Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisen ohjeet on koottu Suomi.fi-verkkopalveluun

Uusi koko väestölle suunnattu Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -opas on julkaistu Suomi.fissä. Opas on toteutettu sisäministeriön johdolla yhteistyössä Digi- ja väestötietoviraston sekä laajan yhteistyöverkoston kanssa.

Suomi.fin Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -oppaassa käsitellään tilanteita, jotka vaikuttaisivat laajasti yhteiskuntaan ja yhteisöihin. Ennakkoon varautumista vaativia tilanteita ovat esimerkiksi pitkät sähkö-, vesi- ja tietoliikennekatkot, sään ääri-ilmiöt ja suuronnettomuudet sekä pitkäkestoisemmat kriisit, kuten pandemia tai sotilaallinen konflikti. Oppaassa on ohjeiden lisäksi tietoa muun muassa hybridi- ja informaatiovaikuttamisesta, kriisitilanteissa oman toimintakyvyn ja jaksamisen ylläpitämisestä sekä muiden auttamisesta.

– MIELI ry on ollut mukana kehittämässä varautumisopasta, koska tiedon avulla voidaan lisätä luottamusta yhteiskunnan toimivuuteen, lähiyhteisön turvaan ja myös omaan toimintakykyyn poikkeustilanteissa. Varautumisessa on tärkeää huolehtia myös psyykkisestä puolesta sekä lisätä tietoa matalan kynnyksen avusta kuten MIELI kriisikeskuksista, Kriisipuhelimesta ja tuesta verkossa, toteaa MIELI ry:n kriisitoimintojen johtaja Sanna Vesikansa.

Normaalioloissakin Suomessa on paljon muiden ihmisten tuesta riippuvaisia kuten lapsia, nuoria ja ikääntyneitä. Harva aikuinenkaan pärjää ilman läheisten tukea ja huolenpitoa. Nopea keskusteluavun saaminen kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa ylläpitää omaa toimintakykyä ja ehkäisee tilanteiden vaikeutumista. Varautumisen tavoitteena on, että poikkeuksellisissakin tilanteissa mahdollisimman moni pystyy jatkamaan tavallisia arjen toimintoja.

Varautua voi vain ennakkoon

Varautuminen tarkoittaa ennakkoon valmistautumista erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin sekä poikkeusoloihin. Siksi myös Suomi.fin varautumisopas on tarkoitettu ennakkoon tutustuttavaksi silloin, kun yhteiskunnassa ei ole häiriöitä.

Jos jotakin poikkeuksellista tapahtuu, jokaisen oma varautuminen ja toiminta vaikuttavat siihen, miten hyvin pärjää itse ja pystyy auttamaan myös lähipiirin ihmisiä. Kun ihmiset pärjäävät joitakin päiviä omatoimisesti, viranomaiset voivat keskittyä omaan tehtäväänsä eli tilanteen ratkaisemiseen ja eniten apua tarvitsevien auttamiseen.

Varautumisen lähtökohdat ovat jokaisella erilaiset, minkä vuoksi varautuminen olisi hyvä nähdä valikoimana erilaisia keinoja. Varautumisen perusta on kotivara, mutta se on myös tietoja ja taitoa toimia silloin, kun jotakin poikkeuksellista tapahtuu. Jokaisen kannattaa varautua jollakin tapaa omien tarpeidensa, mahdollisuuksiensa ja kykyjensä mukaan.

Ohjeiden kokoaminen yhteen helpottaa tiedon löydettävyyttä

Varautuminen on koko yhteiskuntaa koskeva asia, ja sen parissa työskentelevät useat viranomaistahot sekä järjestöt. Ohjeiden kokoaminen yhteen oppaaseen helpottaa kansalaisten näkökulmasta tiedon löytämistä. Oppaan julkaisun yhteydessä ohjeiden sisältö ei oleellisesti muutu.

Suomen-, ruotsin- ja englanninkielisen verkko-oppaan yhteydessä ovat pääkohtien viittomat suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä. Oppaan oheismateriaalina on 15 eri kielellä varautumisen perustiedot koostava pdf-tiivistelmä, jonka voi tulostaa itselleen, läheisilleen tai palvelupisteisiin.

Tutustu Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisen oppaaseen Suomi.fi:ssä: Suomi.fi/varautuminen (avaa uuden välilehden).

Opas on osa sisäministeriössä vuonna 2022 käynnistettyä omatoimisen varautumisen viestintäkokonaisuutta, jolla vahvistetaan väestön varautumisosaamista. Nykyisen hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on vahvistaa kaikkien väestöryhmien henkistä kriisinkestävyyttä ja omatoimisen varautumisen osaamista. Sisäministeriö on rahoittanut oppaan toteutuksen ja vastannut sisällön tuottamisesta. Yhteistyössä hankkeessa on Suomi.fi-verkkopalvelua ylläpitävä Digi- ja väestötietovirasto.

Oppaan tuottamisessa ovat olleet mukana: Digi- ja väestötietovirasto, Finanssivalvonta, Huoltovarmuuskeskus, Ilmatieteen laitos, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, maa- ja metsätalousministeriö, Mieli ry, Marttaliitto ry, pelastustoimi, poliisi, puolustusministeriö, puolustusvoimat, Rahoitusvakausvirasto, sosiaali- ja terveysministeriö, suojelupoliisi, Suomen Pankki, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Punainen Risti, Säteilyturvakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Turvallisuuskomitean sihteeristö, Työterveyslaitos, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö.