Työpaikkakiusaaminen on vakava ongelma

Työpaikkakiusaaminen on työpaikoilla tapahtuvaa järjestelmällistä ja jatkuvaa toimintaa, joka saattaa sen kohteeksi joutuneen puolustuskyvyttömään tilanteeseen. Kiusaaminen on esimerkiksi:

• epäasiallista kohtelua
• vihjailuja
• seksuaalista häirintää
• porukasta eristämistä
• loukkaamista
• takanapäin puhumista
• maineen tahraamista
• ala-arvoisten työtehtävien saamista
• työn mitätöintiä.

Kiusaamisella on monia vakavia vaikutuksia kiusaamisen kohteelle sekä koko työyhteisölle. Kiusaamisen aiheuttama henkinen kuormitus voi olla kova, ja pitkään jatkuessaan se voi pahimmillaan johtaa sairastumiseen.

Kaikki työpaikoilla tapahtuva negatiivinen toiminta ei ole kiusaamista. Kiusaaminen on jatkuvaa ja systemaattista epäasiallista kohtelua. Ostrakismia eli sosiaalisista tilanteista ja suhteista eristämistä on vasta viime aikoina alettu tutkia tarkemmin omana ilmiönään. Tuoreen 2024 julkaistun väitöstutkimuksen mukaan yli 70 % terveydenhuollon henkilöstöstä on kokenut ostrakismia (Manninen, 2024). Eristäminen on yksinäisyyttäkin tuhoisampaa mielenterveyden kannalta.

Työpaikkakiusaaminen on aikuisten koulukiusaamista. Kiusaaminen ei koskaan ole kiusatun syy ja siihen pitää työpaikoilla olla nollatoleranssi.

Työturvallisuuslaissa työnantajan ja työntekijöiden toiminta ja vastuu epäasialliseen kohteluun liittyen ovat selkeitä. Käytännön elämässä linjanveto ei ole aivan yhtä helppoa.

Miten tunnistaa työpaikkakiusaaminen ja puuttua siihen?

Mistä erotan kiusaamisen muusta ihmisten välisestä närästä? Miten toimin, jos huomaan häirintää? Mitä, jos esihenkilö käyttäytyy törkeästi kollegaa kohtaan? Mitä jos esihenkilönä puutun epäasialliseen käyttäytymiseen ja sen takia minua syytetäänkin kiusaamisesta? Kuka tukee, jos olenkin itse kiusaaja? Mitä jos minua eristetään työyhteisön sosiaalisista tilanteista?

Monesti tilanteiden ratkaisuyritykset ovat kömpelöitä. Ratkaisu voi olla hyvä jonkun näkökulmasta ja huono jonkun toisen näkökulmasta. Puhutaan niin kutsutuista viheliäisistä ongelmista (wicked problems), joihin ei löydy helppoja ratkaisuja.

Työpaikkakiusaaminen on koko työyhteisön ongelma, ja pelkillä esihenkilön tai henkilöstöhallinnon toimilla sitä ei voida ratkaista, vaikka lakisääteinen työnantajan vastuu onkin kiistaton. Tarvitaan organisaation selkeitä ohjeita ja toimintamalleja, kuinka kiusaamiseen puututaan. Ohjeita kiusaamisen kohteeksi joutuneelle, ohjeita esihenkilöille, toimintaohjeita kollegoille, jotka huomaavat kiusaamisen, sekä periaatteita siitä miten kiusaajan kanssa toimitaan.

Ohjeiden lisäksi tarvitaan rohkeutta toimia. Pelkät ohjeet eivät paranna tilannetta, jos kukaan ei uskalla toimia niiden mukaisesti.

Työpaikkakiusaamista on mahdollista ehkäistä ennalta

Selkeästi paras ja tehokkain keino vaikuttaa kiusaamiseen on ennaltaehkäisy. Esihenkilö voi vahvistaa työyhteisön psykologista turvallisuutta monin eri tavoin.

1. Vahvista työyhteisötaitoja

Työyhteisötaidot ovat työssä käytettäviä taitoja, kykyjä ja asenteita tehdä työtä ja toimia rakentavasti työyhteisössä. Niitä tarvitaan työpaikalla oman ammatillisen osaamisen lisäksi. Työyhteisötaidot ilmenevät hyvinä tekoina, vastuullisena toimintana, ammatillisena ja asiallisena käyttäytymisenä sekä myönteisenä asennoitumisena työpaikkaa ja työkavereita kohtaan.

2. Vaali aktiivista työkaveruutta

Aktiivinen työkaveruus tarkoittaa sitä, että meidän jokaisen on tärkeä miettiä, minkälainen työkaveri olen ja miten mahdollistan työyhteisöni onnistumista ja hyvinvointia. Työyhteisötaitojen avulla voidaan luoda kukoistava työyhteisö ja vahvistaa työn voimavaroja.

3. Treenaa esihenkilötaitoja

Ihmisten hyvää johtamista, psykologista turvallisuutta vahvistavia keinoja ja hyviä esihenkilötaitoja voi opetella vaikkapa MIELI ry:n Mieli työssä® -koulutuksissa. Uskallus myös kiusaamisen esille nostamiseen helpottuu, kun ihmiset kokevat tulevansa hyväksytyiksi, nähdyiksi ja kuulluiksi, omana itsenään.

Kohti psykologisesti turvallista työyhteisöä

Esihenkilön tehtäviä psykologisen turvallisuuden luomisessa:

1. Odotuksien muokkaaminen

Esihenkilön tulee kehystää työ eli tuoda esiin oletus virheiden väistämättömyydestä, työhön liittyvistä epävarmuuksista ja keskinäisestä riippuvuudesta. Esihenkilö myös korostaa tarvetta asioiden ääneen sanomiselle, jotta virheistä voi oppia.

Nämä auttavat saavuttamaan työlle yhteiset odotukset ja merkityksen

2. Kutsu osallistumaan

Psykologinen turvallisuus tarkoittaa sitä, että miten turvallista jokaisen ryhmän jäsenen on tulla näkyväksi ja kuulluksi sellaisena kuin on, omana autenttisena itsenään. Silloin kysymys on, että miten esihenkilö voi tätä tukea – miten saan muut loistamaan?

Esihenkilö voi osoittaa nöyryyttä ja tunnistaa omia puutteitaan. On tärkeää kysyä ja kuunnella. Osoita, että kuuntelet tarkkaavaisesti, se viestii, että jokaista näkökulmaa tarvitaan. Esihenkilö voi myös luoda paikkoja palautteen antamiselle ja kohtaamiselle.

Tämä rakentaa luottamusta siihen, että jokaisen ääni on tervetullut

3. Vastaa rakentavasti

On tärkeää, että esihenkilö osoittaa arvostusta, kuuntelee, antaa tunnustusta ja kiitosta.

• Arvosta epäonnistumisen jakamista tuomalla esiin, että ne ovat usein väistämättömiä.
• Tarjoa apua.
• Puutu selkeisiin rikkomuksiin. Pidä huoli, että sallitun käyttäytymisen rajat ovat kaikille selvät, tällöin puuttuminen ei heikennä turvallisuutta.

Tämä auttaa saavuttamaan muutosta kohti jatkuvan oppimisen kulttuuria.

Lähteet ja lista hyviä linkkejä työpaikkakiusaamisen selättämiseksi:

Manninen, Sirpa 2024. Olin muuttunut persona non grataksi. https://erepo.uef.fi/items/e5b016c3-24aa-4792-8176-c2fe1a1b1148

Työturvallisuuslaki (avaa uuden välilehden):

Aktiivinen työkaveruus työn arjen voimavarana (avaa uuden välilehden)