Liikkumista arkeen – mitä kuntakysely kertoo nuorisotyön mahdollisuuksista liikkeen lisäämisessä?
Vuoden 2025 alussa Nuorisotyö liikuttajana -hankkeessa toteutettu valtakunnallinen kuntakysely kartoitti, miten nuorisotyössä edistetään nuorten mielen hyvinvointia arkiliikkumisen keinoin eri puolella Suomea. Tulokset osoittavat, että nuorten arkiliikkumisen eteen tehdään jo paljon hyvää työtä. Kehittämistä kaivataan kuitenkin yhä ympäristöjen ja organisaatiorakenteiden tasolla – sekä siinä, miten rohkeasti ja suunnitelmallisesti nuoria innostetaan liikkeelle. Kyselyn tuloksia hyödynnetään kehittämistyön tukena Nuorisotyö liikuttajana -oppaassa sekä Mielen hyvinvointia liikkuen -verkkokurssissa.
Tämä artikkeli nostaa esiin vastauksista käytännön vinkkejä, ideoita ja haasteita – juuri sinulle, nuorisotyötä tekevälle.
Tiedot kyselystä:
- Kyselyn ajankohta: 24.1.-28.2.2025
- Vastaajia yht. 184 henkilöä
- Yht. 98 eri kuntaa
- Vastaajat edustivat laajasti eri nuorisotyön muotoja: avoin nuorisotyö, koulunuorisotyö, etsivä nuorisotyö sekä työpajatoiminta
Tiivistelmä:
- Ohjaajan esimerkki ja rooli nähdään merkittävänä tekijänä nuoren liikkumisen lisäämisessä nuorisotyön kentällä.
- 97 % vastaajista piti liikkumisen edistämistä erityisen tärkeänä tai tärkeänä keinona vahvistaa nuorten mielen hyvinvointia.
- Toiminnallinen kohtaaminen on avainasemassa nuorten arkiliikkumisen edistämisessä nuorisotyössä.
- Jotta arkiliikkumisen edistäminen saadaan pysyväksi toimintatavaksi nuorisotyöhön, kaipaavat nuorisotyöntekijät siihen organisaation ja koko henkilöstön sitoutumista.
- Suurimmat haasteet liikkumisen edistämiseen esiintyvät kolme tasolla, jotka ovat nuorten yksilölliset haasteet, henkilöstöön ja organisaatioon liittyvät haasteet sekä ympäristöön ja rakenteisiin liittyvät haasteet.
Mitkä ovat parhaat keinot edistää nuorten arkiliikkumista nuorisotyössä?
Kyselyn perusteella nuorisotyöntekijät näkevät oman esimerkin, yhdessä tekemisen ja matalan kynnyksen toiminnan tärkeimpinä keinoina edistää nuorten arkiliikkumista. Myös nuorisotalon ympäristötekijät, kuten liikuntasalit ja tai kuntosalin vapaa käyttö edistää nuorten omaehtoista aktiivista tekemistä. Vastaajat kuitenkin näkevät, että usein liike syntyy “vahingossa” – kävelylenkin, pelin tai retken yhteydessä.
TOP 5 -keinot vastauksista:
1. Ohjaajan esimerkki ja kannustus
Vastaajat tunnistavat oman roolinsa nuoren liikkumisen edistäjänä, sillä ohjaajan oma innostava asenne sekä esimerkki nousivat tärkeimmäksi tekijäksi nuoren arkiliikkumisen vahvistajana. Vastaajat kertoivat, että omalla toiminnallaan he voivat edistää nuorten liikettä ottamalla esimerkiksi liikkumisen puheeksi tai ehdottamalla itse nuorelle aktiivista toimintaa. Keskustelut sekä seuran tarjoaminen harrastuksiin kuten lähteminen kaveriksi luontoon, voi toimia nuorelle kipinänä lähteä liikkeelle.
”Nuorisotyöntekijöiden oma esimerkki ja mukana oleminen innostaa.”
