Opiskelijoiden mielenterveyden vahvistaminen toisen asteen oppilaitoksissa
Nuorelle opiskelijalle mielenterveys on voimavara, joka auttaa selviämään arjen haasteissa, tukee opintoihin sitoutumista ja osaltaan mahdollistaa turvallisen itsenäistymisen. Hyvän mielenterveyden tunnusmerkkejä nuorella ovat muun muassa kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, omien vahvuuksien tunnistaminen ja taito ilmaista monenlaisia tunteita. Nämä kaikki ovat opittavissa olevia elämäntaitoja, joita harjoitellaan oppilaitoksen arjessa joka päivä.
Nuorten mielenterveyttä oppilaitoksessa edistävät turvallisuuden tunne, saatavilla oleva aikuisten tuki ja osallisuus, eli kokemus siitä, että on itse tärkeä osa yhteisöä. Jokaisella lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa työskentelevällä ammattilaisella on mahdollisuus ja velvollisuus tukea kaikkien oppilaitoksen nuorten mielenterveyttä. Tämä tapahtuu arkisissa kohtaamisissa esimerkiksi tervehtimisen ja kuulumisten kysymisen kautta sekä tarjoamalla matalan kynnyksen apua ja tukea.
Jokainen nuori ansaitsee tulla kohdatuksi omana itsenään – vielä keskeneräisenä ja tukea tarvitsevana, mutta arvokkaana ja tärkeänä osana oppilaitosyhteisöä.
Koska vertaisuuden ja porukkaan kuulumisen merkitys on nuoruudessa korostuneen tärkeää, parhaisiin tuloksiin päästään, kun opiskelijat ovat mukana mielenterveyden edistämiseen tähtäävän toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Nuorten osallisuuden ja toimijuuden mahdollistaminen niin oman kuin ikätovereidenkin opiskeluhyvinvoinnin tukemisessa on tärkeää.
Oppilaitoksen henkilöllä on monia mahdollisuuksia vahvistaa opiskelijoitten mielenterveyttä. Jokainen nuori ansaitsee tulla kohdatuksi omana itsenään – vielä keskeneräisenä ja tukea tarvitsevana, mutta arvokkaana ja tärkeänä osana oppilaitosyhteisöä. Tärkeää on, ettei nuorta nähdä vain opintomenestyksensä tai arvosanojensa kautta. Oleellista on lämmin ja läsnä oleva kohtaamiskulttuuri.
Henkilöstön on hyvä pohtia yhdessä, tukeeko oppilaitoksen rakenne sitä, että jokaiselle nuorelle voidaan taata ainakin yksi tuttu, pysyvä ja turvallinen säännöllisesti kokoontuva ryhmä. Ryhmäyttäminen lisää turvallisuuden tunnetta myös vaihtuvissa ryhmissä. Oppilaitos on nuoren mielenterveyden kannalta yksi merkityksellisimmistä yhteisöistä. Hyvinvoivaa oppilaitosta rakennetaan henkilöstön ja opiskelijoiden mielenterveysosaaminen avulla.
Lähteet:
- Pesonen A., Nurmi R. & Hannukkala M: Hyvän mielen koulu -käsikirja mielenterveystaitojen vahvistamiseen yläkoulussa. Suomen Mielenterveysseura 2018.
- A Systemic, Whole-school Approach to Mental Health and Well-being in Schools in the EU, Analythical report. Luxembourg: Publications Office of the European Union, 2021
- Aalto-Setälä, T., Huikko, E. et al. 2020. Kouluikäisten mielenterveysongelmien tuki ja hoito perustason palveluissa. Opas tutkimiseen, hoitoon ja vaikuttavien menetelmien käyttöön. THL: Ohjaus 6, 2020.
Mielenterveystaidot ovat hyvinvoinnin kannalta keskeisiä taitoja, joita harjoitellaan yhdessä muiden kanssa. Jokaisella oppitunnilla on mahdollista tukea mielenterveystaitojen oppimista. Nämä taidot ovat merkityksellisiä myös mielenterveysongelmien ehkäisyn näkökulmasta. Mielenterveystaitojen oppiminen lisää nuoren kokemusta omasta pärjäämisestä ja antaa luottamusta elämään.
Tunne-, tietoisuus ja vuorovaikutustaitoja
Tunteiden tunnistaminen, kohtaaminen ja hyväksyminen ovat keskeinen osa mielenterveyttä. Tunnetaidot auttavat luomaan ja ylläpitämään ihmissuhteita sekä ymmärtämään itseä ja muita paremmin.
