Töihinpaluu masennus- ja ahdistuneisuusoireilun jatkuessa voi tukea työntekijän kuntoutumista
Työikäisten mielenterveysongelmat ja niihin liittyvät sosiaaliset ja taloudelliset kustannukset ovat suuri kansanterveydellinen haaste useissa kehittyneissä maissa. Masennus ja ahdistuneisuushäiriöt ovat johtavin syy mielenterveysperäisille poissaoloille eikä olekaan yllättävää, että ongelmaa on koetettu ratkaista monilla eri tavoilla.
Työntekijöiden kokemia mielenterveysongelmia on aiemmin yritetty käsitellä työpaikalla erinäisin keinoin, eikä ole selvää, missä määrin tätä toimintaa on ohjannut näyttöön perustuvat käytännöt. Mielenterveyteen liittyvien toimenpiteiden tehokkuutta on usein myös arvioitu vain oireiden poistumisen näkökulmasta eikä ole kriittisesti tarkasteltu toimenpiteiden vaikutusta työsuoriutumisen mittareihin.
Tässä Joycen ym. (2015) katsauksessa tarkastellaan kriittisesti työntekijöille kohdennettujen toimenpiteiden tehokkuutta oireiden vähentymisen ja työssä suoriutumisen esimerkiksi poissaolojen vähentymisen, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin näkökulmasta. Valitussa tutkimuksessa on käyty läpi systemaattisesti yksittäisiä tutkimuksia, joissa on tutkittu kaikkia niitä työpaikan mahdollisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ehkäistä, hoitaa tai kuntouttaa työntekijää, jolla on diagnosoitu masennus, ahdistuneisuus tai molemmat.
Alkuperäisessä systemaattisessa haussa löydettiin 5179 arviota mahdollisista viitteistä. Näistä 140 täytti osallistumiskriteerit ja näistä laadunarviointikriteerit täytti 20 katsaustutkimusta, joista 18 arvioitiin laadultaan kohtalaiseksi ja kaksi arvioitiin laadultaan korkeaksi. Yhteensä katsauksessa analysoitiin 481 perustutkimusta.
Toimivimmat keinot tulisi valita työntekijän kokeman rasituksen mukaisesti
Ennaltaehkäisyn taso
Ensisijaisilla ennaltaehkäisytoimilla pyritään yleensä joko vähentämään altistumista tunnetuille riskitekijöille tai lisäämään suojaavia tai joustavuustekijöitä. Katsauksessa löydettiin kaksi kohtalaisesti työntekijöiden hyvinvointia tukevaa toimea: työntekijöiden hallinnan lisääminen suhteessa tekemäänsä työhön sekä fyysisen aktiivisuuden lisääminen. Muilla toimilla todettiin olevan vain vähäisiä vaikutuksia.
Stressin hoidon taso
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että korkeasta työstressistä kärsivillä työntekijöillä on suurempi riski saada erilaisia mielenterveyden ongelmia sekä fyysisiä ongelmia (esim. sydän – ja verisuonisairaudet) ja työpaikkojen panostuksella stressinhallintaan voi olla positiivisia vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin. Katsaus kuitenkin osoitti, että monilla suosituilla töissä tarjottavilla stressinhallintamenetelmillä, kuten erilaisella neuvonnalla ja kouluttamisella, on vain rajalliset todisteet tehokkuudesta. Sitä vastoin kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjaavilla stressinhoito-ohjelmilla todettiin olevan merkittäviä etuja oireiden vähentämisessä. Tämä ei kuitenkaan johtanut merkittäviin parannuksiin työhön liittyvissä tuloksissa. Katsauksessa arveltiin, että yksi syy voi olla se, että stressistä kärsivillä työntekijöillä ei ole vielä työn tuottavuuteen tai poissaoloihin liittyviä ongelmia.
Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden taso
Kun ahdistuneisuus tai masennus on todettu, on tarjolla useita farmakologisia ja psykologisia hoitomuotoja, joiden teho on kyetty todistamaan useasti oireiden lieventymiseen liittyen. Aiemmin on kuitenkin ollut vain vähän tietoa näiden vaikutuksesta työhön liittyviin lopputuloksiin, kuten tuottavuuteen tai poissaoloihin. Katsauksessa huomattiin, että interventioilla, joilla oli vaikutusta työn näkökulmasta, olivat niitä, jotka erityisesti fokusoitiin työhön ja työpaikalle. Voimakkain vaikutus huomattiin olevan altistukseen tähtäävällä terapialla ja kognitiivisella käyttäytymisterapialla, joka yhdistettiin työhön paluuseen.
Oireiden poistamiseen keskittyvä hoito ei välttämättä ole riittävää
Tämän tutkimuskatsauksen havainnot lisäävät painoarvoa sille, että poissaolojen vähentämisessä ja tuottavuuteen vaikuttamisessa tavallinen oireisiin keskittyvä hoito ei välttämättä ole riittävää. Tulokset osoittavat, että toimiva masennuksen tai ahdistuneisuushäiriöiden hoito vaatii integroitua lähestymistapaa, jossa työhön palataan altistuksenomaisesti hoidon vielä jatkuessa. Tämä on ristiriidassa laajalti vallitsevan oletuksen kanssa, että on parasta antaa työntekijöille mahdollisuus toipua kokonaan oireistaan ennen kuin töihin paluuta edes harkitaan. Hoidon parempi yhteensovittaminen terveydenhuollon ja ammatillisen kuntoutuksen ja työpaikan välillä saattaisi parantaa töihin palaavien työntekijöiden toipumista.
Joyce S., Modini M., Christensen H., Mykletun A., Bryant R., Mitchell P. B. & Harvey S. B. (2015): Workplace interventions for common mental health disorders: a systematic meta-review.
Sivua muokattu 13.3.2022
