Luonto tukee lapsen mielenterveyttä

Luonto vahvistaa niin lapsen kuin aikuisenkin mielenterveyttä monin eri tavoin. Luontokokemus kohottaa mielialaa ja vähentää stressihormonien erittymistä. On huomattu, kuinka lasten tarkkaavaisuushäiriöt ja stressi lievenevät luonnossa samalla, kun keskittyminen ja itsesäätely helpottuvat. Lapsen on helpompi hallita tunteitaan vihreässä ympäristössä, jossa aggressiot ja impulssit vähenevät.

Luonnon hyvinvointivaikutuksia saavuttaakseen ei tarvita suuria ponnistuksia, vaan jokainen pienikin luontokontakti tekee hyvää. Paras sijoitus lapsen hyvinvointiin voikin löytyä omalta takapihalta tai lähimetsästä. Seikkailut metsissä tai puistoissa, uiminen luonnonvesissä, sammakonkudun ihmettely, eväiden syöminen nuotiolla ja muut luontoelämykset ovat monelle aikuiselle arvokkaita lapsuusmuistoja. Perusta luontosuhteelle muodostetaankin lapsena myönteisten luontokokemusten myötä.

Metsässä lapsenkin mieli lepää

Luonto tarjoaa esteettisiä kokemuksia, joita havaitaan eri aistein: katsellen, kuunnellen, haistellen, tunnustellen ja maistellen. Aistikokemukset paitsi rauhoittavat myös ruokkivat mielikuvitusta ja luovuutta. Kukapa ei nauttisi sammalpatjalla pötköttelystä ja pilvien tarkkailusta? Metsä inspiroi keksimään tarinoita, uppoutumaan mielikuvitusleikkeihin ja rakentelemaan.

Luonnossa leikkiminen ja retkeily voivat myös vahvistaa lapsen itseluottamusta. Luonto haastaa kiipeämään kivelle tai puuhun, tasapainottelemaan puunrungolla tai opettelemaan uimaan. Uudet motoriset taidot opitaan leikin ja seikkailun lomassa ja niistä saa välitöntä tyydytystä.

Säännöllinen luontokontakti suojelee mielenterveyttä.

Metsäretket voivat lähentää perheen tai lapsiryhmän jäsenten keskinäisiä suhteita. Toisaalta luonnossa oleskelun on todettu lieventävän sosiaalista stressiä ja yksinäisyyden tunnetta. Luonnossa voi olla sosiaalinen tai valita yksinolon – molemmat tekevät mielelle hyvää.

Vähäinenkin määrä voi riittää

Vahvan luontosuhteen muodostuminen lapsuusiässä lisää luonnon merkitystä ja luonnossa vietettyä aikaa aikuisiässä. Luontoon pääsy ja luonnon elementtien lisääminen lasten elinympäristöön lisää lasten kokonaisterveyttä ja hyvinvointia. Luontosuhteen tukeminen leikki-ikäisillä lapsilla edistää terveyttä vuosikymmenien päähän.

Kaikista tarpominen metsän uumenissa pienten lasten kanssa ei kuitenkaan tunnu houkuttelevalta ajatukselta. Aina siihen ei myöskään ole mahdollisuutta. Silloin voi lohduttaa tieto siitä, että jo luonnon näkeminen ikkunasta vaikuttaa positiivisesti lasten terveyteen, keskittymiskykyyn ja hyvinvointiin. Myös pelkkä luontokuvien katseleminen ja luontoäänten kuunteleminen edistää terveyttä monipuolisesti. Oikeassa luonnossa liikkuminen syventää terveysvaikutuksia entisestään.