2. Fyysinen ympäristön tarjoamat matalan kynnyksen mahdollisuudet
Fyysisen ympäristön ominaisuudet, kuten nuorisotilan yhteydessä oleva liikuntasali sekä kuntosali nähdään tarjoavan mahdollisuuden nuorten liikkumiselle sekä mahdollistavan paremmin nuoren omaehtoisen valinnan aktiiviseen toimintaan. Myös nuorisotalon etäisyys suhteessa muihin palveluihin katsottiin edistävän arkiliikkumista hyödyntämällä aktiivisia kulkutapoja välimatkoilla. Yksi vastaajista kertoi heidän käytänteistään, miten nuorisotalon edusta on varattu pyörille, kun taas mopot tulee parkkeerata kauemmas. Tämä osoittaa eri kulkuvälineiden priorisointia nuorisotilan toimintakäytänteissä.
Matalan kynnyksen toiminta tai tapahtumat, missä liikkuminen tapahtuu ”vaivihkaa” pelien, turnauksien, retkien, tapahtumien sekä teemaviikkojen yhteydessä koettiin erittäin toimivaksi nuorten arkiliikkeen lisäämiseksi. Myös erilaiset höntsäryhmät, toiminnalliset välitunnit, liikunnalliset digipelit ja konsolipelit (VR, Wii) lisäävät nuorten arkista liikettä nuorisotyössä.
”Toimivat tilat harrastamiseen ja motivoituneet työntekijät tekemässä yhdessä lasten ja nuorten kanssa. ”
3. Yhdessä tekeminen
Yhdessä tekeminen madaltaa kynnystä osallistua aktiiviseen toimintaan, tuo liikkumiseen iloa ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Nuorisotyössä se tarkoittaa sitä, että liike ei ole vain tavoite, vaan osa vuorovaikutusta. Kun nuorisotyöntekijä lähtee mukaan liikkumaan – vaikka kävelylle, frisbeegolf-radalle tai pihapeleihin – nuori ei jää yksin, eikä liikunnan tarvitse tuntua ”liikunnalta” vaan yhdessä tekemiseltä. Yhdessä tekeminen tuo liikkeen osaksi nuorten kohtaamista. Se ei vaadi salia tai välineitä – vain askeleen siihen suuntaan, että liike on tapa olla nuoren kanssa, ei irrallinen aktiviteetti.
”Sovitaan nuoren kanssa moikat lenkkipolulle tai frisbeegolf-radalle – tehdään yhdessä”
4. Pelillisyys ja palkitseminen
Pelillisyys tekee liikkumisesta hauskaa, houkuttelevaa ja helposti lähestyttävää. Nuorisotyössä pelillistäminen tarkoittaa sitä, että liike tuodaan nuorelle tutussa ja kiinnostavassa muodossa, jossa tärkeintä ei ole suoritus, vaan osallistuminen ja yhteinen tekeminen. Tapoja voivat olla esimerkiksi VR-pelit, liikuntasovellukset, Just Dance -välkät tai Iwall. Nuorisotalojen väliset leikkimieliset kilpailut esimerkiksi kävelykilpailut, voivat tehdä tavallisesta toiminnasta mielekästä.
5. Toiminnalliset kohtaamiset ja liiketuokiot
Toiminnalliset kohtaamiset tarkoittavat sitä, että nuorta ei kohdata vain istuen ja keskustellen, vaan myös liikkeessä, arjen tilanteissa ja yhteisen tekemisen äärellä. Liiketuokiot voivat olla pieniä, jotka tuovat kehoon liikettä ja mieleen vireyttä – ja luovat samalla luontevan tavan olla yhdessä. Nuoren voi olla myös liikkuessa helpompi jutella mieltä painavista huolistaan. Työpajatoiminnassa tämä voisi olla esimerkiksi yhden kävelynlenkin sisällyttäminen päivittäiseen rytmiin.
”YouTube-venyttelyvideot toimii yhtä hyvin kuin kiipeilypuisto – tärkeintä on säännöllisyys.”