Rauhoittuminen ja tietoinen läsnäolo ohjaavat omien tunteiden tunnistamiseen ja niiden hyväksyvään havainnointiin. Hengitysharjoitukset ja hiljentymisen hetket toimivat mikrotaukoina opiskelupäivän lomassa niin oppilaitoksen opiskelijoille kuin aikuisillekin ja auttavat mieltä ja kehoa palautumaan.
Vertaisryhmään kuuluminen tukee nuoren mielenterveyttä. Hyvät vuorovaikutustaidot auttavat luomaan merkityksellisiä suhteita muihin ja toimimaan yhdessä monenlaisten ihmisten kanssa.
Arjen taitoja
Hyvä arki on hyvinvoinnin kivijalka. Nuoren on tärkeää oppia tunnistamaan, mitkä asiat omassa arjessa lisäävät hyvää oloa. Mitkä arkiset valinnat vaikkapa opiskelun ja levon rytmittämiseen liittyen lisäävät voimavaroja ja mitkä tekijät taas kuormittavat omaa jaksamista? On hyvä muistaa, että nuori vasta harjoittelee itsenäistä päätöksentekoa arjen valintoihin liittyen ja tarvitsee vielä pitkään sekä oppilaitoksen että kodin aikuisten tukea.
Omien rajojen tunnistamista ja turvataitoja
Omien rajojen tunnistaminen ja jämäkkyys auttavat rakentamaan turvallisia ihmissuhteita ja tunnistamaan uhkaavia tilanteita. Turvataidot suojaavat mielenterveyttä ja niiden harjoittelu on keskeinen osa nuoruuden kasvua ja kehitystä.
Itsetuntemusta ja omien sekä muiden vahvuuksien tunnistamista
Itsetuntemus on avain hyvinvointiin ja muiden kohtaamiseen. Omien vahvuuksien ja temperamenttipiirteiden tunnistaminen tukevat hyvää itsetuntoa. Nuori tarvitsee tukea, kannustusta ja monesti myös lohdutusta harjoitellessaan asettamaan oikeasuhtaisia ja itselle merkityksellisiä tavoitteita sekä pyrkiessään niitä kohti.
Joustavuutta selviytyä vastoinkäymisistä ja elämänkriiseistä sekä kykyä säädellä kuormitusta
Mielenterveystaidot vahvistavat kykyä kohdata vastoinkäymisiä ja selviytyä niistä. Selviytymiskeinoja on monenlaisia ja ne auttavat niin arjen stressin säätelyssä kuin isommankin kriisin kohtaamisessa.
Kykyä ottaa puheeksi mielenterveys ja voimavarojen heikkeneminen
Nuorten on hyvä oppia ymmärtämään, että haastavatkin tunteet kuuluvat kasvuun ja elämään. Tärkeää on harjoitella tunnistamaan tilanteita, joissa selviämiseen tarvitaan apua ja tukea. Tämän päivän nuoret ovat valmiita puhumaan mielenterveydestä, ja tähän tulee myös oppilaitoksessa kannustaa.
Lukiossa mielenterveystaitoja harjoitellaan lukion opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden kautta (LOPS 2021). Näistä etenkin vuorovaikutusosaaminen ja hyvinvointiosaamien kattavat monia mielenterveystaitoja.
Vuorovaikutusosaaminen
Hyvän vuorovaikutuksen lähtökohta on LOPS:n mukaan myötätunto, joka mahdollistaa merkityksellisyyden kokemisen. On tärkeää, että opiskelija kokee kuuluvansa lukioyhteisöön, ja hän tulee kuulluksi omana itsenään. Opintojensa aikana opiskelija kehittää vuorovaikutusosaamistaan tunnistamalla, käsittelemällä ja säätelemällä tunteitaan. Hän oppii myös kuuntelemaan, kunnioittamaan ja ennakoimaan toisten tunteita ja näkemyksiä sekä niiden ilmaisuja.
Vuorovaikutusta opitaan yhdessä ja yhteistyössä sekä erilaisissa ympäristöissä. Vuorovaikutusosaaminen tukee opiskelijoita heidän asettaessaan tavoitteita opiskelulleen ja muulle toiminnalleen. Lukio-opinnot antavat opiskelijalle valmiuksia rakentavaan vuorovaikutukseen, ja hän oppii käyttämään tunteita voimavarana vuorovaikutuksessa. Hän syventää kykyään käsitellä ristiriitoja ja konflikteja rakentavasti ja myös sovittelun keinoin.
