Mielenterveyden tukea lasten ja nuorten kasvuympäristöihin

Lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyden edistäminen koostuu varhaiskasvatus- ja koulutyöstä, nuorisotoiminnasta ja perhetoiminnasta. Keskeistä on mielenterveystaitoja tukevien toimintojen levittäminen ja juurruttaminen lasten ja nuorten kasvuympäristöihin: neuvolaan, varhaiskasvatukseen, kouluihin, nuorisotyöhön, harrastustoimintaan, sosiaali- ja terveyssektorille sekä vanhemmuuden ja perheiden hyväksi.

Ensimmäisenä toimintavuonna uusi osasto kehitti ja levitti koulutuksia, materiaaleja ja hyviä käytänteitä sekä teki vaikuttamistyötä sekä maakunta- että kuntatasolla.

Korona-aikana yleistyneet webinaarit ja lisääntynyt toiminta eri verkkoalustoilla on mahdollistanut entistä laajemman osallistumisen, ja sitä kautta entisestään vahvistanut toiminnan valtakunnallisuutta. Vuoden aikana tavoitettiin lähes 9 000 lasten, nuorten ja perheiden toimintaympäristöjen ammattilaista.

Vuoden aikana tavoitettiin lähes 9 000 lasten, nuorten ja perheiden toimintaympäristöjen ammattilaista.

Valtakunnallisen saavutettavuuden vahvistamiseksi tarjottiin sisältöjä toisella kotimaisella kielellä, otettiin huomioon selkokielisyys ja kieli- ja kulttuuritietoisuus sekä käännettiin työvälineitä myös pohjoissaameksi. Ruotsinkielinen työ mahdollistui säätiön rahoittamalla hankkeella.

Lasten, nuorten ja perheiden työn materiaaleja ja pedagogisia työvälineitä levitettiin 15 910 kappaletta tukemaan mielenterveyttä edistävää ja mielenterveystaitoja vahvistavaa työotetta.

Osastolla käynnistyi syyskaudella kaksi sisäistä kehittämishanketta, Vanhempana tänään- ja ns. Polkuhanke. Suoraan vanhemmille suunnattu työ vahvistui jo loppuvuodesta ja muun muassa vanhempainiltojen kautta tavoitettiin noin 1 000 vanhempaa eri SOTE-alueilla, oppilaitoksissa, nuorityössä ja muissa verkostoissa.

Varhaiskasvatus- ja koulutyössä kehitettiin materiaaleja

Varhaiskasvatus- ja koulutyössä tarjottiin varhaiskasvatuksen, peruskoulujen sekä toisen asteen opetus-, ohjaus- ja oppilashuollon ammattilaisille ja johdolle monipuolista koulutusta ja kehitettiin sisältöjä ja materiaaleja tukemaan mielenterveysosaamista ja arjen työtä lasten sekä nuorten parissa. Toiminnoissa tavoitettiin yli 3 686 kasvatusalan ammattilaista.

Sähköinen Hyvän mielen taitomerkki -oppimis- ja opetusympäristö julkaistiin alakoululaisille keväällä ja yläkoululaisille syksyllä. Hyvän mielen taitomerkki -perehdytyskoulutuksiin osallistui noin 1 000 henkilöä ja sen verkkosivustoilla oli yli 13 000 kävijää. Myös selkokielisen Hyvän mielen taitomerkin kehittämistyö käynnistyi.

Hyvän mielen taitomerkki -perehdytyskoulutuksiin osallistui noin 1 000 henkilöä.

Maahan muuttaneiden lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisen koulutuksiin osallistui 434 varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ammattilaista.

Hyvän mielen lukio -koulutus kehitettiin ja pilotoitiin yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään toisella asteella. Koulutusyhteistyötä toteutettiin kuntien lisäksi eri koulutusta tarjoavien tahojen, kuten Spesian, Lapin yliopiston ja HY+:n kanssa.

Koulutusten lisäksi vahvistettiin mielenterveyttä edistävän työn juurruttamista ja yhteistyötä kuntien kanssa. Kouluyhteisöille kehitettiin koulutus tukemaan mielenterveyttä edistävän toimintakulttuurin rakentamista. Tiiviimpää yhteistyötä tehtiin muun muassa Hämeenlinnan, Vantaan, Oulun, Turun ja Kuopion kanssa. Valtakunnallisen Sitouttava kouluyhteisötyö -hankkeen myötä vahvistui suunnitelmallinen mielenterveyden edistäminen yhteisöissä (muun muassa Helsinki, Vantaa, Lappeenranta, Kuusamo ja Keusoten alue).