Mitkä ovat suurimmat haasteet?
Aineistosta nousee esiin useita toisiinsa kytkeytyviä haasteita, jotka voidaan ryhmitellä kolmeen pääkategoriaan: 1. nuorten yksilölliset haasteet, 2. henkilöstöön sekä organisaatioon liittyvät haasteet sekä 3. ympäristöön ja rakenteisiin liittyvät haasteet.
- Nuorten yksilölliset haasteet
Moni nuorisotyöntekijä kokee arjessaan tutun haasteen: nuoria on vaikea saada liikkeelle. Syitä löytyy yhtä monta kuin nuoriakin – nuorella voi olla motivaatio hukassa, aiemmat liikuntakokemukset ovat saattaneet olla ikäviä tai mielenterveyden haasteet vievät voimia nuorelta. Joillekin osallistumisen este on yksinkertaisesti jännitys uusista tilanteista ja ihmisistä.
Liikkuminen ei välttämättä kiinnosta nuoria, mikäli se tulee ulkopuolisen käskystä. Lisäksi nuoren arki täyttyy helposti muista vapaa-ajanviettotavoista, kuten ruuduista ja passiivisista harrastuksista – pelikonsolit, some ja sarjat houkuttelevat nuorta pysymään paikallaan. Myös nuoren kulttuuritausta voi vaikuttaa siihen, millaisena liikkuminen nähdään tai mihin on totuttu osallistumaan.
2. Henkilöstöön ja organisaatioon liittyvät haasteet
Monessa yksikössä liikkumisen edistäminen lepää yksittäisten työntekijöiden varassa. Kyselyyn vastanneista 81 % kertoi, ettei heidän yksiköllään ole kirjattuna tavoitteita nuorten liikkumisen edistämiseksi toimintasuunnitelmaan. Lisäksi 67 % sanoi, ettei heidän tiimissään ole nimetty vastuuhenkilöä liikunta-asioihin – vaikka tällaista toivottiin.
Moni vastaaja koki, että juuri tämä on yksi suurimmista kompastuskivistä: kun liikkuminen ei ole osa suunnitelmaa tai rakenteita, se jää helposti muiden kiireiden jalkoihin. Liikkuminen ei näyttäydy organisaation sisällä prioriteettina, mikä voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, kuinka työaikaa voidaan käyttää liikkumista edistävien toimintojen ideointiin tai toteuttamiseen.
Toinen merkittävä haaste liittyi työntekijöiden omaan kokemukseen – osa koki epävarmuutta osaamisestaan, puutetta tiedosta tai yksinkertaisesti motivaation puutetta. Silti liikkuminen nähtiin tärkeänä: peräti 81 % vastaajista haluaisi kuulla lisää mielen hyvinvointia tukevasta liikkumisen keinoista. Se kertoo tarpeesta ja kiinnostuksesta – vaikka kaikille se ei vielä näyttäydy luontevana osana nuorisotyötä. Moni vastaaja toivoi käytännön työkaluja, ideoita ja matalan kynnyksen tapoja sisällyttää liikettä omaan arkeen ja tekemiseen nuorten kanssa.
” Selkeä toimintasuunnitelma arkiliikunnan lisäämiseksi. Ammattilaisilla olisi hallussaan useampia eri arkiliikunnan muotoja. Arkiliikunnan lisäämisen pohtiminen ja suunnittelu yhdessä nuorten kanssa.”
3. Ympäristö- ja rakenteelliset esteet
Ympäristöllä on valtava merkitys nuorten liikkumiseen, mikä näkyi selvästi myös kyselyn tuloksissa. Moni vastaajista nosti esiin, että puutteelliset tilat ja välineet vaikeuttavat arkiliikkeen tuomista osaksi nuorisotyötä. Jos nuorisotyön käytössä ei ole liikuntasalia tai muuta liikkumiseen sopivaa tilaa, edellyttää liikkeen mahdollistaminen työntekijältä entistä enemmän luovuutta ja kekseliäisyyttä.