Vuorovaikutusosaaminen mainitaan lukion opetussuunnitelmassa 476 kertaa, siihen on siis lupa panostaa ihan jokaisella oppitunnilla! Vuorovaikutustaitojen lisäksi tunnetaitojen ja selviytymisen keinojen harjoittelulla saavutetaan näitä laaja-alaisen osaamisen tavoitteita.
Hyvinvointiosaaminen
Hyvinvointiosaamisen tavoitteiden mukaan opiskelija rakentaa identiteettiään tunnistamalla vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan sekä syventämällä osaamistaan lisääntyvän itsetuntemuksen pohjalta. Lukio-opinnot myös kehittävät opiskelijan epävarmuuden sietokykyä, sinnikkyyttä ja luottamusta tulevaisuuteen.
Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää terveyden ja terveellisten elämäntapojen merkityksen sekä vaalii fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyään ja hyvinvointiaan. Hän omaksuu hyvinvointiaan tukevia ja iloa tuottavia toimintatapoja sekä tunnistaa niitä edistäviä yhteisöjä. Arjen rytmi ja peruspalikat, eli riittävä fyysinen aktiivisuus, uni, opiskelupäivän aikaiset tauot ja terveellinen ravinto tukevat oppimista sekä opiskelijan jaksamista ja palautumista.
Opiskelija toimii aktiivisesti oman ja toisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden hyväksi. Lukio-opinnot kehittävät opiskelijan valmiuksia tunnistaa myös hyvinvointia ja turvallisuutta heikentäviä tekijöitä, kuten uupumusta, kiusaamista ja häirintää, ja osallistua niiden ehkäisemiseen. Opiskelija saa valmiuksia hakeutua itse tai ohjata muita hakeutumaan palvelujärjestelmien piiriin ongelma- ja poikkeustilanteissa.
Hyvinvointiosaamisen tavoitteiden kautta opiskelija oppii tärkeitä elämäntaitoja. Mielenterveystaidoista etenkin omien arvojen, asenteiden ja identiteetin pohtiminen tukevat hyvinvointiosaamisen tavoitteita. Samoin riittävä itsetuntemus, omien tavoitteiden ja unelmien hahmottaminen sekä omiin selviytymiskeinoihin tutustuminen ovat tärkeitä mielenterveystaitoja hyvinvointiosaamisen näkökulmasta.
Kaikille opiskelijoille yhteisen terveystiedon moduulin sisältöihin kuuluu tutustuminen kehon ja mielen hyvinvoinnin keskeisiin perusteisiin sekä opiskeluhyvinvointiin. Opiskelijat tutustuvat myös mielenterveyttä suojaaviin yksilöllisiin, yhteisöllisiin ja yhteiskunnallisiin tekijöihin.
Arjen valintojen (mm. uni ja lepo, terveyttä edistävä ravinto ja liikunta) merkityksen ymmärtäminen ja kyky huolehtia arjen rytmistä muodostavat mielenterveyden perustan. Seksuaalisuuteen, seksuaaliterveyteen ja seksuaalioikeuksiin tutustumisen kautta mahdollistuu opiskelijan oman seksuaali- ja sukupuoli-identiteetin pohtiminen ja moninaisuuden arvostaminen.
Terveystiedon opinnoissa käydään läpi myös stressin ja kriisien mielenterveyttä kuormittavia vaikutuksia ja tutustutaan kuormituksenhallintakeinoihin. Mielenterveystaidoista kuormituksen säätelyssä auttavat rauhoittamistaitojen harjoittelu ja omien selviytymiskeinojen vahvistaminen.
Terveystieto
Kaikille opiskelijoille yhteisen terveystiedon moduulin sisältöihin kuuluu tutustuminen kehon ja mielen hyvinvoinnin keskeisiin perusteisiin sekä opiskeluhyvinvointiin. Opiskelijat tutustuvat myös mielenterveyttä suojaaviin yksilöllisiin, yhteisöllisiin ja yhteiskunnallisiin tekijöihin.
Arjen valintojen (mm. uni ja lepo, terveyttä edistävä ravinto ja liikunta) merkityksen ymmärtäminen ja kyky huolehtia arjen rytmistä muodostavat mielenterveyden perustan. Seksuaalisuuteen, seksuaaliterveyteen ja seksuaalioikeuksiin tutustumisen kautta mahdollistuu opiskelijan oman seksuaali- ja sukupuoli-identiteetin pohtiminen ja moninaisuuden arvostaminen.