Nuorisotoiminnassa uusi urheiluhanke

Nuorisotoiminnan sisältö koostui Nuori mieli urheilussa -hankkeesta ja asiantuntijatyöstä kolmessa nuorisoalan osaamiskeskuksessa, joissa vahvistettiin nuorisotyöntekijöiden mielenterveysosaamista kehittämällä koulutuksia, työvälineitä ja materiaaleja sekä tarjoamalla niitä nuorisoalan toimijoille eri verkostojen kautta.

Nuori mieli urheilussa -hankkeessa luotiin verkostoja lasten ja nuorten urheilutoimintaan. Valmentajille kehitettiin materiaaleja ja verkkokoulutusta nuorten mielen hyvinvoinnin vahvistamisesta. Toiminnassa järjestettiin 85 koulutus-, työpaja- ja seminaaritilaisuutta, jotka toteutettiin pääosin verkkoympäristössä. Toiminnassa tavoitettiin 3 226 aikuista ja 280 lasta ja nuorta.

Nuori mieli urheilussa -hankkeessa luotiin verkostoja lasten ja nuorten urheilutoimintaan.

Koulutusten ohella painotettiin mielenterveyden edistämisen sisältöjen juurruttamista rakenteisiin. Koulu- ja oppilaitosnuorisotyön osaamiskeskustoiminnassa kehitettiin yläkouluikäisille suunnattu mielen hyvinvoinnin kaverituen mallin (KAMU) sekä siihen liittyvä ohjaajakoulutus. Kohdennetun nuorisotyön osaamiskeskuksessa tuotettiin Hyvää mieltä ohjauksesta -opas sekä suomeksi että ruotsiksi. Vuoden aikana valmistui useita videoita ja blogitekstejä.

Vuosi oli aktiivinen myös opinnäyte- ja harjoittelutöiden osalta. Opinnäyte- ja harjoittelutöinä valmistui Mielenterveystaitoja Helsingin vankilaan -kurssi, Kadonneen ystävän jäljillä -lautapeli, kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja sen pohjalta tuotettu koulutusmateriaali myönteisen tunnistamisen työotteesta sekä Lapsen mieli ja Mielenterveys voimaksi -koulutusten vaikutusten arviointikokonaisuus.

Perhetoiminnassa tavoitettiin ammattilaisia

Perhetoiminnan yksikön toiminnassa painottuivat Hyvän mielen perhe, Toimiva lapsi ja perhe (TLP), Tidig Insats – ja Osaava vanhemmuus -hankkeet. Koulutus- ja seminaaritilaisuuksien, työpajojen ja puheenvuorojen kautta tavoitettiin yli 2 100 sosiaali-, terveys- ja sivistysalojen, seurakuntien ja järjestöjen ammattilaista.

TLP-yhteistyötä tehtiin 27 kunnan ja 72 eri organisaation kanssa erilaisissa verkostoissa. Fokus on ollut TLP-työn käytännön toteutuksessa, jossa organisaatiot ja kunnat ovat eri vaiheissa. Kuntien lisäksi TLP-työtä toteutettiin muun muassa Maahanmuuttovirastossa, vastaanottokeskuksissa, varhaiskasvatuksen toimijoiden kanssa sekä yksityisen lastensuojelun asiantuntijaorganisaation ja ammattikorkeakoulujen sekä muiden oppilaitosten kanssa.

Lapset puheeksi -verkoston kouluttamana valmistui yli tuhat uutta menetelmäosaajaa.

Valtakunnallisen Lapset Puheeksi -verkoston kouluttamana valmistui 1 281 uutta Lapset puheeksi -menetelmäosaajaa. Lapset puheeksi -palvelumalli hyväksyttiin EU:n Best Practice -portaaliin.

Osaava vanhemmuus -hankkeen päättyessä oli keskeistä juurruttaa kehitettyjä materiaaleja ja koulutuksia osaksi järjestökumppaneiden sekä MIELI ry:n toimintaa. Moodle-oppimisalustalle tuotettiin Hyvä arki lapselle -materiaalipankki kouluttajille, koulutuskokonaisuudet siirrettiin yhteistyöjärjestöjen omille alustoille ja toteutettiin koulutuksia vapaaehtoisille. Hankkeen virtuaaliseen lopputapahtumaan osallistui toimijoita eri aloilta ja tahoilta noin 100.

Hyvän mielen perhe -toiminnassa järjestettiin yhteensä 14 webinaarikoulutusta neuvolan terveydenhoitajille sekä oppilaitosten ja opiskeluterveydenhuollon ammattilaisille. Uutena toteutettiin Hyvän mielen vanhemmuus -luennot suoraan vanhemmille. Verkostotyötä tehtiin Neuvokas perhe – ja Perheen keskiöön -hankkeiden kanssa sekä osallistuttiin Arjesta voimaa – ja Ehkäisevän päihdetyön lastensuojelu -työryhmiin.

Tämä kirjoitus on osa MIELI ry:n vuosikirjaa 2021.