Samalla kysely paljasti syvemmän ilmiön: tulosten perusteella nuorisotyössä ei vielä ole vakiintunutta, liikkumisen edistämistä tukevaa kulttuuria. Ilman rakenteellista ja asenteellista pohjaa liikkuminen jää helposti irralliseksi ideaksi – eikä ole osa arkea, suunnitelmaa tai nuorisotyön yhteistä tahtotilaa.
”Liikuntasalit, vapaat tilat – ympäristö. Mitä jos nupalla ei ole liikuntasalia?”
Mitä nuorisotyön tulisi tehdä?
Kyselyssä pyydettiin näkemyksiä siitä, millainen rooli nuorisotyöllä pitäisi olla nuorten liikunnallisen elämäntavan edistämisessä. Vastausten perusteella toivotaan suunnitelmallisuutta, selkeitä työkaluja ja osaamisen vahvistamista. Liikkumisen tukeminen voisi nivoutua luontevammin osaksi nuorisotyötä siten, että nuorisotyö ottaisi nykyistä selkeämmin vastuun liikunnallisen elämäntavan edistämisestä osana omaa perustehtäväänsä.
Vastaajat toivovat toiminnan olevan tavoitteellista ja sen vaikutuksia tulisi arvioida säännöllisesti. Lisäksi kaivataan selkeämpiä yhteistyömalleja, joissa eri toimijoiden roolit ovat hyvin määriteltyjä. Kehittämisen suunta on selvä: liikkumisen tulisi nivoutua luontevaksi osaksi arkea ja nuorisotyön kokonaisuutta. Jotta tämä toteutuisi pysyvästi, tarvitaan selkeitä rakenteita ja konkreettisia työkaluja, kuten toimintamalleja, koulutusta ja helposti hyödynnettäviä materiaaleja. Samalla on tärkeää vahvistaa yhteistyötä esimerkiksi koulujen ja liikuntapalveluiden kanssa, jotta liikkumista voidaan tukea suunnitelmallisesti ja monialaisesti.
”Tarvitaan koulutusta, materiaaleja, resursseja – ja ennen kaikkea selkeyttä siihen, kuka vastaa mistä.”
Keskeistä on ajatus siitä, että nuorten liikkumista voidaan tukea monin tavoin – ei vain ohjatulla liikunnalla, vaan myös kannustamalla aktiivisuuteen, lisäämällä mahdollisuuksia liikkua ja rakentamalla toimintakulttuuria, jossa liike on osa yhteistä tekemistä.
Mitä opimme?
Kuntakysely kertoo, että nuorisotyössä tehdään jo paljon oikein – mutta myös sen, että tukirakenteita, tietoa, suunnitelmallisuutta ja rohkeutta tarvitaan lisää. Nuorten liikkeen lisäämistä ei tule katsoa erilliseksi projektiksi vaan osana nuorten kohtaamista, arkea sekä yhteistä toimintakulttuuria.
Työpajavinkki!
Ohessa on kyselyyn vastanneilta nuorisotyöntekijöiltä kerättyjä kommentteja. Keskustelkaa valitsemistanne aiheista kollegoiden kanssa:
- ”Nuorisotyöntekijöiden oma esimerkki ja mukana oleminen innostaa.”
- ”Talokokoukset tapahtuvat paikallaan istuen – miten liike voisi tulla mukaan?”
- ”Miten puhua nuoren kanssa liikkumisesta, jos sana liikkuminen aiheuttaa nuoressa kielteisiä tunteita?”
- ”Miten nuorisotalon voisi järjestellä uudestaan niin, että se kannustaisi nuoren omaehtoisesti ja huomaamattomasti liikkeelle?”
Ota yhteyttä
Miia Lehtimäki
Projektipäällikkö, Lapset ja nuoret
Nuorisotyö liikuttajana -hanke
+358 40 626 4628
etunimi.sukunimi@mieli.fi
