Itsemurhaa yrittäneet terveyspalveluiden liukuhihnoilla
Puolet Suomessa itsemurhan vuosina 2016–2018 tehneistä oli asioinut terveydenhuollossa viimeisen viikon aikana ennen kuolemaansa (Partonen ym. 2022). Jostain syystä palvelujärjestelmämme ei kyennyt auttamaan riittävästi näitä ihmisiä. Tuore suomalainen tutkimus avaa palveluiden käyttäjien näkökulmia siihen, miten terveydenhuollossa voitaisiin tukea nykyistä paremmin itsemurhaa yrittäneiden toipumista.
Itsemurhaa yrittäneillä kohonnut riski uusintayrityksiin ja itsemurhaan
Aikaisempien tutkimusten mukaan itsemurhayritys on keskeinen uusintayrityksiä ja itsemurhariskiä lisäävä tekijä. Suomalaisessa interventiotutkimuksessa 29–35 % itsemurhaa yrittäneistä uusi itsemurhayrityksen kahden vuoden seurannassa huolimatta heidän saamastaan hoidosta (Arvilommi ym. 2022). Itsemurhaa yrittäneiden hoidon kehittäminen on siten ensiarvoisen tärkeää.
Selma Gaily-Luoman ja kumppaneiden 2022 julkaistussa tutkimuksessa haastateltiin 14 itsemurhaa yrittänyttä ihmistä 3-6 kuukautta itsemurhayrityksen jälkeen. Kaikki haastatellut olivat osallistuneet MIELI ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksen tarjoamaan LINITY-interventioon (Lyhyt intervention itsemurhaa yrittäneille). Käsillä olevassa tutkimuksessa keskityttiin haastateltujen kokemuksiin tavanomaisista terveyden huollon palveluista (mm. ensihoidon päivystys ja psykiatrinen avo- ja osastohoito). Haastatteluaineistosta etsittiin kokemuksia itsemurhayrityksen jälkeistä toipumista auttaneista ja vaikeuttaneista tekijöistä.
Empaattinen kohtaaminen edistää itsemurhayrityksestä toipumista
Tutkimuksessa löytyi seitsemän teemaa, joiden toteutuminen edisti haasteltujen kokemuksen mukaan heidän toipumistaan itsemurhayrityksestä. Vastaavasti jos nämä asiat jäivät toteutumatta, se vaikeutti tai haittasi toipumista.
Palveluiden käyttäjät kertoivat ensinnäkin hoitohenkilökunnan empaattisen ja arvostavan kohtaamisen vahvistaneen heidän toiveikkuuttaan, itsemyötätuntoaan ja sitoutumista hoitoon. Useimmat haastatellut olivat kokeneet työntekijöiden olleen heidän puolellaan, mutta joskus hoitohenkilökunnan vähättelevä tai jopa vihamielinen asenne oli muodostunut esteeksi hoidon vastaanottamiselle ja ruokkinut itsetuhoista käyttäytymistä.
Usein hoitokontakteissa oli keskitytty liukuhihnamaisesti lääkitykseen, diagnooseihin, sairauslomiin ja oireiden hallintaan.
Haastatellut kokivat toipumisensa kannalta tärkeäksi saada mahdollisuuden käydä läpi itselleen merkityksellisiä psyykkiseen kärsimykseensä liittyviä asioita. Usein hoitokontakteissa oli kuitenkin keskitytty liukuhihnamaisesti lääkitykseen, diagnooseihin, sairauslomiin ja oireiden hallintaan. Myös oman itsetuhoisuutensa käsittelyyn palvelunkäyttäjät kaipasivat tukea. Tähän ei kuitenkaan aina edes psykiatristen hoitojen yhteydessä tarjottu mahdollisuuksia.
Hoidon ennustettavuudessa parannettavaa
Itsemurhayrityksen jälkeen haastatellut toivoivat hoitoon ennustettavuutta ja jatkuvuutta. Tärkeämpänä kuin hoitokontaktien määrää, moni piti selkeää tietoa siitä missä, milloin ja kenen toimesta hoito jatkuisi. Palvelujärjestelmässä navigoimiseen haastatellut kaipasivat hoitohenkilökunnalta yhteistyötä. Omien tarpeiden mukaisten palveluiden löytämisen koettiin tukevan itsemurhayrityksestä toipumista, mutta ihmisten yksilöllisten tilanteiden huomioon ottaminen ei aina ollut onnistunut.
