Suomalainen selvitys yksinäisyyden ja alkoholin suhteesta
Suomalainen selvitys lisää ymmärrystä yksinäisyyden ja alkoholinkäytön välisestä yhteydestä. Yksinäisyyttä ja alkoholia on aiemmin tutkittu suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta niiden välistä yhteyttä ei juurikaan. Tutkimustuloksien mukaan alkoholia käytetään apukeinona etenkin negatiivisten tunteiden hallinnassa.
Nelli Lyyran toteuttamassa ja Alkon rahoittamassa Yksinäisyys ja alkoholi -selvityksessä tarkasteltiin yksinäisyyden kokemisen ja alkoholinkäytön yleisyyttä sekä niiden välistä yhteyttä. Lisäksi tavoitteena on pohtia keinoja siihen, miten haitallisen alkoholinkäytön ja yksinäisyyden toisiaan vahvistavaan ilmiöön voidaan puuttua.
Selvitys pohjautuu vuonna 2016 kerätyn kansallisen Juomatapatutkimuksen aineistoon sekä syksyllä
2021 toteutetun anonyymiin verkkokyselyyn, johon saatiin 475 vastausta. Verkkokysely toteutettiin myös MIELI ry:n ja HelsinkiMission verkkosivuilla. Enemmistö (76 %) verkkokyselyyn vastanneista oli naisia.
Juomatapatutkimukseen osallistui 2285 iältään 15–79-vuotiasta Suomessa asuvaa henkilöä. Vastaajista puolet oli naisia, puolet oli miehiä. Noin 14 % ilmoitti olevansa raittiita. Heidät ei otettu mukaan selvityksen analyysiin, joten tulokset pohjautuvat niihin vastaajiin, jotka ovat ilmoittaneet käyttävänsä alkoholia.
Yksinäisillä humalajuominen on yleisempää
Juomatapatutkimukseen vastanneista viisi prosenttia kertoi kokevansa yksinäisyyttä jatkuvasti tai melko usein. Sukupuolella ei ollut yhteyttä yksinäisyyden kokemiseen. Usein yksinäisyyttä kokevilla säännöllinen reipas humalajuominen oli yleisempää kuin heillä, jotka eivät olleet yksinäisiä.
Usein yksinäiseksi itsensä kokevat joivat muita useammin unohtaakseen huolensa, helpottaakseen masentuneisuuttaan tai hermostuneisuuttaan ja päästäkseen irti työstressistä. Usein yksinäisillä alkoholin aikaansaama tunne sekä humala olivat useammin juomisen motiivina verrattuna niihin vastaajiin, jotka olivat yksinäisiä vain harvoin tai ei koskaan.
Yksinäisyyden kokemukset olivat kyselyn vastaajilla yleisiä. Suurin osa vastaajista ilmoitti käyttävänsä alkoholia pääasiassa sosiaalisissa tilanteissa tai rentoutuakseen esimerkiksi työviikosta. Suurimmalla osalla vastaajista yksinäisyyden kokeminen ei liittynyt alkoholin käyttöön. Osa vastaajista oli kuitenkin hakenut alkoholista helpotusta yksinäisyyteen liittyvään ahdistukseen ja tyhjään oloon. Vaikka alkoholin ongelmallisuus yksinäisyyden helpottajana – ja samalla sen syventäjänä – tiedostettiin, haki osa silti siitä helpotusta, koska ei tiennyt, miten muutoin saisi yksinäisyyden aiheuttamaan ahdistukseensa apua.
Ongelmalliseen alkoholinkäyttöön sekä yksinäisyyteen voi vaikuttaa
Kirjoittajien mukaan kynnys avun hakemiseen voi muotoutua tarpeettoman korkeaksi yksinäisyyden ja alkoholinkäytön keskellä. Yksinäisyyteen liittyy usein luulo, että yksinäisyys on pysyvä olotila tai ominaisuus, johon ei voi vaikuttaa. Myös liialliseen alkoholinkäyttöön voi liittyä samankaltainen tulkinta. Sekä yksinäisyys että alkoholin käyttö voivat kuormittaa mielenterveyttä ja heikentää niitä psyykkisiä voimavaroja, joita tarvitaan muutoksen tekemiseen.
Verkkokyselyssä pyydettiin vastaajia kertomaan millaisin keinoin he ovat pyrkineet vähentämään yksinäisyyttä ja/tai alkoholinkäyttöään. Vastauksista nousi esiin kolme keskeistä teemaa: toiminnalliset keinot, mentaaliset keinot ja toisaalta myös keinottomuus.
Raportti toteaa, että ongelmalliseen alkoholinkäyttöön sekä yksinäisyyteen voi vaikuttaa, vaikka moni ei tiedosta muutoksen mahdollisuutta. Runsaaseen alkoholin käyttöön ja yksinäisyyteen voi liittyä
keinottomuuden tunnetta ja häpeäleimaa (stigmaa), jotka vaikeuttavat avun hakemista.
Jos haitallinen alkoholinkäyttö on pitkittynyt tai kokee ahdistavaa yksinäisyyttä, on hyvä saada tilanteeseen ammatillista apua.
Lähde:
