Tietoa Lapset puheeksi® -keskustelusta perheelle
Onko perheesi osallistumassa Lapset puheeksi® -keskusteluun? Tältä sivulta löydät tietoa keskustelun etenemisestä.
Oletteko vasta matkalla vanhemmuuteen, elättekö vauva- tai pikkulapsiarkea vai pohdituttaako teitä nuorenne mieliala ja itsenäistyminen? Onko perheenne elämäntilanteessa tapahtunut muutoksia, jotka vaikuttavat arkeen tai herättävät huolta? Muutos voi liittyä esimerkiksi perheenjäsenen sairauteen, taloudelliseen tilanteeseen, vanhemman jaksamiseen tai huoleen lapsesta tai nuoresta – tai mihin tahansa muuhun perheen elämässä tärkeään asiaan.
Keskustelussa pysähdytään yhdessä pohtimaan perheen arkea, lapsen tai nuoren tilannetta sekä perheen vahvuuksia ja mahdollisia tuen tarpeita.
Lapset puheeksi® -keskustelun tavoite
Lapset puheeksi® -keskustelu on tutkittu menetelmä, joka tarjoaa perheellenne luottamuksellisen hetken pysähtyä arjen asioiden äärelle aina raskausajasta lapsen 18-vuotispäivään saakka. Keskustelun tarkoituksena on vahvistaa lapsen hyvinvointia, sujuvoittaa perheen arkea ja lisätä yhteistä ymmärrystä kodin ja varhaiskasvatuksen/koulun välillä sekä perheen sisällä.
Tapaaminen kestää noin tunnin. Keskustelussa perehdytään perheen yhteen lapseen/nuoreen kerrallaan. Kyseessä on arvostava yhteistyö ja tuki lapsenne/nuorenne ja perheenne parhaaksi.
Lapset puheeksi® -keskustelua käytetään laajasti eri ympäristöissä. Voit kohdata menetelmän esimerkiksi:
– Maahanmuuttopalveluissa ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa: Auttamassa perhettä ja nuorta arjen rutiinien rakentamisessa, tukemassa kotoutumista ja hyvinvointia. Lapset puheeksi® -keskustelua käytetään laajasti eri ympäristöissä. Voit kohdata menetelmän esimerkiksi:
– Äitiys- ja lastenneuvolassa: Lasta odottavan perheen tai vauvaperheen arjen, voimavarojen ja tulevaisuuden pohdinnassa.
– Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa: Tukemassa lapsen kasvua ja kehitystä sekä rakentamassa yhteistä ymmärrystä kodin ja päiväkodin välille.
– Kouluissa ja oppilaitoksissa: Osana kodin ja koulun yhteistyötä oppilaan hyvinvoinnin ja oppimisen.
– Sosiaali- ja terveyspalveluissa, joissa kohdataan lapsia, vanhempia ja perheitä: Auttamassa perhettä pärjäämään arjen haasteissa tai elämänmuutoksissa.
– Nuorisopalveluissa sekä järjestöissä: Auttamassa nuorta ja perhettä pärjäämään arjen haasteissa tai elämänmuutoksissa.
Mistä keskustelussa puhutaan?
Keskustelussa käydään selkeän rakenteen avulla läpi perheen ja lapsen arjen suojaavia tekijöitä, vahvuuksia ja mahdollisia haavoittuvuuksia. Teemoja ovat elämänvaiheesta riippuen esimerkiksi:
- Arki kotona, vapaa-ajalla sekä varhaiskasvatuksessa tai koulussa
- Lapsen tai nuoren mieliala, tunteet ja jaksaminen
- Ihmissuhteet, kuten perhe, kaverit ja muut lapselle tärkeät ihmiset
- Vanhemmuus ja odotusaika – mikä sujuu hyvin ja mihin kenties kaivataan tukea?
Keskustelun päätteeksi tehdään aina toimintasuunnitelma. Jos arkeen tarvitaan enemmän tukijoita, voidaan avuksi järjestää Lapset puheeksi® -neuvonpito.
Miten perhe osallistuu ja valmistautuu?
1. Miettikää valmiiksi
Mikä teidän arjessanne rullaa juuri nyt hienosti? Onko jokin asia, joka mietityttää, stressaa tai johon toivoisitte muutosta?
2. Tutustukaa lokikirjaan
Keskustelun tukena käytetään sähköistä tai tulostettavaa Lapset puheeksi® -lokikirjaa, josta löytyy omat versionsa niin odotusaikaan, vauvavaiheeseen, varhaiskasvatukseen kuin kouluikäisillekin. Voitte tutustua siihen etukäteen.
3. Lapsen ja nuoren rooli
Lapsi tai nuori voi osallistua keskusteluun ikänsä ja kehitystasonsa mukaan ja siitä sovitaan aina etukäteen. Koulussa käydyssä LP-keskustelussa lapsi/nuori on aina mukana. Alle 18-vuotias nuori voi myös itse valita, haluaako hän jutella työntekijän kanssa ensin kahdestaan vai yhdessä vanhempien kanssa.
Ajan varaaminen keskusteluun
Keskustelua voidaan tarjota automaattisesti tietyssä ikävaiheessa esimerkiksi neuvolassa, päiväkodissa, koulussa, mutta voitte myös itse pyytää sitä. Lapset puheeksi -keskustelua voidaan tarjota perheelle myös terveydenhuollossa, kun vanhemmalla/perheenjäsenellä on sairaus, joka vaikuttaa perheen arkeen tai kun lapsi/nuori/perhe asioi sosiaalipalveluissa. Ota asia puheeksi oman työntekijänne, kuten neuvolan terveydenhoitajan, oman hoitajan/sosiaalityöntekijän/ohjaajan, lapsen opettajan tai kuraattorin kanssa.