Terveystiedon opinnoissa käydään läpi myös stressin ja kriisien mielenterveyttä kuormittavia vaikutuksia ja tutustutaan kuormituksenhallintakeinoihin. Mielenterveystaidoista kuormituksen säätelyssä auttavat rauhoittamistaitojen harjoittelu ja omien selviytymiskeinojen vahvistaminen.
Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen
Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden mielenterveyden edistämistyö yhdistyy luontevasti työhyvinvointitaitojen vahvistamiseen. Mielenterveystaitoja harjoittelemalla voidaan saavuttaa yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteita Yhteiskunta- ja työelämäosaamiseen sisältyvissä Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen, Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksien ja Työelämässä toimimisen opinnoissa.
Opinnoissaan jokainen opiskelija perehtyy omasta terveydestä ja toimintakyvystä huolehtimiseen pakollisena osaamistavoitteena. Opiskelija tutustuu omiin mahdollisuuksiinsa edistää terveyttään ja toimintakykyään sekä saa monipuolisesti tietoa ikäluokkansa terveyseroista.
Opinnoissaan jokainen nuori laatii itselleen monipuolisen suunnitelman terveytensä ja hyvinvointinsa edistämiseksi ottaen siinä huomioon arjen osa-alueiden (liikunnan, ravitsemuksen, palautumisen, unen, mielen hyvinvoinnin, nikotiinittomuuden ja päihteettömyyden, seksuaaliterveyden ja ihmissuhteiden) merkityksen opiskelu- ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Suunnitelmaa päivitetään tilannekohtaisesti.
Suunnitelman mukaisesti opiskelija edistää terveyttään ja hyvinvointiaan aktiivisesti. Hän arvioi realistisesti suunnitelman toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista hyödyntäen arvioinnissa myös muilta saamaansa palautetta.
Mielenterveystaidoista tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu, arjen valintojen merkityksen oivaltaminen sekä itselle sopiviin rauhoittumisen taitoihin selviytymisen keinoihin tutustuminen tukevat Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen osaamistavoitteiden saavuttamista.
Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet
Omien kiinnostuksen kohteiden, mahdollisuuksien ja tuen tarpeiden tunnistaminen on osa pakollisia osaamistavoitteita. Opiskelija seuraa oman oppimisensa edistymistä ja osaamisensa karttumista arvioimalla omaa oppimistaan ja osaamistaan säännöllisesti. Hän tunnistaa kiinnostuksensa kohteita ja omia ammatillisia mahdollisuuksiaan. Opinnoissaan jokainen opiskelija tutustuu omiin vahvuuksiinsa ja valmiuksiinsa sekä pohtii omia kehittämiskohteitaan.
Mielenterveystaidoista itsetuntemuksen vahvistaminen, vahvuustyöskentely sekä selviytymisen keinoihin tutustuminen ja avun tunnistamisen ja pyytämisen harjoittelu tukevat Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksien osaamistavoitteiden saavuttamista.
Työelämän erilaisissa vuorovaikutus- ja ryhmätilanteissa toimiminen kuuluu yhteisten tutkinnon osien Yhteiskunta- ja työelämäosaamisen valinnaisiin osaamistavoitteisiin. Opiskelijaoppii toimimaan rakentavasti erilaisissa työelämän vuorovaikutustilanteissa ja kehittää vuorovaikutustaitojaan saamansa palautteen mukaisesti. Hän harjoittelee toimimaan erilaisissa ryhmätilanteissa oman työtehtävänsä ja työpaikan toimintakulttuurin mukaisesti sekä käyttää tarkoituksenmukaista psykologista tietoa oman ja työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi.
Mielenterveystaidoista erityisesti tunne- ja vuorovaikutustaitoja harjoittelemalla tuetaan Työelämässä toimimisen osaamistavoitteiden saavuttamista.
Työelämässä toimiminen
Työelämän erilaisissa vuorovaikutus- ja ryhmätilanteissa toimiminen kuuluu yhteisten tutkinnon osien Yhteiskunta- ja työelämäosaamisen valinnaisiin osaamistavoitteisiin. Opiskelijaoppii toimimaan rakentavasti erilaisissa työelämän vuorovaikutustilanteissa ja kehittää vuorovaikutustaitojaan saamansa palautteen mukaisesti. Hän harjoittelee toimimaan erilaisissa ryhmätilanteissa oman työtehtävänsä ja työpaikan toimintakulttuurin mukaisesti sekä käyttää tarkoituksenmukaista psykologista tietoa oman ja työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi.
Mielenterveystaidoista erityisesti tunne- ja vuorovaikutustaitoja harjoittelemalla tuetaan Työelämässä toimimisen osaamistavoitteiden saavuttamista.