Päätökset ja muutokset psyykelääkkeiden käytössä olisi hyvä tehdä siten, että palvelujen käyttäjä kokisi osallistuvansa siihen. Lääkkeitä pidettiin tarpeellisena osana hoitoa, mutta niiden hyödyistä ja haitoista olisi haastateltujen mielestä annettava riittävästi tietoa.
Jotkut toivoivat, että heille merkityksellisiä ihmisiä olisi aktiivisesti kutsuttu mukaan hoitoon.
Palvelunkäyttäjät kokivat yleisesti, että heidän tärkeitä ja merkityksellisiä suhteitaan ei otettu riittävästi huomioon tavanomaisissa hoitotilanteissa. Itsemurhaa yrittäneet olivat huolissaan läheisilleen aiheuttamastaan kärsimyksestä ja toivoivat palveluilta tukea myös läheisille. Toisaalta monet olisivat tarvinneet tukea yksinäisyyteensä tai haasteisiin läheisissä ihmissuhteissa. Jotkut haastateltavat toivoivat, että heille merkityksellisiä ihmisiä olisi aktiivisesti kutsuttu mukaan hoitoon. Jotkut taas toivoivat, että vertaistukeen olisi tarjottu enemmän mahdollisuuksia.
Biopsykososiaalinen ilman sosiaalista
Haastatellut palvelunkäyttäjät arvioivat, että toipumista tukevat biologiset (esim. lääkehoito), psykologiset (esim. terapeuttiset keskustelut) ja sosiaaliset (mm. yhteisöllinen toiminta) hoitomuodot olisivat kaikki tarpeellisia. Itsemurhaa yrittäneiden hoidossa näyttää tämän tutkimuksen perusteella toteutuvan parhaiten mielenterveyden häiriöihin liittyvä lääkehoito ja joiltakin osin myös psykologinen tuki. Sen sijaan läheisten ihmisten ja sosiaalisten verkostojen huomioiminen on haastateltujen mukaan lähes olematonta. Merkittävää on, että lääkehoidon ei koettu korvaavan puutteita muissa hoitomuodoissa.
Itsemurhaa yrittäneen auttaminen edellyttää erityistä osaamista.
Itsemurhayrityksestä selviytyneiden hoitoa voi ja tulee kehittää monilla tavoin. Gaily-Luoman ja kumppaneiden tutkimuksessa esille nostamat näkökulmat ovat yleistettävissä pääosin myös muuhun mielenterveystyöhön. Palvelunkäyttäjät tunnistavat, että hoitohenkilökunta tekee useimmiten parhaansa heidän hyväkseen. Resurssivajaukset kuitenkin kuormittavat työntekijöitä, jolloin aikaa ei välttämättä riitä kaikille sitä tarvitseville. Toimenpiteet muodostavat silloin vain liukuhihnan minimivaatimusten täyttämiseksi.
Itsemurhaa yrittäneen auttaminen edellyttää erityistä osaamista. Itsemurhayritys voi herättää työntekijässä monenlaisia tunteita ja itsetuhoisesta käyttäytymisestä toipuminen vie aikaa ja vaatii usein monien tahojen yhteistyötä. Itsemurhaa yrittäneiden hoidon kehittäminen edellyttää siten riittävien resurssien varmistamista, itsetuhoisuuteen liittyvän tiedon lisäämistä ja tarkoituksenmukaisten terapeuttisten menetelmien käyttöön ottoa. MIELI ry:n Suomeen tuoma LINITY – lyhyt interventio itsemurhaa yrittäneille tarjoaa yhden lisän hoitovalikoimaan, mutta se ei korvaa itsemurhaa yrittäneen hyvää ja laadukasta tavanomaista hoitoa.
Gaily-Luoma, Selma, Valkonen, Jukka, Holma, Juha, Laitila, Aarno: How do health care services help and hinder recovery after a suicide attempt? A qualitative analysis of Finnish service user perspectives. International Journal of Mental Health Systems (2022) 16:52.