksikkö
+358 40 678 7392
etunimi.sukunimi@mieli.fi